heippa kaikille ja hyvää juhannusta!
Ajattelin kirjoittaa tänne siitä että paniikistakin voi selvitä ja pahastakin sellaisesta. Itse sairastuin 18 vuotiaana paniikkihäiriöön. siinä vaiheessa ennenkuin menin lääkäriin olin hermoromahduksen partaalla. en nukkunut, elin kuin sumussa, oksetti, ei ollut ruokahaluja, sydän hakkas tuhatta ja sataa, en käynyt missään(oli kesäloma), aamusta iltaan ahdisti, aina väliin tuli tunne että tukehdun, mikään ei tuntunut normaalilta, itkin melkeen koko ajan, mikään ei auttanut, pelkäsin kuollakseni koko ajan tulevani hulluksi, sitten viimein painelin lääkäriin. sain anafranil nimiset lääkkeet ja pariksi viikoksi rinnalle xanoria. olo helpottui xanorin alussa juuri siksi pariksi viikoksi mutta kun lopetin kaikki oireet palasivat mutta lääkäri kertoi että niihin voi jäädä koukkuun ja nuo toiset lääkkeet alkavat vaikuttaa vasta 2 kk kulutta. päätin sinnillä jatkaa ilman xanoria. elin päivän kerrallaan , vaikka ne välillä oli yhtä helvettiä. mutta sitten olo alkoi päivä päivältä helpottaa ja yksi aamu ne oli tipo tiessään. voin aivan normaalisti ja olin intoa täynnä. olo oli niin helpottunut. tuntui että olin voittanut koko sairauden. tämän ajan kuljin myös terapiassa. lopetin lääkkeet ½ vuoden käytön jälkeen hitaasti ja oireet eivät palanneet. myöhemmin kuitenkin olen kärsinyt paniikkihäiriön oireista, mutta en koskaan nuin voimakkaasti kuin alussa. en ole masentunut vaikka oireita on tullutkin. olen ajatellut että ei niihin oireisiin kuole ja siinäpähän tulevat, kyllä ne on aina ohi mennyt. luotan tulevaan.olen joutunut käyttämään tuota anafranil lääkettä silloin tällöin eri pituisissa jaksoissa. se auttaa minua ja minulla on hyvin pieni annos. olen myös ollut pitkiä jaksoja ilmankin pärjännyt. otin selvää lääkkeestä ja sitä voi kuulemma käyttää raskauden aikana kunhan lopettaa mielellään vähän ennen synnytystä. minulla on lääkkeet nyt käytössä ja voin erinomaisesti. oireita ei ole. ja mikä ihaninta olen 10 vk raskaana. olen voinut aivan älyttömän hyvin. tiedän että silloin kun on vaikeaa , on hankala ajatella mitään positiivista, mutta minua on aina auttanut ajatus että ei tämä iänpäivää kestä ja tulee taas parempia aikoja, enkä koskaan ole antanut periksi enkä anna. minä en ole suostunut enää eristäytymään ja olen huomannut että enää en pelkää samoja asioita kuin ennen. tunnen olevani terve. tiedän että tämä sairaus oirehtii aina välillä minulla mutta olen sinut sen kanssa. eikä oireet ole enää pahoja minulla. olen kuitenkin luonteeltani avoin ja sosiaalinen. joten tsemppiä kaikille. ei kukaan iänpäivää joudu kärsimään. taistelkaa ja luottakaa parempaan huomiseen. kaikesta voi selvitä jos itse on valmis tekemään töitä. lukekaa kirja Ben fruman : perhosia vatsassa. se on hyvä apu. en häpeä sitä että olen niin onnellinen!
