Ostimme ja muutimme 60-luvun lopulla valmistuneeseen 3-kerroksisen betonikerrostalon huoneistoon. Muuton hetkellä n. 1,5v lapsemme ei ollut siihen mennessä juurikaan sairastellut.
Korkeintaan 2kk muuton jälkeen lapsi on kuumeillut 4 kertaa ja sairastanut välikorvantulehduksen. Lisäksi ollut ajoittaista rahisevaa limayskää ja kuivaa yöyskää. Havaittu myös silmien kutinaa, äkillistä näppyläihottumaa vatsassa/kyljissä sekä pidemmän päälle rasittavimpana oireena jatkuva, lähes jokahetkinen vetinen nenän vuotaminen.
Toisella vanhemmalla ollut samassa ajassa välikorvantulehdus, poskiontelontulehdus ja pari "kuumeflunssaa". Toinen vanhempi oireillut vain muuttopäivinä keuhkolimalla/arkuudella ja kurkun oireilulla.
Mielestämme koko huoneisto on jotenkin tunkkainen ja hiostava. Erityisesti lapsemme makuuhuone, jossa on tuulettamatta painostava ja jotenkin miedosti makeantuoksuinen ilma. Tuoksu ei tuo mieleen mitään vakiohomejuttuja, se on vain ilmansa kanssa ennenkokematon. Huone ja asunto remontoitu 2007.
Terveystarkastaja kävi silmäämässä/nenäämässä ikävä kyllä tuolloin hyvin tuuletetun asunnon ilman huomioita ja mittasi pintakosteudet.
"Mielenkiintoisimpana asiana" on se, että nimenomaan samasta asunnosta on 10 vuoden takainen silloinen perhe valittanut sairastelunsa ja epäilyjensä takia. Havaittu että joskus ollut rappukäytävään vaikuttanut kattovuoto, mutta kosteutta ei löytynyt. Silloinkin mitattu vain pintakosteudet eikä sisäilmaa tutkittu.
Melkoinen sattuma, jos muuten ei saman taloyhtiön sisällä muuta. Isännöitsijä on kuulemma ensimmäisenä velvoitettu/oikeutettu olemaan keulilla asian selvittelyjen suhteen. Nyt isännöitsijä kehoittanut nappaamaan alkuperäisten ikkunoiden näemmä uusittujen ylätiivisteiden keskeltä pois n. 40cm. Tämä sisään virtaavan korvausilman tehon parantamiseksi. Isännöitsijä kertoo että sisäilman mittauksia ei tehdä ilman painavaa syytä... Terveystarkastaja pitää mahdollisena vaikuttimena huonoa sisäilmaa ja kehotti samaan.
Mutta onko kellään kokemuksia voisiko ongelmien aiheuttajana olla vaikka laminaatin alla oleva alkuperäinen muovimatto..? Isännöitsijä ja terveystarkastaja heittivät ilmaan sellaisen vaihtoehdon. Vanhat muovimatot voivat sisältää helposti homehtuvaa, erikoisempaa pohjamateriaalia. Onko joku törmänny tähän, pitääkö repiä tuoreehkot laminaatit irti ja puhdistuksen jälkeen laittaa jotain turvallista heti betonin päälle.
Korkeintaan 2kk muuton jälkeen lapsi on kuumeillut 4 kertaa ja sairastanut välikorvantulehduksen. Lisäksi ollut ajoittaista rahisevaa limayskää ja kuivaa yöyskää. Havaittu myös silmien kutinaa, äkillistä näppyläihottumaa vatsassa/kyljissä sekä pidemmän päälle rasittavimpana oireena jatkuva, lähes jokahetkinen vetinen nenän vuotaminen.
Toisella vanhemmalla ollut samassa ajassa välikorvantulehdus, poskiontelontulehdus ja pari "kuumeflunssaa". Toinen vanhempi oireillut vain muuttopäivinä keuhkolimalla/arkuudella ja kurkun oireilulla.
Mielestämme koko huoneisto on jotenkin tunkkainen ja hiostava. Erityisesti lapsemme makuuhuone, jossa on tuulettamatta painostava ja jotenkin miedosti makeantuoksuinen ilma. Tuoksu ei tuo mieleen mitään vakiohomejuttuja, se on vain ilmansa kanssa ennenkokematon. Huone ja asunto remontoitu 2007.
Terveystarkastaja kävi silmäämässä/nenäämässä ikävä kyllä tuolloin hyvin tuuletetun asunnon ilman huomioita ja mittasi pintakosteudet.
