Matti,Liisa ja Merja keskustelivat taas kerran omaishoidon kustannuksista. Matti ehdotteli että sumplitaan taas lakeja sotkemalla. Laaditaan niin pitkiä esityksiä että edustajat nukahtelevat niitä lukiessaan ja asetellaan tärkeimmät jutut esityksen loppuun. Ei ne jaksa seurata mitä siellä lopussa on vaan painelevat nappeja. Liisan ilme koveni ja ääneen tuli lisää metallia. Syötetään niille vain puppua kyllä ne taipuu. Onhan ne taipuneet ennenkin. Merja oli seurannut hyvien ystäviensä keskustelua ovela ilme kasvoillaan ja lausahti,hoitavathan ne jokatapauksessa kun on vapaehtoinen pakko. Mitä,mitä tarkoitat VAPAEHTOINEN PAKKO,kuullostaa hyvältä ja halvalta huokaisivat Matti ja Liisa helpottuneena. Kerro. Merjan ilme oli tutkimattoman ovela. Oletteko yrittäneet syöttää kissalle sinappia hän kysyi? Sinappia kissalle! Elä nyt hassuja puhu,kissako sinappia söisi? Ei ikinä. Matti ja Liisa epäilivät. Kyllä se syö kun on vapaehtoinen pakko,varmisteli Merja. Hommatkaa kissa,lautanen ja sinappia niin koitetaan. Kun kaikki oli valmista,oli Matin vuoro yrittää. Matti oli varannut hyvää vispikermaa,kulhon ja vatkaimen. Hän asetteli sinapin siististi keskelle ja kerrmavaahtoa päälle. Eihän kissa tietysti voinut moista herkkua vastustaa vaan innoissaan tuikkasi kielensä kermakerroksen läpi syvälle sinappiin. Se naukaisi surkeasti ja katsoi vihaisesti Mattia anoen maitotilkkaa kielelleen. Suuttuneen kissan tilalle oli hommattava toinen. Ja vuoroon Liisa. Puseron hihoja hiukan ylös,ääneen hiukan metallia lisää,luja mutta ystävällinen ote kissasta,toinen käsi vatsan alta kun toinen silitteli niskaa varmalla otteella. Hän alkoi lähestyä sinappilautasta kähisten "nyt kyllä syöt". Sitten nopealla liikkeellä kissan pää sinappilautasta kohti. Mutta eihän kissa sinappia syö ihan mielellään. Se löi laskutelineet tanaan,alkoi purra ja repiä kynsillään. Liisan oli pakko laskea se menemään. Taas oli hommattava uusi kissa ja vuoroon Merja. Hän koppasi kissan nopealla liikkeellä lattialta. Samantien sinappia lautaselta toiseen käteen ja sipaisi sen kissan hännän alle,sitten nopeasti kissa lattialle jossa se ryhtyi muristen litkimään sinappia naamaansa. Näin sanoi Merja,näin myös omaishoitajat ne jupisevat ja jupisevat mutta vaikka kuinka kirveltää niin ne hoitavat. Eivät ne rahaa tarvitse laulua ja leikkiä vain.tuju
Vapaehtoinen pakko.
tupajumi
2573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vapaaehtoinen pakko, sen varaanhan koko systeemi rakentuu.
Omaishoitajat ovat yleensä rehtiä vastuunsa tuntevaa porukkaa.
Ihmettelen kuinka Suomen kansa valitseekin päättäjikseen vuodesta toiseen samat ketkut.
Tekevät rikoksia, oma elämä ja avioliitto on päin h.....ttiä.
Ei kunnioiteta mitään elämänarvoja, ketkuilu on tullut rehellisyyden tilalle.
Mitä enemmän kuulen päättäjiemme välinpitämättömyydestä, toilailuista ja ahneudesta sitä vähemmän ihmettelen esim. Ylitornion tapausta.
Hyvillään kai kunnanisät- ja äidit ovat kun taas muutama vaivainen ja vanha poistui olemasta rasitteena yhteiskunnalle.
15:ta vuotta sitten 1.7.1993 astui voimaan laki uus. Jossa mm. luvattiin omaishoidon turvaamiseksi välttämättömät sosiaali-ja terveydenhuollon palvelut. Jotka kuului määritellä ja merkitä hoito-ja palvelusuunnitelmaan,suunnitelmaan josta myös täytyi käydä selväksi kuinka hoidettavan hoito suunnitellaan järjestettäväksi hoitajan vapaan aikana. Ja nämä palvelut kuuluivat rahallisen hoitopalkkion lisäksi hoidettavan kotikunnan(palvelujen järjestäjän)maksaa. Sitten annettavasta vapaasta. Järjestettävä vapaa tulee porrastaa hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitajalle,jonka vastuulla on runsaasti hoitoa ja huolenpitoa vaativa potilas ON MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN JÄRJESTETTÄVÄ VÄHINTÄIN YKSI VAPAAPÄIVÄ VIIKOSSA,YKSI VIIKONLOPPU KUUKAUDESSA SEKÄ VUOSITTAIN YHTÄJAKSOINEN VÄHINTÄIN VIIKON MITTAINEN VAPAA.
Tämä olisi ollut sitä OMAISHOITOA. Ja jos tähän olisi vuosien kuluessa tehty OIKEITA parannuksia olisi ollut suorastaan ilo hoitaa ja auttaa sairasta läheistään. Mutta vuoden 1998 alusta alkoivat jäänkylmät "parannukset" vääntää sitä vapaehtoiseksi pakoksi. Ensin HE 166/1997 sitten HE 40/2004 ja viimeisenä HALLITUKSEN ESITYS 131/2005 joka on tätä tänäistä päivää. Sopii vertailla ja arvioida edunvalvonta liiton puheita ja kirjoituksia omassa mielessään. JOS olisin tämän tasoisen edunvalvonta liiton "luottamusmies" en voisi katsoa rehellisesti silmiin yhtäkään omaishoitajaa. EN.tuju