Salpalinja, lumetta

....Ratkaisevaa olisi tieytsti ollut, kuinka paljon taistelukykyisiä joukkoja sinne olisi saatu sijoitetuksi, jos puolustus Kannaksella olisi murtunut. ......

Tuskinpa olisi saatu juuri yhtään ja siksi neukku olisikin mennyt ko. linjasta heittämällä läpi.

.....Se tehoaa aateveljiin taistolaisten kirjallisuuspiireissä, ei muihin......

Tuota en kyllä tajuu miksi joillekin keskustelu betonin lujuudesta tykkitulessa on poliittinen kysymys. Kun on valkoinen ajattelumalli niin silloin betonitkin kestää paremmin, kiäh kiäh.

sivusto linnakkeista ja linnoituksista Suomenlahden piirissä. Lähes täysin kattava.
http://www.nortfort.ru/index_e.html

http://www.lemi.fi/kunta/polku/polku27.htm

http://koti.mbnet.fi/vesaiko/salpalinja.htm

ihan samanlaiseen vanhaan talvisodan aikaiseen ajatteluun kuin mistä muitakin syytät. Tietenkin toinen vaihtoehto on taistolaisen sivarin täydellinen kyvyttömyys asettua aikaan ja paikkaan.

”Raskaat tankit ja 8 tuuman tykit olisivat ampuneet suorasuuntauksella parissa päivässä riittävät hyökkäysaukot linjaan. Jos linjalla olisi ollut riittävästä esim. sakujen 88 mm tykkejä olisivat ne kyenneet siistimään maiseman suorasuuntaustulen ampujista. 45 mm tykeillä siihen ei”

Korpilla on aivan oikeaa näkemysta, mutta tavan mukaan se ln ahdas ja puutteelinen eli puhtaasti aatteellinen, eikä ota huomioon puolustajan mahdollisuuksia.

Salpa-asema on sijoitettu maastoon, siten että panssarivaunujen ja raskaiden aseiden käyttö oli mahdollisimman hankalaa.Runkoaseistus oli kieltämättä vanhaa, mutta ajanmukaiset aseet tarvittiin rintamalla. Joukot olisivat tuoneet ne mukanaan.

Oleellista on käsittää, että linnoitettu asema on juuri niin vahva kuin sitä puolustavat joukot.Asema antaa suojaa tulivalmistelussa, mutta joukot tekevät torjuntatyön, ei betoni.

Hyökkääjän suora-ammuntaan oli yksinkertainen lääke: oma tykistö ja ilmavoimat.

On aivan selvää, että kaikki asemat ovat murrrettavissa. Kyse onkin ajasta ja tappioista. Kyllä Salpa-asema muodosti tietyn pelotteen. Kuinka suuren, sitä emme tiedä.

Kalpea Kamala kirjoitti:

Korpilla on aivan oikeaa näkemysta, mutta tavan mukaan se ln ahdas ja puutteelinen eli puhtaasti aatteellinen, eikä ota huomioon puolustajan mahdollisuuksia.

Salpa-asema on sijoitettu maastoon, siten että panssarivaunujen ja raskaiden aseiden käyttö oli mahdollisimman hankalaa.Runkoaseistus oli kieltämättä vanhaa, mutta ajanmukaiset aseet tarvittiin rintamalla. Joukot olisivat tuoneet ne mukanaan.

Oleellista on käsittää, että linnoitettu asema on juuri niin vahva kuin sitä puolustavat joukot.Asema antaa suojaa tulivalmistelussa, mutta joukot tekevät torjuntatyön, ei betoni.

Hyökkääjän suora-ammuntaan oli yksinkertainen lääke: oma tykistö ja ilmavoimat.

On aivan selvää, että kaikki asemat ovat murrrettavissa. Kyse onkin ajasta ja tappioista. Kyllä Salpa-asema muodosti tietyn pelotteen. Kuinka suuren, sitä emme tiedä.

Lue lisää

Tää on taas tätä mitä jos... niin sitten...viisastelua.
Ihantalassa ei ollut minkäänlaista varustusta eivätkä pääseet lavitse. Siis bunkkereita ei tarvittu, mutta olisihan niiden avulla säästytty pienemmin tappioin

syyllistyt kirjoitti:

ihan samanlaiseen vanhaan talvisodan aikaiseen ajatteluun kuin mistä muitakin syytät. Tietenkin toinen vaihtoehto on taistolaisen sivarin täydellinen kyvyttömyys asettua aikaan ja paikkaan.

