Hupasta, että kuulin työkaverien puhuvan taukotuvassa, että vanhoillislestadiolaiset on hirveän kaksinaismoralistista sakkia. Sanoivat, että tosi monella vl:lä on kaappitelkkarit kotona, joista katsovat salaa ja luvatta televisiota. He sanoivat, että kun ruvetaan puhumaan telkkariohjelmista, lessut ovat vain hiljaa esittääkseen, etteivät ole katsoneet telkkaria lainkaan. Aika ajoin he kuitenkin lipsauttavat jotain, mikä osoittaa heidän olevankin perillä asioista.
Itse lestadiolaisena ja pitkään "salatelkkarin" omistavana meinasin purskahtaa monta kertaa nauruun. Että kaappitelkkari nykyaikana :)
He vielä sanoivat, että kaappitelkkarin on oltava sen verran pieni, että sen pystyy kätevästi piilottaa vaatteiden taakse piiloon.
Muistan takavuosilta, jolloin monilla nuorilla perheillä, tai varsinkin yksinasuvilla oli kaappitelevisiot. Eivätkä nämä suinkaan aina olleet edes pieniä. Ite virittelimme taas kotona videolaitteiden kautta näkymään television. Isä kun oli poistanut meidän televisiosta virittimen.
Sitten hommasimme vanhan commodoren näytön, jonka kuskasimme vaunuun, kun siellä oli televisioantenni. kävimme siellä salaa katsomassa telkkaria.
Mutta nykyään kaikki on ihan toisin. Ei tarvi tuollaisia vaikeita järjestelyjä.
Työkaverit ihmettelivät, miksi välillä purskahdan nauruun. En tietenkään viitsinyt tunnustaa, että mulla on lestadiolaistausta, ja tavallaan olen siis edelleen vl.
Minä olen hoitanut telkkariasian eritavalla, kuten moni muukin nykyaikana.
Ensimmäisen telkkarin ostin tietokoneen mukana, joka sisälsi tv-virittimen. Tässä vaikeinta oli tietenkin se, että kun tietokone ei ollut siirreltävä, täytyi se viedä olohuoneeseeni siihen tv-pistokkeen luokse.
Olin varautunut muita vl:iä ja tv-tarkastajaa sillä, että olin tehnyt kelan, jolla nopeasti saan kelattua johdon piiloon. Aina, kun ovikello soi, kelasin varmuudelta johdon ja laitoin sen kaappiin. Ja kyllähän pari kertaa tv-tarkastajaltakin säästyin! Nimittäin kaksi kertaa asunnollani kolmen vuoden aikana ehti käydä tv-tarkastaja. Hän toki katsoi tietokoneen tauksen, että onko siinä viritintä. Kun sieltä ei mitään johtoa lähtenyt, niin en jääny kiinni.
Se kelauskäytäntö osoittautui kuitenkin pitemmällä tähtäimellä aika työlääksi. Hommasin kannettavan, johon ostin erillisen digivirittimen. Nyt oli helpompaa, koska pystyn tarvittaessa menemään parvekkeelle katsomaan televisiota virittimen omalla antennilla. Jos haluan enemmän kanavia, kävelen vain olohuoneeseen, tuikkaan johdon seinään ja katselu voi alkaa. Ei tarvi pitkää johtoa, koska kannettavan voi tuoda lähemmäks seinää.
Kaikilla kavereillakin on telkkarijutut järkätty nykyään ihan toisin. Ei yhdelläkään ole kaappitelevisiota. Eikä kaikilla ole sitä televisiota laisinkaan. Internetin aikana niitä ei ole monella mun epäuskoisellakaan kaverilla. Nykyään kun netistä pystyy niin helposti imuroimaan elokuvia ja myös netti-telkkareista pystyy katsomaan monia tv-sarjoja. Monet kavereistakin lataa monet tv-sarjat ennakkoon koneelle. Siis ennen, kun niitä on edes näytetty suomen telkkarissa.