"Mielenkiintoisimpana asiana" on se, että nimenomaan samasta asunnosta on 10 vuoden takainen silloinen perhe valittanut sairastelunsa ja epäilyjensä takia. Havaittu että joskus ollut rappukäytävään vaikuttanut kattovuoto, mutta kosteutta ei löytynyt. Silloinkin mitattu vain pintakosteudet eikä sisäilmaa tutkittu.
Melkoinen sattuma, jos muuten ei saman taloyhtiön sisällä muuta. Isännöitsijä on kuulemma ensimmäisenä velvoitettu/oikeutettu olemaan keulilla asian selvittelyjen suhteen. Nyt isännöitsijä kehoittanut nappaamaan alkuperäisten ikkunoiden näemmä uusittujen ylätiivisteiden keskeltä pois n. 40cm. Tämä sisään virtaavan korvausilman tehon parantamiseksi. Isännöitsijä kertoo että sisäilman mittauksia ei tehdä ilman painavaa syytä... Terveystarkastaja pitää mahdollisena vaikuttimena huonoa sisäilmaa ja kehotti samaan.
Mutta onko kellään kokemuksia voisiko ongelmien aiheuttajana olla vaikka laminaatin alla oleva alkuperäinen muovimatto..? Isännöitsijä ja terveystarkastaja heittivät ilmaan sellaisen vaihtoehdon. Vanhat muovimatot voivat sisältää helposti homehtuvaa, erikoisempaa pohjamateriaalia. Onko joku törmänny tähän, pitääkö repiä tuoreehkot laminaatit irti ja puhdistuksen jälkeen laittaa jotain turvallista heti betonin päälle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mihinkään betonikerrostaloon 70-luvulta ei voi muuttaa...ongelmia on varmasti rakenteissa, ilmanvaihdossa, kosteuksissa ja juuri niinkuin arvelitkin se muovimatto. Yleensä sen voi tarkistaa jääkaapin alta.
Ei mikään muovimatto aiheuta hankalia sisäilmaongelmia, vaan osallisena on aina kosteus. Ts. muovimatto alkaa hajoamaan. Tuon aikakauden muovimatoissa oli muoviosan alla askelääneneristeenä kerros nukkamaista ainetta, joka soveltuu mikrobien ravinnoksi. Jos maton alle pääsee kosteutta, olosuhteet on mikrobien kannalta erinomaiset: ravintoa askeläänieristeestä, tasainen kosteus koska muovimatto ei päästä kosteutta haihtumaan ja vielä mukava lämpötilakin.
Tuollainen kuvaamasi makeahko haju voi johtua muovimaton hajoamisesta, eli sikäli isännöitsijä ja terveystarkastaja voivat olla oikeassa. Ennen korjaustoimiin ryhtymistä tulisi kuitenkin selvittää, onko tämä huonon sisäilman aiheuttaja, mistä kosteus on päässyt maton alle ja miten kosteuden pääsy betonilattiaan estetään jatkossa. Lisäksi betonin pinta tulisi hioa ja käsitellä jollain homeenpoistoaineella ennen lattian uudelleen päällystämistä. Korjaukset tarvii tehdä siten, että töiden yhteydessä ilmaan pääsevät mikrobit eivät leviä koko asuntoon, ts. osastoida ja alipaineistaa tila.
Korjauksia on vaikea saada aikaiseksi, aikaa palaa ja oireilu pahenee. Vielä vaikeampaa on saada korjaukset teetettyä kunnollisesti. Jos vain mahdollista, niin muuttakaa pois.
muovimatot emissioivat ilman ylimääräistä kosteuttakin.
Käytettiinkö silloin esim. toja-levyä, sillä nehän ovat tunnetusti riskirakenteita? Ja kuuluuko se surullisen kuuluisa valesokkelirakenne myös tuon ajan taloihin?
60-luvulla rakennetuissa kerrostaloissa käytettiin yleisesti kreosoottia betonin ja lattiapinnan välissä. Kreosootti voi emittoida makeahkoa hajua jos se pääsee kastumaan. Tosin jo suuri ilman kosteus voi aiheuttaa lieviä päästöjä.
Suosittelen jo aiemman vastauksen mukaisesti välitöntä poistumista oireiden jo alettua. Olen nähnyt identtisen tapauksen ja voin suositella välitöntä paikan karistamista. Muuten edessä on pitkä tie. Poistukaa ja aloittakaa elämä jossain muualla uudelleen.