”Raskaat tankit ja 8 tuuman tykit olisivat ampuneet suorasuuntauksella parissa päivässä riittävät hyökkäysaukot linjaan. Jos linjalla olisi ollut riittävästä esim. sakujen 88 mm tykkejä olisivat ne kyenneet siistimään maiseman suorasuuntaustulen ampujista. 45 mm tykeillä siihen ei”

Lue lisää

.....
ihan samanlaiseen vanhaan talvisodan aikaiseen ajatteluun kuin mistä muitakin syytät. Tietenkin toinen vaihtoehto on taistolaisen sivarin täydellinen kyvyttömyys asettua aikaan ja paikkaan.
......

Tuo on ilmeisesti korkeinta sotatieteen osaamista mihin sinä kykenet. Onnittelen, koeta pitää kiinni osaamistasostasi ja muista olla ylpeä.

Kalpea Kamala kirjoitti:

Korpilla on aivan oikeaa näkemysta, mutta tavan mukaan se ln ahdas ja puutteelinen eli puhtaasti aatteellinen, eikä ota huomioon puolustajan mahdollisuuksia.

Salpa-asema on sijoitettu maastoon, siten että panssarivaunujen ja raskaiden aseiden käyttö oli mahdollisimman hankalaa.Runkoaseistus oli kieltämättä vanhaa, mutta ajanmukaiset aseet tarvittiin rintamalla. Joukot olisivat tuoneet ne mukanaan.

Oleellista on käsittää, että linnoitettu asema on juuri niin vahva kuin sitä puolustavat joukot.Asema antaa suojaa tulivalmistelussa, mutta joukot tekevät torjuntatyön, ei betoni.

Hyökkääjän suora-ammuntaan oli yksinkertainen lääke: oma tykistö ja ilmavoimat.

On aivan selvää, että kaikki asemat ovat murrrettavissa. Kyse onkin ajasta ja tappioista. Kyllä Salpa-asema muodosti tietyn pelotteen. Kuinka suuren, sitä emme tiedä.

Lue lisää

.....se ln ahdas ja puutteelinen eli puhtaasti aatteellinen, eikä ota huomioon puolustajan mahdollisuuksia.......

Aatteellinen, ihanko tosi? Mitä aatetta edustaa suorasuuntausammunnan vaikutuksien pohdiskeleminen?

....Salpa-asema on sijoitettu maastoon, siten että panssarivaunujen ja raskaiden aseiden käyttö oli mahdollisimman hankalaa....

Näinhän maailmalla linnoitteet aina ja kaikkialla sijoitettiin mutta läpi vain mentiin kaikista II Maailmansodan loppuvaiheissa. Jenkki valtasi jokaisen japsien linnakesaaren, jonka se aikoikin vallata, vieläpä aika pienin tappioin. Ensimmäinen harjoitussaarikin Tarawa kesti vain neljä päivää.

.....Runkoaseistus oli kieltämättä vanhaa, mutta ajanmukaiset aseet tarvittiin rintamalla. Joukot olisivat tuoneet ne mukanaan.....

Jos neukku olisi päässyt Ihantalassa läpi niin paljonkohan esim. tykistöä olisi pystytty tuomaan Salpa-linjalle ja paljonko olisi jäänyt jälkeen. Kaakkois-Suomi on aika hyvää panssarimaastoa eikä Suomi hallinnut liikuntasotaa eikä meillä ollut edes välineitäkään sellaiseen.

Joka tapauksessa kenttäarmeijan mukanaan tuomat aseet eivät olisi olleet linnakkeitten suojassa.

.....Hyökkääjän suora-ammuntaan oli yksinkertainen lääke: oma tykistö ja ilmavoimat.....

Sanottuna aika yksinkertainen, toteutus taas on jo toinen juttu. Varsinkin jos vastassa on tykistöltään ja ilmavoimiltaan täysin ylivoimainen vihollinen. Siinä vaikenee oma tykistö ensin.