Ajattelin kirjoittaa tänne siitä että paniikistakin voi selvitä ja pahastakin sellaisesta. Itse sairastuin 18 vuotiaana paniikkihäiriöön. siinä vaiheessa ennenkuin menin lääkäriin olin hermoromahduksen partaalla. en nukkunut, elin kuin sumussa, oksetti, ei ollut ruokahaluja, sydän hakkas tuhatta ja sataa, en käynyt missään(oli kesäloma), aamusta iltaan ahdisti, aina väliin tuli tunne että tukehdun, mikään ei tuntunut normaalilta, itkin melkeen koko ajan, mikään ei auttanut, pelkäsin kuollakseni koko ajan tulevani hulluksi, sitten viimein painelin lääkäriin. sain anafranil nimiset lääkkeet ja pariksi viikoksi rinnalle xanoria. olo helpottui xanorin alussa juuri siksi pariksi viikoksi mutta kun lopetin kaikki oireet palasivat mutta lääkäri kertoi että niihin voi jäädä koukkuun ja nuo toiset lääkkeet alkavat vaikuttaa vasta 2 kk kulutta. päätin sinnillä jatkaa ilman xanoria. elin päivän kerrallaan , vaikka ne välillä oli yhtä helvettiä. mutta sitten olo alkoi päivä päivältä helpottaa ja yksi aamu ne oli tipo tiessään. voin aivan normaalisti ja olin intoa täynnä. olo oli niin helpottunut. tuntui että olin voittanut koko sairauden. tämän ajan kuljin myös terapiassa. lopetin lääkkeet ½ vuoden käytön jälkeen hitaasti ja oireet eivät palanneet. myöhemmin kuitenkin olen kärsinyt paniikkihäiriön oireista, mutta en koskaan nuin voimakkaasti kuin alussa. en ole masentunut vaikka oireita on tullutkin. olen ajatellut että ei niihin oireisiin kuole ja siinäpähän tulevat, kyllä ne on aina ohi mennyt. luotan tulevaan.olen joutunut käyttämään tuota anafranil lääkettä silloin tällöin eri pituisissa jaksoissa. se auttaa minua ja minulla on hyvin pieni annos. olen myös ollut pitkiä jaksoja ilmankin pärjännyt. otin selvää lääkkeestä ja sitä voi kuulemma käyttää raskauden aikana kunhan lopettaa mielellään vähän ennen synnytystä. minulla on lääkkeet nyt käytössä ja voin erinomaisesti. oireita ei ole. ja mikä ihaninta olen 10 vk raskaana. olen voinut aivan älyttömän hyvin. tiedän että silloin kun on vaikeaa , on hankala ajatella mitään positiivista, mutta minua on aina auttanut ajatus että ei tämä iänpäivää kestä ja tulee taas parempia aikoja, enkä koskaan ole antanut periksi enkä anna. minä en ole suostunut enää eristäytymään ja olen huomannut että enää en pelkää samoja asioita kuin ennen. tunnen olevani terve. tiedän että tämä sairaus oirehtii aina välillä minulla mutta olen sinut sen kanssa. eikä oireet ole enää pahoja minulla. olen kuitenkin luonteeltani avoin ja sosiaalinen. joten tsemppiä kaikille. ei kukaan iänpäivää joudu kärsimään. taistelkaa ja luottakaa parempaan huomiseen. kaikesta voi selvitä jos itse on valmis tekemään töitä. lukekaa kirja Ben fruman : perhosia vatsassa. se on hyvä apu. en häpeä sitä että olen niin onnellinen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
raskausaikana? Toivon mukaan Teratologisesta tietopalvelusta, yleislääkärillä ei ole tietotaitoa valitettavasti mitä tulee yhtäköön raskaus ja lääkkeet.
Niin, kyllä ne pitää lopettaa ennen synnytystä....lapsi syntyy muuten riippuvaisena ja vieroitusoireita, mm. Anafranilista=)
Toivon mukaan infon antaja on ollut Teratologinen tietopalvelu.
Aika outo valinta, ikivanha trisyklinen lääke, turvallisempiakin on. Ja alpratsolamia ei sitten raskauaikana saa käyttää laisinkaan.
Tässäpä sinulle YA:n sivuilta infoa Anafranilista, itse en ottaisi riskiä käyttämällä juuri tätä lääkettä:
ANAFRANIL 25MG 100 TABL
NOVARTIS
16,29 € 0,16€/kpl
Lääkemuodot
Tabletti, jossa on vaikuttavaa ainetta 10 tai 25 milligrammaa (mg). Valmistetta saa myös 75 milligramman depottablettina (Retard), josta lääkeaine vapautuu hitaasti ja tasaisesti suolistossa.
Vaikuttavat aineet:
Klomipramiini.
Käyttötarkoitus:
Lääkettä käytetään eri syistä aiheutuvan masennuksen sekä erilaisten ahdistus- ja pelkotilojen ja paniikkihäiriöiden hoitoon. Lisäksi sitä voidaan käyttää pitkäaikaisten kiputilojen hoitoon.
Vaikutustapa:
Klomipramiini kohdistaa vaikutuksensa useisiin keskushermoston toimintaa sääteleviin aineisiin.
Annostus:
Lääkärin ohjeen mukaan. Hoito aloitetaan yleensä pienellä annoksella, jota nostetaan asteittain. Annostus vaihtelee riippuen mm. häiriöiden laadusta, oireiden vakavuudesta sekä potilaan iästä ja muista yksilöllisistä ominaisuuksista.
Lääkkeen ottaminen:
Tabletit niellään nesteen kera, depottabletit kokonaisina tai puolitettuina murskaamatta tai pureskelematta niitä rikki. Lääkkeen voi ottaa aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan. Depottabletteja käytettäessä päivän lääkeannos otetaan yleensä iltaisin, ellei lääkäri toisin määrää. Lääkehoitoa ei pidä keskeyttää äkillisesti.