Ja mikä hassuinta, moni vanhempikin vl on omaksunut netti-telkkarit täysin. Monissa perheissä on jo useampi tietokone ja usein yksi niistä on sijoitettu vielä olohuoneeseen. Näin meilläkin on. Etenkin ylen areena ja mtv 3:sen nettitv ovat kovassa käytössä.
Veljet ovat vielä imuroineet kotikoneelle jos jonkinlaista elokuvaa. Näitä käyn monesti laittamassa omalle koneellekin.
Että se kaappitelkuista :)
Itse lestadiolaisena ja pitkään "salatelkkarin" omistavana meinasin purskahtaa monta kertaa nauruun. Että kaappitelkkari nykyaikana :)
He vielä sanoivat, että kaappitelkkarin on oltava sen verran pieni, että sen pystyy kätevästi piilottaa vaatteiden taakse piiloon.
Muistan takavuosilta, jolloin monilla nuorilla perheillä, tai varsinkin yksinasuvilla oli kaappitelevisiot. Eivätkä nämä suinkaan aina olleet edes pieniä. Ite virittelimme taas kotona videolaitteiden kautta näkymään television. Isä kun oli poistanut meidän televisiosta virittimen.
Sitten hommasimme vanhan commodoren näytön, jonka kuskasimme vaunuun, kun siellä oli televisioantenni. kävimme siellä salaa katsomassa telkkaria.
Mutta nykyään kaikki on ihan toisin. Ei tarvi tuollaisia vaikeita järjestelyjä.
Työkaverit ihmettelivät, miksi välillä purskahdan nauruun. En tietenkään viitsinyt tunnustaa, että mulla on lestadiolaistausta, ja tavallaan olen siis edelleen vl.
Minä olen hoitanut telkkariasian eritavalla, kuten moni muukin nykyaikana.
Ensimmäisen telkkarin ostin tietokoneen mukana, joka sisälsi tv-virittimen. Tässä vaikeinta oli tietenkin se, että kun tietokone ei ollut siirreltävä, täytyi se viedä olohuoneeseeni siihen tv-pistokkeen luokse.
Olin varautunut muita vl:iä ja tv-tarkastajaa sillä, että olin tehnyt kelan, jolla nopeasti saan kelattua johdon piiloon. Aina, kun ovikello soi, kelasin varmuudelta johdon ja laitoin sen kaappiin. Ja kyllähän pari kertaa tv-tarkastajaltakin säästyin! Nimittäin kaksi kertaa asunnollani kolmen vuoden aikana ehti käydä tv-tarkastaja. Hän toki katsoi tietokoneen tauksen, että onko siinä viritintä. Kun sieltä ei mitään johtoa lähtenyt, niin en jääny kiinni.
Se kelauskäytäntö osoittautui kuitenkin pitemmällä tähtäimellä aika työlääksi. Hommasin kannettavan, johon ostin erillisen digivirittimen. Nyt oli helpompaa, koska pystyn tarvittaessa menemään parvekkeelle katsomaan televisiota virittimen omalla antennilla. Jos haluan enemmän kanavia, kävelen vain olohuoneeseen, tuikkaan johdon seinään ja katselu voi alkaa. Ei tarvi pitkää johtoa, koska kannettavan voi tuoda lähemmäks seinää.
Kaikilla kavereillakin on telkkarijutut järkätty nykyään ihan toisin. Ei yhdelläkään ole kaappitelevisiota. Eikä kaikilla ole sitä televisiota laisinkaan. Internetin aikana niitä ei ole monella mun epäuskoisellakaan kaverilla. Nykyään kun netistä pystyy niin helposti imuroimaan elokuvia ja myös netti-telkkareista pystyy katsomaan monia tv-sarjoja. Monet kavereistakin lataa monet tv-sarjat ennakkoon koneelle. Siis ennen, kun niitä on edes näytetty suomen telkkarissa.