..... Kyllä Salpa-asema muodosti tietyn pelotteen. Kuinka suuren, sitä emme tiedä.....

Ehkä niin mutta todella pienen pelotteen silloiselle Puna-armeijalle. Salpalinjassahan ei ollut syvyyttä. Linnoitettuja asemia olisi pitänyt olla ainakin kolme peräkkäin.

Kalpea Kamala kirjoitti:

Korpilla on aivan oikeaa näkemysta, mutta tavan mukaan se ln ahdas ja puutteelinen eli puhtaasti aatteellinen, eikä ota huomioon puolustajan mahdollisuuksia.

Salpa-asema on sijoitettu maastoon, siten että panssarivaunujen ja raskaiden aseiden käyttö oli mahdollisimman hankalaa.Runkoaseistus oli kieltämättä vanhaa, mutta ajanmukaiset aseet tarvittiin rintamalla. Joukot olisivat tuoneet ne mukanaan.

Oleellista on käsittää, että linnoitettu asema on juuri niin vahva kuin sitä puolustavat joukot.Asema antaa suojaa tulivalmistelussa, mutta joukot tekevät torjuntatyön, ei betoni.

Hyökkääjän suora-ammuntaan oli yksinkertainen lääke: oma tykistö ja ilmavoimat.

On aivan selvää, että kaikki asemat ovat murrrettavissa. Kyse onkin ajasta ja tappioista. Kyllä Salpa-asema muodosti tietyn pelotteen. Kuinka suuren, sitä emme tiedä.

Lue lisää

>>

Muisteles mitä sai oma tykistömme aikaan Valkeasaaressa? Ei yhtään mitään. Tykistöllekin tulee aika vaikeeta silloin kun on itsekin vastapuolen ylivoimaisen tykistön maalina.

Linnakkeista kannattaa muistaa Normandian Omaha-kaista. Siinä jenkkien tulivalmistelu meni päin honkia mutta jo heti puolen päivän jälkeen oli Atlantin valli läpäisty tankkien läpiajoa varten jalkaväen voimin. Vaikka linnoitusten taso oli siellä Salpalinjaan verraten kuin eri planeetalta.

Että kyllä vertailukohtia löytyy kun vain viitsii ajatella. Onneksi Stalin ei halunnut syystä tai toisesta ottaa Suomea. Olkaamme siitä hänelle kiitollisia.

Korppi kirjoitti:

>>

Muisteles mitä sai oma tykistömme aikaan Valkeasaaressa? Ei yhtään mitään. Tykistöllekin tulee aika vaikeeta silloin kun on itsekin vastapuolen ylivoimaisen tykistön maalina.

Linnakkeista kannattaa muistaa Normandian Omaha-kaista. Siinä jenkkien tulivalmistelu meni päin honkia mutta jo heti puolen päivän jälkeen oli Atlantin valli läpäisty tankkien läpiajoa varten jalkaväen voimin. Vaikka linnoitusten taso oli siellä Salpalinjaan verraten kuin eri planeetalta.

Että kyllä vertailukohtia löytyy kun vain viitsii ajatella. Onneksi Stalin ei halunnut syystä tai toisesta ottaa Suomea. Olkaamme siitä hänelle kiitollisia.

Lue lisää

saat ihan vapaasti olla kiitollinen isä aurinkoiselle kunhan et jatkossa pistä nenääsi asioihin mistä mitään et ymmärrä. Sodankäyntiin.

”Että kyllä vertailukohtia löytyy kun vain viitsii ajatella. Onneksi Stalin ei halunnut syystä tai toisesta ottaa Suomea. Olkaamme siitä hänelle kiitollisia.”

puolestani kirjoitti:

saat ihan vapaasti olla kiitollinen isä aurinkoiselle kunhan et jatkossa pistä nenääsi asioihin mistä mitään et ymmärrä. Sodankäyntiin.

”Että kyllä vertailukohtia löytyy kun vain viitsii ajatella. Onneksi Stalin ei halunnut syystä tai toisesta ottaa Suomea. Olkaamme siitä hänelle kiitollisia.”

Lue lisää

Tuossa taitaa olla esimerkki sinun tiedoistasi. Eli paljonpa näytät tietävän kun tuonkin osasit kirjoittaa. Mistä muuten kopsasit, et noin hienoa lausetta taatusti itse ole keksinyt.

