Eilen tuli pariin otteeseen taas se tunne, että pitäisi voida ottaa muutama. Varmaan se, että nuoriso tuli luokseni (ovat jo 25 v.) ja heillä oli juotavaa mukana ja ottivat siinä juhannustulia odotellessa muutaman oluen ja siiderin.
Joka kerta jääkaapilla käydessäni näin ne olut ja siideripullot. Miten tekikään mieli ottaa edes yksi. Etenkin silloin kun jäin yksin kotiin niiden pullojen kanssa. Oikein pukki kaalimaan vartijana! Onneksi en ottanut. Siitä on hyvä mieli. Kolme viikkoa täysraittiutta nyt takana :)
Joka kerta jääkaapilla käydessäni näin ne olut ja siideripullot. Miten tekikään mieli ottaa edes yksi. Etenkin silloin kun jäin yksin kotiin niiden pullojen kanssa. Oikein pukki kaalimaan vartijana! Onneksi en ottanut. Siitä on hyvä mieli. Kolme viikkoa täysraittiutta nyt takana :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta meni heti pois. Ei tehnyt yhtään sillätavalla itsellä mieli, vaan ajattelin, että pilaanko muiden juhannuksen.
Katsos kun asia on niin, ettei muiden tarvi olla ottamatta jos minä en ota.
No nyt ei ollut kuin vaimo kaverina, ja olisin kyllä hänelle ne pari siideriä suonut, mutta eipä tuo ottanut.
Kyllä minä baarikaapissani tulen siitä huolimatta viinaa aina pitämään, sillä eihän sitä koskaan tiedä milloin sitä tarvitaan tarjoilua varten.
Ja en minä ole itseltäni viinaa kieltänyt lopullisesti, sitä ei tiedä vaikka joskus vielä otankin kunhan tulen niin vanhaksi ja viisaaksi ettei enää viitsi kylille lähteä.
Aika näyttää. Nyt tämä loppuvuosi menee ilmeisesti kuitenkin tipattomana.
Parikuukautta alkaa vähitellen täyttymään ottamattomuutta. Olenhan minä pitempiäkin aikoja ilman ollut, ettei tämä mitään uutta ole.
Itseäni en asialla ala piinaamaan, olen jo sen ikäinen ukko 57v, ettei tuollaisella asialla viitsi elämänlaatuaan pilata, otti tai ei.
Mutta nyt on ottamattomuus kunniassaan.
Ja tänään samalla tyylillä "spriten voimalla"
ja ensimmäinen juhannus oli sitä,että kiertelin kapakoita ulkopuolelta ja tunsin hirveitä "marttyyri" tunteita,että miksi noi muut ottaa ja pitää hauskaa tuolla vaaan minä en.Ja kiukkuilin itselleni,ettei niillä ole kumminkaan oikeasti hauskaa.Mutta päätös piti ja nyt en kadu yhtään sitä.
En mä enää sillälailla kiinnitä huomiota juhlapäiviin,että tulis ainakaan "handeliin" kiire.
Kiva kuulla ,että täällä on ihmiset taas onnistunut välttämään yhden sudenkuopan matkalla
etiäpäin tällä tiellä.TSEMPPIÄ ja juhanuksen jatkoa kaikille!
Sanoin tänään nuorisolle, että hiukka meinaa kantti pettää, kun jääkaapissa sitä juotavaa on. Olivat hieman ihmeissään, kun eivät minua minään alkoholistina pidä. Nuoruuttaan kai olettavat, että riippuvaisia ovat vain sellaiset, joita näkee todella kännissä ja ns. rappioalkoholistit.
Minua eivät ole koskaan nähneet humalassa, vaikka kylläkin sen ovat aina tienneet, että siideriä ja kossua otin. En ole juomista piilotellut, mutta en sitä myöskään kovasti mainostanut. Nuoriso on melko raitista. Pari kertaa kuussa ottavat ja silloinkin juomista ottavat ihan siististi. Kotiin tullessa ovat liki selvinpäin. Eilenkin juhannustulilta tulivat hyväkuntoisina ja olivat juoneet kolme annosta alkoholia kumpikin.
Heidän on vaikea ymmärtää, että vaikka en joisi itseäni penkin alle niin olen silti riippuvainen. Jos joisin pienenkin kulauksen, alkaisin jälleen juoda joka päivä ja lopettaminen olisi tosi vaikeaa. Siksi minulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin täysraittius.
Se on myös hyvä asia, että voimme avoimesti asiasta puhua eivätkä he vähättele, kun sanoin, että ihan oikeasti minulla on tällainen ongelma.
Näin se etenee, kolme viikkoa tänään täyttyy. Huomenna aloitan neljännen raittiin viikon :)
Tämä oli todella kaunis juhannus!