Ja mikä hassuinta, moni vanhempikin vl on omaksunut netti-telkkarit täysin. Monissa perheissä on jo useampi tietokone ja usein yksi niistä on sijoitettu vielä olohuoneeseen. Näin meilläkin on. Etenkin ylen areena ja mtv 3:sen nettitv ovat kovassa käytössä.
Veljet ovat vielä imuroineet kotikoneelle jos jonkinlaista elokuvaa. Näitä käyn monesti laittamassa omalle koneellekin.
Että se kaappitelkuista :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sain yhdeltä asiakkaalta visakoivusta sahattua lautaa, josta ajattelin tehdä kaappitelevision. 24-tuumaisen lyttytelkarin ostan heti huomenissa, niin saan mittoja rakenteluun.
Sain makeat naurut kirjoituksestasi :)
Lyttytelkkari:D
Televisio "nuolee" suolat pois uskovasta!
"Millä sitten suolataan!"UT
eikä haittaakaan... tuleehan sieltä joskus jumalanpalveluksia...
Minä hankin itselleni läppärin, joka sisältää itsessään digivirittimen. Läppärissäni on 17 tuuman näyttö, eli se on paljon suurempi, kuin vanhimman veljeni kaappitelkkari aikoinaan. Hänellä oli vain 15 tuuman kuvaputkitelkkari. Isoveli ei koskaan saanut tietää, että olen tietoinen hänen kaappitelkkarista. Kun olimme kylässä sillä, hän usein varotteli, ettemme saisi mennä hänen makuuhuoneeseen, vaan pitäisi olla olohuoneessa. Hän lähti kerran sitten käymään kaupassa, kun minä ja mun pikkuveljeni keksittiin ruveta leikkii piilosta ajan kuluks. Itse hain sit piilopaikkaa hänen makuhuoneen vaatekaapista. Mikäpäs sieltä löytyikään. Pieni kuvaputkitelkkari. En viitsinyt kertoa siitä pikkuveljelleni mitään. Halusin pitää itse etuoikeutettuna tietona sen, että isoveljelläni on kaapissa televisio. Sieltä kaapin raosta meni mattoa pitkin kaapeli makuuhuoneessa olevaan tv-pistokkeeseen. Tosin johto ei ollut tuolloin seinässä kiinni, vaan se oli kokonaisuudessaan maton alla piilossa.
Uteliaisuus kasvoi. Rupesin tonkimaan veljen levykokoelmia ja "maailmallista" musiikkiahan löytyi vaikka millä mitalla. Tuolloin sanoin pikkuveljelleni, että käyn pikaisesti alakerran r-kioskilta ostamassa c-kasetteja. Ostin kolmen kasetin setin ja nauhotin niin paljon musiikkia, kun ehdin. Veli ihmetteli, miksen enää leiki sen kans piilosta :).
Nykyään telkkareita ei tosiaan tarvi kätkeä mihinkään. Tarvii olla vain tietokone ja sillä hoituu kaikki. Jopa vuokraelokuvat katson läppärilläni. Musiikin saa kätevästi suoraan netistä. Odotan kovasti aikaa, jolloin tv-kännykät yleistyvät kunnolla ja hinnat halpenevat. Joskushan nekin on kaikkien ulottuvilla. Enhän minä ennen edes uskonut, että joskus mp3-soittimet ovat kaikkien ulottuvilla.
Kivaa, kun tekniikka kehittyy niin kovaa vauhtia!
kavereilla on selkeästi "vapautumista" tapahtunut ja lehdestä lukevat tv-ohjelmat tarkkaan. Minun luonani kylässä oikein mielellään seuraavat eläviä kuvia ja tunnistavat julkkikset. Mutta toki iänpäivän vl.isännät ovat urheilukisoja naapureissa seuranneet. Mutta tämä kaikki on ilmeisesti alueittain vaihteleva asia. Mutta jos TVstä tulee henkilökohtaisen omantunnon asia, kunhan vanhemmat polvet häipyvät, niin sittenhän se on ihan ok. Eiväthän kaikki ns. muutkaan ihmiset välitä TVstä, kun on muita harrastuksia.