kun olet ostellut kaikenlaista ja sinulla on paljon enemmän kuin kavereillasi, ne kaverit katoaa, kun ei ne enään kestä katella niitä juttuja, joita niillä ei ole. Siis kateus persoonallisuushäiriöllä on valtava vaikutus kavereidesi mielialaan. Niin valitettavasti on. Se on merkki siitä, että he eivät ole vielä oppineet, ettei materialinen hyvä ja toisen ihmisen hyvinvointi ole se mikä on tärkeää menestymisen kannalta, vaan heidän tulisi keskittyä omaan elämään, vaikka heillä ei ole sitä mitä tolla ja sillä on. Itse en ole kateellinen kenellekkään, koska osaan järjestää elämäni silleen, että tulen ihan toimeen omillani ja tiedän että jokainen entinen kaverini on samassa jamassa. Jokaisilla on hyviä ja huonoja hetkiä.
Yksinkertaisesti sanottuna, niillä kateellisilla entisillä kavereillani ei ole omaa elämää. HANKKIKAA ELÄMÄ!!!!
Yksinkertaisesti sanottuna, niillä kateellisilla entisillä kavereillani ei ole omaa elämää. HANKKIKAA ELÄMÄ!!!!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Elikä siis jos ostaa itselleen tavaroita mitä muilla ei ole niin kaverit häipyvät,melkeimpä on niin että tuossa tilanteessa on itse kateellinen kun kuvittelee vertaamalla tavaroiden määrää n mitä on,huomaa toisissa persoonallisuushäiriön merkkejä,tuolla periaatteella on hyvin äkkiä maailman yksinäisin ihminen,ei materia ihmistä onnelliseksi tee,se ihminen joka puhuu että voi että kun muut ovat niin kaattelisia,onkin itse sitä.
Yleisesti täytyisi sanoa että ihmiset kokevat kateutta.
Ettet ole sellanen luonne vaan että esittelet ostamiasi tavaroita koko ajan muille siihen malliin että katos mullon nyt tälläinen ja tollainen...voi ostin juuri tänki ja sitä rataa ...puhut koko ajan ittestäsi ja VAIN SINÄ JA sun tavarasi on ...mikä sinun elämäsi valtaa...EN YHTÄÄN IHMETTELE MISSÄ SUN KAVERIT ON kuka jaksaa moista?-sit vakuuttelet ettet olisi kateellinen kenellekkään - tosi ystävyys ei kadehdi ja vaikka saisit kaiken minkä rahalla saat -...mutta sitä henkistä tosi ystävyyttä sitäpä et ostaa voi... ja mitäpä sitä liialla töryllä tekee huolta tulee ettei kukaan vie!
Itselläni oli semmonen tuttu, joka ei puhunut MITÄÄN muuta kuin leveili ostoksillaan ja visan vingutuksillaan. Yritin keskustella muistakin aiheista, kuten kulttuurista ja politiikasta, mutta hän ei osannut sanoa niistä mitään eikä edes seuraa uutisia tai lue lehtiä. Hän vaan vouhotti tavaroillaan. Sitten se alkoi udella, miksen minä ostele. Sanoin, että ideologisista syistä. Hän vain sanoi, mitä sekin tarkoittaa, eihän sitä voi ostella jos ei ole rahaa tai visaa. En viitsinyt hänelle kertoa, että itselläni on hyvät sijoitukset ja pankkitlit ja luottokorttikin löytyy matkustelua varten, vaan pidän raha-asiat yksityistietona ja perheen sisäisinä asioina, joita ei tutuille kerrota. Aloin ottaa etäisyyttä tähän tylsään leveilijään. Pyörin mieluummin sellaisessa seurassa, jossa osataan keskustella oikeista asioista.