Haittavaikutukset:
Lääke voi mm. kuivattaa suuta, ummettaa, heikentää näön tarkkuutta sekä etenkin hoidon alkuvaiheessa väsyttää tai aiheuttaa tokkuraisuutta tai levottomuutta siinä määrin, että tarkkaavaisuus liikenteessä tai muissa vastaavissa tilanteissa heikkenee. Ruokahalu voi lisääntyä ja joskus virtsaaminen vaikeutuu. Joillakin esiintyy pyörrytystä, huimausta, pahoinvointia, hikoilua, vapinaa tai päänsärkyä sekä sukupuolisen halun tai kyvyn heikkenemistä. Piilolasien käyttö voi olla hankalaa, jos lääke kuivattaa silmien limakalvoa. Näitä ja muita mahdollisia haittavaikutuksia tarkkaillaan hoidon kuluessa ja lääkityksen voimakkuutta säädellään siten, että tehovaikutus saavutetaan pienimmillä mahdollisilla haittavaikutuksilla. Lääkitys voi voimistaa alkoholin vaikutusta. Kaikkien muiden lääkkeiden samanaikaisesta käytöstä pitää sopia lääkärin kanssa.
Raskaus ja imetys:
Lääkettä ei pidä käyttää raskauden aikana, koske se voi aiheuttaa keskenmenon. Lääkkeen kaikkia ainesosia kulkeutuu äidinmaitoon, joten joko imetys tai lääkitys pitää keskeyttää.
Säilytys:
Valmisteet säilytetään kuivassa paikassa huoneenlämmössä, 15- 25 asteessa. Kelpoisuusaika pakkauksessa.
Lisäaineet
Ihmettelen edelleen kuka sinulle antoi ns. luvan jatkaa Anafranilia raskausaikana, gynekologi? Psykiatri?
no ihan kuule teratologisesta tietokeskuksesta. siitä on paljon tietoa koska on nimenomaan vanha lääke. olen kyllä tietoinen tuosta pakkausselosteesta, joka ei pidä paikkaansa teratologisesta tietokeskuksesta saamastani tiedosta. harvoinpa nuissa lääkemääräyksissä suositellaan käytettäväksi paljon mitään lääkkeitä. muistappas sinäkin ettet ole mikään lääkäri/tietotoimisto. minusta ainakin tuntuu että vanhemmat lääkkeet ovat parempia. uudemmista ei niin tietoa ja mitä kaikkea ne aiheuttavatkaan. sitä paitsi se on yksilöllistä miten lääke kelläkin vaikuttaa ja toimii. en ole tyhmä. osaan ottaa asioista selvää.minusta on tyhmää jakaa täällä lääketietoutta jos et ole alan ammattilainen. sitä paitsi vauvallani on kaikki hyvin ja normaalisti raskaus edennyt joten ihan turha lannistaa kun kaikki on hyvin minulla ja vauvalla. en halua sinun nevoja kun et ole ammattilainen. kiitos
toivottaa toinen Anafranilin popsija. Raskaana on oltu ja lapset on tehty Anafranilin kanssa ja hyvin on kaikki mennyt. Loistolääke tuo Anafranil, minulla oli laaja-alainen paniikkihäiriö ja a:n avulla olen ollut oireeton vuosikaudet. Olen omasta halustani kokeillut noita ns. uuden polven mömmöjä, mutta eivät sopineet. Ihanaa, että olet saanut apua ja että odotat onnellisena vauvaa!!! Onnellista kesää koko perheelle!!!!!!
ellet peräti torvelo. Anafranil on hyvä vanhan polven lääke, joka auttaa nimenomaan ns. klassissen paniikkihäiriön oireisiin niillä, joille esim SSRI- lääkkeet eivät sovi. Onneksi täällä saa puhua mitä sylki suuhun tuo tietämättömyyden syvällä rintaäänellä nimimerkin suojissa, vai mitä? Ainoa outo valinta on se, että laitoit tuollaisen kommentin alkuperäisen viestin kirjoittaneelle.
Ihanaa kuulla että joku toinenkin on saanut apua anafranilista. millaisella annoksella olet syönyt kyseistä lääkettä raskauden aikana ja yleensä ja entä missä vaiheessa raskautta lopetit lääkkeiden käytön vai lopetitko. oliko vastasyntyneellä mitään vierotusoireita tms. kaikkea hyvää myös sinulle ja toivottavasti viitsit vastata.
Hei rouveli!
Anafranil annostukseni on ollut koko ajan, myös raskaana ollessa 100 mg vuorokaudessa. Lopetin Anafranilin yks kaks ilman vähentämistä neljännellä kuulla ollessani. Raskausaika oli aika vähäpaniikkinen. Tytär syntyi terveenä. Silloinen lääkärini sanoi, että voisin syödä lääkettä koko raskausajan, hänen mukaansa monet Anafranilin käyttäjät joutuivatkin tekemään niin. En tiedä, mitä nykyisin suositellaan. Kun vauva oli kolmekuinen, maidontulo tyrehtyi ja kuukautiseni alkoivat, ja paniikkioireistoni alkoi palailla hitaasti mutta varmasti. Sitten, kun jouduin tosiaankin toteamaan, etten ollut paniikista parantunutkaan, aloitin Anafranilin uudelleen nostaen annosta vähitellen sinne sataan milligrammaan. Toivottavasti tästä vastauksesta oli jotain hyötyä sinulle :).