Betoni ei tosiaan pysäytä mitään, mutta vähentää huomattavasti tappioita tykkitulessa. Puolustajien tappaminen kestää siis kauemmin.

Salpalinjalla olleet 45 mm tykit eivät olleet enää panssarintorjuntatykkejä, vaan niitä oli tarkoitus käyttää jalkaväkitykkeinä.
Salpalinjan oma pst oli esterakennelmia ja miinakenttiä. Esteet luonnollisesti suunniteltiin siten, että vaunuille mahdolliset reitit voidaan sulkea joukkojen mukanaan tuomilla pst-aseilla.

Bunkkerien tuhoamiseen riittää tosiaan pari päivää. Tosin ensin pitää parturoida muulla tulituksella metsä ympäriltä, jotta bunkkereita päästään ampumaan tarkasti. Siihen menee sitten enemmän aikaa.
Neuvostoliiton tiedustelulla oli melko varmasti tiedossa kestolaitteiden sijainnit. Tuhoamisammuntaan ei tiedustelun tarkkuus kuitenkaan ole riittävä.

Korppi kirjoitti:

>>

Muisteles mitä sai oma tykistömme aikaan Valkeasaaressa? Ei yhtään mitään. Tykistöllekin tulee aika vaikeeta silloin kun on itsekin vastapuolen ylivoimaisen tykistön maalina.

Linnakkeista kannattaa muistaa Normandian Omaha-kaista. Siinä jenkkien tulivalmistelu meni päin honkia mutta jo heti puolen päivän jälkeen oli Atlantin valli läpäisty tankkien läpiajoa varten jalkaväen voimin. Vaikka linnoitusten taso oli siellä Salpalinjaan verraten kuin eri planeetalta.

Että kyllä vertailukohtia löytyy kun vain viitsii ajatella. Onneksi Stalin ei halunnut syystä tai toisesta ottaa Suomea. Olkaamme siitä hänelle kiitollisia.

Lue lisää

Valkeasaari ei sovi ollenkaan vertailukohdaksi Salpa-asemalle.Siellähän tykistömme eli vielä asemasotaa. Ihnatala oli jo toinen juttu.Siellä taas ei ollut lainkaan linnoituksia.

Normandian linnakkeet olivat heikosti miehitettyjä ja aseistettuja.Mutta kyllä kaikki linnoitetut asemat voidaan murtaa. Taistelu ratkeaa niitä puolustavien joukkojen kykyjen perusteella.

Stalin ei halunnut hyökätä uudelleen, koska oli kerran torjuttu ja uusi yritys olisi tullut yhtä kalliiksi. Suomi oli sivusuunta. Se voitaisiin hoitaa aikanaan. Rauhanteon jälkeen sopisi avustaa Korpin hengenheimolaiset valtaan. Heistäkin saatiin torjuntavoitto, vaikka Korppi ei sitä näy vieläkään ymmärtävän.

tajuntaan kirjoitti:

Betoni ei tosiaan pysäytä mitään, mutta vähentää huomattavasti tappioita tykkitulessa. Puolustajien tappaminen kestää siis kauemmin.

Salpalinjalla olleet 45 mm tykit eivät olleet enää panssarintorjuntatykkejä, vaan niitä oli tarkoitus käyttää jalkaväkitykkeinä.
Salpalinjan oma pst oli esterakennelmia ja miinakenttiä. Esteet luonnollisesti suunniteltiin siten, että vaunuille mahdolliset reitit voidaan sulkea joukkojen mukanaan tuomilla pst-aseilla.

Bunkkerien tuhoamiseen riittää tosiaan pari päivää. Tosin ensin pitää parturoida muulla tulituksella metsä ympäriltä, jotta bunkkereita päästään ampumaan tarkasti. Siihen menee sitten enemmän aikaa.
Neuvostoliiton tiedustelulla oli melko varmasti tiedossa kestolaitteiden sijainnit. Tuhoamisammuntaan ei tiedustelun tarkkuus kuitenkaan ole riittävä.

Lue lisää

......Salpalinjan oma pst oli esterakennelmia ja miinakenttiä. Esteet luonnollisesti suunniteltiin siten, että vaunuille mahdolliset reitit voidaan sulkea joukkojen mukanaan tuomilla pst-aseilla.......

