Käy kateeksi teitä homomiehiä. Kun teille järjestetään joku sovittu tilaisuus jossakin, kokoonnutte sinne, ja löydätte toisenne. Entäs me heterot? "Meillä" on toki yökerhot kautta maan (on ne toki homojen/lesbojenkin, en nyt tarkoita tätä sillä tavalla, ymmärrätte varmaan?) jossa nirppanokka naiset valitsevat parhaat päältä kun tarjontaa on liikaa. Itse eksyin kerran vahingossa baariin, jossa oli joku homojen iltama, ja minuutin ehdin olla sisällä, kun ensimmäinen mies tuli iskemään minua. Baarimikkokin flirttaili.
Mutta täällä heteromaailmassa. Unen näet, jos kuvittelet jonkun naisen tulevan itse luoksesi ja naispuolisen tarjoilijan flirttaavan.
On tää niin vitun vaikeeta tää umpiheteron elämä.
Mutta täällä heteromaailmassa. Unen näet, jos kuvittelet jonkun naisen tulevan itse luoksesi ja naispuolisen tarjoilijan flirttaavan.
On tää niin vitun vaikeeta tää umpiheteron elämä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei ole helppoa homona kun suurin osa jotain nössöjä ja saamattomia luusereita. Käyvät vielä jossain baareissa eli kanaloissa.
Sama se on heteroillakin.
Oisko sitten bi-seksuaaleilla helpointa kaikista ?
..osa.
Monet Bi:ksi tuunustautuvat,ovat hakoteillä. Sosiaalista hyväksyntää haetataan bi- suvaitsevuudeella, Tosi teot oman elämän hallinta, on kumminkin vielä kaukana. Ei en todellakaan kiellä Bi ilmiötä, jotenkin vain usein tuntuu, jotta Bisseys on aidan alittamista mitä helpoimmin.
Hyvinkin ymmärrettävää. Ihmisiä kun vain ollaan.
heteroiden puolella häntä pidetään homoja ja homojen puolella häntä pidetään heterona. Bi ei kuulu minnekään eikä kukaan siksi luota häneen. Bi:n lienee kaikkein vaikeinta pariutua. Oli kumppani mitä sukupuolta tahansa, aina pelätään että kaipaan kuitenkin toista sukupuolta kuin hän. Vaikka miten vakuuttaisi, että olen vain hänen.
Heteroilla on tosiaan vaikeaa. Suunnilleen koko maailma on järjestetty vain teitä ja teidän pariutumistanne varten ja se tukee teidän parisuhteitanne. Voitte yrittää iskeä periaatteessa ketä naista vain ilman pelkoa, että se toinen onkin hetero ja kauhistuu "pervouttanne" sekä vetää siitä hyvästä turpaan. Teidän oikeuksianne ja koko olemassa olonne oikeutusta ei kyseenalaisteta. Teitä ei pidetä monissa paikoissa jo lähtökohtaisesti pervoina, sairaina, syntisinä ja ties mitä. Teitä ei hakata kaduilla vain siksi, että satutte olemaan heteroita. Peräänne ei huudella ilkeyksiä, jos kuljette rakkaanne kanssa käsi kädessä.
Todella vaikeaa varmasti teille tuommoinen. En ymmärrä, mitä oikein vingut.
En ole homona kyllä kohdannut (onneksi) niitä ongelmia kun edellisessä viestissä kuvataan - vain täällä keskustelupalstoilla jotkut tuntuvat saaneen herneen nenään homoudesta, mutta oikeassa elämässä eipä ole ollut mitään ongelmia. Asun isossa kaupungissa, voisin kuvitella, että jossain pikkupaikassa voisi olla jotain em. ongelmia.
Silti minäkin ajattelen että heteroilla on helpompaa kun niiden ei tarvitse edes koskaan miettiä tällaisia. Eikös se niin mene että aina kuitenkin enemmistöllä on helpompaa?
en ole minäkään kokenut mitään "ongelmaa" homoudestani, ollut sitä aivan julkisesti koko elämäni ajan. Asun todella pienellä paikkakunnalla n.5000 asukasta koko pitäjässä. Olen jonkin verran julkinen henkilö, mutta olen saanut elää homon elämää ihan rauhassa. En halua vakituista kumppania ja siksi olen ollut myös bi-miesten kanssa. Heillä on todella vaikeaa, varsinkin jos seurustelevat naisen kanssa, jatkuvaa salailua ja pelkoa paljastumisesta. Ei todella sellainen elämä ole kadehdittavaa, aivan sääliksi käy sellaisia kavereita, siksi mielelläni kyllä olen heidän "käytettävissään" ja tarjoan edes hieman lohtua heidän miehen kaipuussaan.
[email protected]
Mitä helppoa siinä muka on kun joutuu valvomaan seurustelukumppaninsa tekemisiä 24/7? Tätä se on koko homomaailma tyynni: huoraamista ja valehtelua. Siinä ei ole mitään helppoa kun joutuu tuollaista kestämään.
Tuollaisesta suhteesta täytyy tehdä loppu. Sairasta huorata ja sairasta kytätä toisen tekemisiä. Kait sullakin on itsekunnioitus tallella ja dumppaat tollasen kumppanin. Kenenkään ei tartte kärsiä tuollaista.