tuossa juhannuksen seudulla tuli radiosta eino grönin haastattelu. mieshän viettää syksyllä 50-vuotistaiteilijajuhlaa. haastatelussa sivuttiin myös miehen painiuraa useampaan otteeseen. porin reposaaresta homma alkoi kelpon jalanjäljissä ja ajoittuu siis 50 -luvulle.
vähän epäselväksi jäi kuitenkin se, että millainen oli grönin todellinen menestys painimatolla? ohjelmassa mainittiin että hän sijoittui TULlin mestaruuskisoissa Kotkassa joskus aikanaan kolmanneksi. sarja oli kuulemma kova, sillä siinä oli 34 osanottajaa.
mutta onko kenelläkään tietoa & muistikuvaa siitä että minkä tason painija grön todellisuudessa oli? millaisia sijoituksia hänelle kertyi ja millaisissa kisoissa? onko tietoo?
vähän epäselväksi jäi kuitenkin se, että millainen oli grönin todellinen menestys painimatolla? ohjelmassa mainittiin että hän sijoittui TULlin mestaruuskisoissa Kotkassa joskus aikanaan kolmanneksi. sarja oli kuulemma kova, sillä siinä oli 34 osanottajaa.
mutta onko kenelläkään tietoa & muistikuvaa siitä että minkä tason painija grön todellisuudessa oli? millaisia sijoituksia hänelle kertyi ja millaisissa kisoissa? onko tietoo?
Vastaukset 5
Vanhimmat
lukuisia naikkosia, siinä se painimenestys taitaa sitten ollakkin.
että henry theelellä ja olavi virralla oli aikaan veto. he panivat herneen pulloon aina kun saivat naisen keikan jälkeen kellistettyä. kilpailivat siitä että kumpiko saa pullon aikaisemmin täyteen.
no eräältä keikkapaikalta theel sitten soitti olavi virran keikkapaikalle ja kertoi että pullosta puuttuu enää muuttama herne niin pullo on täysi. tämän seurauksena virta otti sitten loppukirin.
keikan jälkeen ola kuulutti: takahuoneessa kaivattaisiin elämää ymmärtäviä naisia seuraksi. heitä riitti ja ola sai pullon täyteen ja voitti vedon kuulemma yhdelle herneellä.
tarina sinällään on kuulemma totta. sen kertoi edesmennyt jyrki "jyräys" hämäläinen eräässä omassa kirjassaan, jossa on muisteli suomalaisen viihde-elämän sitä puolta kun keikkapaikkojen takahuoneessa nu*****in.
tätä viihde-elämän kuvioihin keskeisesti aina kuulunutta elämänpuolta eivät peter von baghit eivätkä pekka gronowit tunnetuista syistä kuvaa laisinkaan. olkoot että muuten heidän teoksensa ovat ansiokkaita teoksia.
ps. mitehän tämäkin teksti liittyy suomi24 -sivuston painipalstalle? no ompahan ainakin hyvä juttu. niitä ei ole koskaan liikaa...
TULpaini -sivuilla on vähän tietoa:
http://www.tulpaini.fi/groneino.htm
erästä aika luettua romaania lainatakseni:
"kiitoksia vaan kauhian palijo. täl mää elän nyt ainakin puol vuotta."
niin se on. Pieni tiedonjyvänen painin maailmasta on painin ystävälle kuin suolainen silakka krapulaiselle!