Muuten OK sinulla mutta ei ole linnakefilosofian mukaista perustaa linnaketjun puolustusta muualta linnakkeitten antaman suojan ulkopuolella toimiviin aseisiin. Raskas tykistökesktys ja/tai pommitus tuhoaa sellaiset joukot helposti ja linnakkeet ovat silloin taas omillaan. Juuri sitä vartenhan betonipunkkerit rakennetaan, että puolustajat ovat suojassa. Siis kaikki sen puolustajat, eikä vain osa.

Muu kenttäarmeija ryhmitetään linnakeketjun taa ottamaan vastaan mahdollisia läpipäässeitä vihollisjoukkoja. Linnakkeitten raskaat aseet pitävät suorasuuntausampujat matalina. Lentopommitus järein pommein on tietenkin vaikea torjua ja on vaarallinen mutta tykistön laakatuli ei ole kovin vaarallista. Sillä kestää iäisyyden tuhota hyvin tehty bunkkerilinja.

Jos linnakkeitten pst oli suunniteltu ulkona toimivin joukoin tapahtuvaksi oli siinä vakava puute eikä voida enää puhua linnakeketjusta.

Kun linnakkeisiin Salpalinjalla voitiin sijoittaa vain kevyitä tykkejä sekä konekivääreitä oli kyseessä lopultakin kovin heppoinen linnoitusvyö. Raskas, parin päivän keskitys yhdistettynä 500 kg pommein tehtyihin pommi-iskuihin olisi puhkaissut 4-5 km leveän aukon. Pst-kivet olisi ammuttu säpäleiksi tai vedetty tankeilla paikaltaan. Maksimissaan olisi Salpalinjalla taisteltu 2-3 pv, ei missään nimessä sen kauempaan.

Korppi kirjoitti:

......Salpalinjan oma pst oli esterakennelmia ja miinakenttiä. Esteet luonnollisesti suunniteltiin siten, että vaunuille mahdolliset reitit voidaan sulkea joukkojen mukanaan tuomilla pst-aseilla.......

Muuten OK sinulla mutta ei ole linnakefilosofian mukaista perustaa linnaketjun puolustusta muualta linnakkeitten antaman suojan ulkopuolella toimiviin aseisiin. Raskas tykistökesktys ja/tai pommitus tuhoaa sellaiset joukot helposti ja linnakkeet ovat silloin taas omillaan. Juuri sitä vartenhan betonipunkkerit rakennetaan, että puolustajat ovat suojassa. Siis kaikki sen puolustajat, eikä vain osa.

Muu kenttäarmeija ryhmitetään linnakeketjun taa ottamaan vastaan mahdollisia läpipäässeitä vihollisjoukkoja. Linnakkeitten raskaat aseet pitävät suorasuuntausampujat matalina. Lentopommitus järein pommein on tietenkin vaikea torjua ja on vaarallinen mutta tykistön laakatuli ei ole kovin vaarallista. Sillä kestää iäisyyden tuhota hyvin tehty bunkkerilinja.

Jos linnakkeitten pst oli suunniteltu ulkona toimivin joukoin tapahtuvaksi oli siinä vakava puute eikä voida enää puhua linnakeketjusta.

Kun linnakkeisiin Salpalinjalla voitiin sijoittaa vain kevyitä tykkejä sekä konekivääreitä oli kyseessä lopultakin kovin heppoinen linnoitusvyö. Raskas, parin päivän keskitys yhdistettynä 500 kg pommein tehtyihin pommi-iskuihin olisi puhkaissut 4-5 km leveän aukon. Pst-kivet olisi ammuttu säpäleiksi tai vedetty tankeilla paikaltaan. Maksimissaan olisi Salpalinjalla taisteltu 2-3 pv, ei missään nimessä sen kauempaan.

Lue lisää

Ei pidä enää uskoa tarinoihin voittamattomasta puna-armeijasta.Linnakkeet ovat vain osa puolustusta. Oikein käytettyinä ne ovat suureksi hyödyksi. Taistelun ratkaisevat tietysti asemiin ryhmitetyt joukot ja niiden tehokkuus. Epäsuora tulitus, sulutteet, vastahyökkäykset, lentorynnäköt.

