Tiedustelisin teiltä seuraavanlaista asiaa: kuinka sopeutatte vauvaa arkeen synnytyksen jälkeen? Vietättekö normaalia arkea omassa kodissa, onko tietty aika (viikkoja?), kun vietätte rauhallista aikaa vauvan kanssa? ettekä ramppaa esim. kyläilemässä tai kaupoissa?
Itselläni ei ole vielä lapsia ja siksipä olen hieman kummissani/kauhuissani seuratessani poikaystäväni siskon perheen elämää. Alle viikko sitten sai tämä sisko kolmannen lapsensa ja heti juhannuksena he ovat pienen vauvan kanssa jo poukkoilemassa sinne tänne. Esim. juhannuksen viettivät yökyläilemässä poikaystäväni vanhempien luona.
Eikö synnytksen jälkeen olisi hyvä olla vauvan kanssa rauhassa kotona ainakin kaksi viikkoa, jotta vauva saisi tottutella omaan kotiympäristöönsä?
Mitä mieltä te kokeneemmat olette?
Itselläni ei ole vielä lapsia ja siksipä olen hieman kummissani/kauhuissani seuratessani poikaystäväni siskon perheen elämää. Alle viikko sitten sai tämä sisko kolmannen lapsensa ja heti juhannuksena he ovat pienen vauvan kanssa jo poukkoilemassa sinne tänne. Esim. juhannuksen viettivät yökyläilemässä poikaystäväni vanhempien luona.
Eikö synnytksen jälkeen olisi hyvä olla vauvan kanssa rauhassa kotona ainakin kaksi viikkoa, jotta vauva saisi tottutella omaan kotiympäristöönsä?
Mitä mieltä te kokeneemmat olette?
Vastaukset 9
Vanhimmat
eikai se vauva nyt niinkään sitä totuttelemista tarvitse. suurimman osan ajasta kuitenkin vain nukkuu. ymmärtääkseni se kahden viikon rauhoittuminen on lähinnä vanhempia varten, jotta saavat tutustua uuteen perheenjäseneen rauhassa ja levätä.
ja vanhemmista kiinni. meillä vierailtiin jo hyvin pienenä, tai lähinnä vieraita kävi meillä mutta myös kyläiltiin. Tyytyväinenhän tuo vauva ainakin silti vielä on ja erittäin sosiaalinen. Kaikille juttelee ja hymyilee, nukkuu yönsä hyvin eikä kitise kun nälkäänsä. Nyt ikää 2kk.
Omaa elämää (tai ainakaan vanhempien lasten elämää!) voi pistää tauolle siinä vaiheessa kun perhe kasvaa. Kyllä meillä ainakin on käynyt vieraita, ollaan käyty kylässä jne. Eihän se ihan pieni vauva edes tajua vielä mitään. Kun äiti ja tissi on mukana niin hyvä on =) Nukkuukin missä vaan.
tasan viikon ikäinen kun aloitettiin kyläilyt... nyt pojalla ikää 2kk2vko ja on myös hyvin sosiaalinen ja selvästi nauttii kun ympärillä on ääntä ja toimintaan.
Tuon ikäisen vauvan maailma on hyvin pieni. Tissi, syli ja lakanat. Ne saa onneksi mukaan ihan mihin vaan!
Vastasyntynythän näkee vain n. puolen metrin päähän. vasta joku parikuinen alkaa hahmottaa tilaa jossa hän on.
Tokihan vastasyntynyt kuulee ympäristönsä äänet, mutta ne hän on kuullut jo kohdussa.
Eli jos vauva on terve, riippuu se kyläileminen ihan äidin voinnista ja vanhempien halusta/tarpeesta olla kotona tai liikkua ihmistenilmoilla. Vastasyntyneen kanssa on sitäpaitsi varsin helppoa liikkua kun hän vaan syö ja nukkuu, mutta kun vauva alkaa vierastaa uusia paikkoja ja myöhemmin myös ihmisiäkin, ei se vauvan kanssa kyläily välttämättä ole enää vanhemmillekaan kovin kivaa.
Kukas se osais sanoa, mikä on parasta vauvalle, rauhallinen kotiympäristö vai hieman vilkkaampi kylättely/shoppailu? Jos vauva oikeasti otetaan huomioon, eikä mennä vain aikuisten ehdoilla, niin ei kait se beibi siitä rikki mene?
Tuo kaksi viikkoa on monessa asiassa ihmisen asettama aikaraja vauvoille, haluaisin tietää mihin se perustuu? Ehkä vauvan on ihan hyvä sopeutua uuteen elämään "kylmässä maailmassa" ihan rauhassa kotonaan, että tuo aika voisi olla se minimi?
Meidän esikoisvauva syntyi marraskuussa, en todellakaan halunnut viedä vauvaani joulu- tai tammialetohinoihin flunssa-aaltoon bakteereita keräämään. Eikä mun tehnyt edes mieli säntäillä uuden vauvani ja tilanteeni kanssa yhtään mihinkään, esikoinen on kuitenkin sen verran iso juttu (tottakai kaikki lapset ovat!), että siinä on tarpeeksi meille kaikille ihailtavaa ja aktiviteettia :)
Esikoisen kanssa kaikki oli uutta ja opettelua, ja liikkeelle lähdettiin aika varovaisesti (vaikken minä silloinkaan kahta viikkoa odottanut...). Nyt kun sain toisen lepäilin pari päivää sairaalassa, ja sen jälkeen elämä jatkui normaalisti. Pitäähän esikoinen hoitaa koko ajan. Eli samantien mentiin puistoon, kerhoon ja kaupungille. Hyvin se sujuu kun vauva on minulla kantoliinassa, nukkuu suurimman osan aikaa, välillä syö rintaa ja vaihdetaan vaippa. Nämä hoituvat ihan samalla lailla oltiin missä vaan, ei sen vuoksi tarvi kotiin jäädä. Eihän vauva liinassa välitä yhtään mitä muuta ympärillä on.
Mutta toki on ihan ok jäädä kotiinkin, varsinkin ekakerralla sitä opettelua tosiaan on, ja äidin olo voi joskus olla pitkään kipeä synnytyksen jälkeen.
vauva syntyi syksyllä, ja silloin sanottiin että ei ulos kahteen viikkoon. Kesällä saattaa olla toinen asia, kun on lämpimämpääkin.
Aika nopeasti aloimme "poukkoilemaan paikasta toiseen". Kaupoissa käymiset, pankkiasiat, ystävillä ja sukulaisilla kyläily, kahvittelut ym. kuuluvat meidän arkeemme joten siihen sai myös lapsi tottua.
Minusta sinun ei kannattaisi olla yhtään huolissaan toisten ihmisten perhe-asioista. Kukin hoitaa ne omalla tavallaan. Sitten kun itse saat lapsen/lapsia voit hoitaa omasi niinkuin parhaaksi näet, sinun ei tarvitse viedä lasta yhtään mihinkään jos se on sinun mielestäsi paras ratkaisu.