Korpin asiantuntemus ei riitä käsittämään asiaa. Varmasti Salpa-asemakin olisi ollut puhkaistavissa, mutta esimekiksi paljon heikompi Panther-asema kesti 8 kuukautta.

Neuvostopropagandaan kannattaa suhtautua kriittisesti, eikä vain aliarvioida omia joukkojamme ja niiden mahdollisuuksia.Kremlissä ei ole enää ketään jakelemassa kiitoksia Korpille ja hänen hengenheimolaisilleen.

linnoitukset? kirjoitti:

Valkeasaari ei sovi ollenkaan vertailukohdaksi Salpa-asemalle.Siellähän tykistömme eli vielä asemasotaa. Ihnatala oli jo toinen juttu.Siellä taas ei ollut lainkaan linnoituksia.

Normandian linnakkeet olivat heikosti miehitettyjä ja aseistettuja.Mutta kyllä kaikki linnoitetut asemat voidaan murtaa. Taistelu ratkeaa niitä puolustavien joukkojen kykyjen perusteella.

Stalin ei halunnut hyökätä uudelleen, koska oli kerran torjuttu ja uusi yritys olisi tullut yhtä kalliiksi. Suomi oli sivusuunta. Se voitaisiin hoitaa aikanaan. Rauhanteon jälkeen sopisi avustaa Korpin hengenheimolaiset valtaan. Heistäkin saatiin torjuntavoitto, vaikka Korppi ei sitä näy vieläkään ymmärtävän.

Lue lisää

hengenheimolaisista.

Tottahan tuo päätelmäsi on. Sotien jälkeen alkoi uuvutustaistelu kommunismia vastaan.

http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2005/nettiversio/ka21.htm

Tässä olisi kirjavinkki, Ekin esittelyssä.
http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=24&category=3

linnoitukset? kirjoitti:

Valkeasaari ei sovi ollenkaan vertailukohdaksi Salpa-asemalle.Siellähän tykistömme eli vielä asemasotaa. Ihnatala oli jo toinen juttu.Siellä taas ei ollut lainkaan linnoituksia.

Normandian linnakkeet olivat heikosti miehitettyjä ja aseistettuja.Mutta kyllä kaikki linnoitetut asemat voidaan murtaa. Taistelu ratkeaa niitä puolustavien joukkojen kykyjen perusteella.

Stalin ei halunnut hyökätä uudelleen, koska oli kerran torjuttu ja uusi yritys olisi tullut yhtä kalliiksi. Suomi oli sivusuunta. Se voitaisiin hoitaa aikanaan. Rauhanteon jälkeen sopisi avustaa Korpin hengenheimolaiset valtaan. Heistäkin saatiin torjuntavoitto, vaikka Korppi ei sitä näy vieläkään ymmärtävän.

Lue lisää

***Valkeasaari ei sovi ollenkaan vertailukohdaksi Salpa-asemalle.Siellähän tykistömme eli vielä asemasotaa. Ihnatala oli jo toinen juttu.Siellä taas ei ollut lainkaan linnoituksia.***

Kyllä Valkeasaari sopii koska molemmissa oli tarkoitus kenttätykistön toimia linnakkeitten ulkopuolelta. Väitteesi tykistön asemasodasta on täyttä paskaa. Kyllä tykistö oli täysin hereillä ja toiminnassa 10.6 aamulla eikä missään asemasodassa. Ainoa oli se kun vetojuhdat olivat jossain huitsin nevadassa mutta muutoin tykistö toimi niinkuin pitikin. Oli vain pahasti alivoimainen neukkutykistöön verrattuna.

.....Normandian linnakkeet olivat heikosti miehitettyjä ja aseistettuja....

Ei pidä paikkaansa. Kyllä ne vastasivat aivan varmasti Salpalinjaa, vähintäänkin.

Korppi kirjoitti:

......Salpalinjan oma pst oli esterakennelmia ja miinakenttiä. Esteet luonnollisesti suunniteltiin siten, että vaunuille mahdolliset reitit voidaan sulkea joukkojen mukanaan tuomilla pst-aseilla.......

Muuten OK sinulla mutta ei ole linnakefilosofian mukaista perustaa linnaketjun puolustusta muualta linnakkeitten antaman suojan ulkopuolella toimiviin aseisiin. Raskas tykistökesktys ja/tai pommitus tuhoaa sellaiset joukot helposti ja linnakkeet ovat silloin taas omillaan. Juuri sitä vartenhan betonipunkkerit rakennetaan, että puolustajat ovat suojassa. Siis kaikki sen puolustajat, eikä vain osa.

Muu kenttäarmeija ryhmitetään linnakeketjun taa ottamaan vastaan mahdollisia läpipäässeitä vihollisjoukkoja. Linnakkeitten raskaat aseet pitävät suorasuuntausampujat matalina. Lentopommitus järein pommein on tietenkin vaikea torjua ja on vaarallinen mutta tykistön laakatuli ei ole kovin vaarallista. Sillä kestää iäisyyden tuhota hyvin tehty bunkkerilinja.

Jos linnakkeitten pst oli suunniteltu ulkona toimivin joukoin tapahtuvaksi oli siinä vakava puute eikä voida enää puhua linnakeketjusta.

Kun linnakkeisiin Salpalinjalla voitiin sijoittaa vain kevyitä tykkejä sekä konekivääreitä oli kyseessä lopultakin kovin heppoinen linnoitusvyö. Raskas, parin päivän keskitys yhdistettynä 500 kg pommein tehtyihin pommi-iskuihin olisi puhkaissut 4-5 km leveän aukon. Pst-kivet olisi ammuttu säpäleiksi tai vedetty tankeilla paikaltaan. Maksimissaan olisi Salpalinjalla taisteltu 2-3 pv, ei missään nimessä sen kauempaan.

Lue lisää

Raskailla tykeillä varustetut linnakkeet olivat ennen 1MS vallinnutta käytäntöä. Myöhäinen esimerkki käytännöstä oli Maginot-linja.

Salpalinjaan ei rakennettu tälläisiä hirvittävän kalliita linnotteita. Suomella ei ollut sellaiseen voimavaroja.

Periaatteessa kaikki joukot oli kuitenkin tarkoitus suojata. Kestolaitteita täydennetiin kenttälinnotteilla. Kenttälinnoitteenkin saa 152 mm tykin osumankestäväksi.
Pst-tykit oli ilmeisesti tarkoitus sijoittaa kenttälinnoitettuihin osiin asemia. Osa tykkiasemista oli kaukana etulinjan takana.

Varustettujen asemien tuhoaminen pelkästään tulivoimalla ei olisi onnistunut edes puna-armeijan tykistödivisioonien tuhovoimalla. Sitä yritettiin kymmeniä kertoja 1MS aikana ja aina huonoin tuloksin.
Koska tuhoamisammunta ei onnistu, siirryttiin lamautusammuntaan tulivalmistelumuotona.

Puolustusaseman laitteita ei edes tosissaan yritetä tuhota, vaan pidetään puolustautuja suojautuneena, jotta he eivät voisi ampua hyökkäysjoukkoja niiden tullessa rynnäkköetäisyydelle. Neuvostojoukot hyökkäsivät usein oman tykkitulen sekaan, joten puolustajille ei jäänyt aikaa toipua tulituksesta.

Monirivisen kiviesteen ampuminen säpäleiksi veisi suunnattomat määrät kranaatteja joten hohhoijaa. Paikaltaanveto taas onnistuu kyllä raskaalla vaunulla, mutta on äärimmäisen vaarallista touhua. Jonkun täytyy käydä suojattomana kiertämässä kettingit kivien ympäri.

Korppi kirjoitti:

***Valkeasaari ei sovi ollenkaan vertailukohdaksi Salpa-asemalle.Siellähän tykistömme eli vielä asemasotaa. Ihnatala oli jo toinen juttu.Siellä taas ei ollut lainkaan linnoituksia.***

Kyllä Valkeasaari sopii koska molemmissa oli tarkoitus kenttätykistön toimia linnakkeitten ulkopuolelta. Väitteesi tykistön asemasodasta on täyttä paskaa. Kyllä tykistö oli täysin hereillä ja toiminnassa 10.6 aamulla eikä missään asemasodassa. Ainoa oli se kun vetojuhdat olivat jossain huitsin nevadassa mutta muutoin tykistö toimi niinkuin pitikin. Oli vain pahasti alivoimainen neukkutykistöön verrattuna.

.....Normandian linnakkeet olivat heikosti miehitettyjä ja aseistettuja....

Ei pidä paikkaansa. Kyllä ne vastasivat aivan varmasti Salpalinjaa, vähintäänkin.

Lue lisää

mutta stalinistinen vakaumus pitää.Sen pohjalta voi näköjään esittää täysin perätöntä tietoa.

Normandiassa oli siellä täällä heikosti aseistettu linnake, joiden miehistö oli äärimmäisen heikkotasoista.Kenttätykistöä ja reservejä ei ollut. Erilliset linnakkeet kukistettiin usein kylläkin kovan taistelun jälkeen.

Eri taisteluja ei todellakaan voi verrata toisiinsa. Mistäpä Korppi sitäkään tietäisi.

Muista tehdä polvirukous Stalinin paluun toteutumiseksi. Tällä hetkellä näyttää kyllä huonolta. Jatka nyt kuitenkin valehteluasi historiasta. Aina on joku vielä hölmömpi, joka uskoo.

ei riitä kirjoitti:

mutta stalinistinen vakaumus pitää.Sen pohjalta voi näköjään esittää täysin perätöntä tietoa.

Normandiassa oli siellä täällä heikosti aseistettu linnake, joiden miehistö oli äärimmäisen heikkotasoista.Kenttätykistöä ja reservejä ei ollut. Erilliset linnakkeet kukistettiin usein kylläkin kovan taistelun jälkeen.

Eri taisteluja ei todellakaan voi verrata toisiinsa. Mistäpä Korppi sitäkään tietäisi.

Muista tehdä polvirukous Stalinin paluun toteutumiseksi. Tällä hetkellä näyttää kyllä huonolta. Jatka nyt kuitenkin valehteluasi historiasta. Aina on joku vielä hölmömpi, joka uskoo.

Lue lisää

sitä ammuttaessa on vain ja ainoastaan poliittinen kysymys. Kestää ihan mitä vain kunhan vain on maassa riittävä oikeistolainen vakaumus. Kiva kun se on niin helppoo. Politiikalla hoidetaan jos muu ei riitä.

-nin kestävyydestä kirjoitti:

sitä ammuttaessa on vain ja ainoastaan poliittinen kysymys. Kestää ihan mitä vain kunhan vain on maassa riittävä oikeistolainen vakaumus. Kiva kun se on niin helppoo. Politiikalla hoidetaan jos muu ei riitä.

Lue lisää

Ei kysymys ollut betonin kestävyydestä, vaan Salpa-linjan kestävyydestä (lue "Korpin" ensimmäinen neuvostohenkinen viesti). VKT-linja kesti, vaikka siellä ei ollut linnotteita juuri lainkaan. Ei betonin tuhoaminen vielä linjaa tuhoa eikä todellakaan merkitse sitä, että linjasta mentäisiin heittämällä läpi, kuten "Korppi" tolkuttoman paskansa lomassa väitti.

Se on selvä, että mikään linja ei olisi kestänyt, jos maassa olisi ollut riittävä vasemmistolainen vakaumus...

viestejä! kirjoitti:

Ei kysymys ollut betonin kestävyydestä, vaan Salpa-linjan kestävyydestä (lue "Korpin" ensimmäinen neuvostohenkinen viesti). VKT-linja kesti, vaikka siellä ei ollut linnotteita juuri lainkaan. Ei betonin tuhoaminen vielä linjaa tuhoa eikä todellakaan merkitse sitä, että linjasta mentäisiin heittämällä läpi, kuten "Korppi" tolkuttoman paskansa lomassa väitti.

Se on selvä, että mikään linja ei olisi kestänyt, jos maassa olisi ollut riittävä vasemmistolainen vakaumus...

Lue lisää

mutta, kun nämä tannerilaiset kusipäät oli jarruna asehankinnoille, Mannerheimin vaatiessa rahaa puolustusvoimille ennen talvisotaa.

Rahat jotka silloin olisi tarvittu jouduttiin syytämään aseostoihin sota-aikana ja sodan jälkeen sotakorvauksiin.

Näillä rahoilla olisi saatu koko Suomi täyteen linnoituslaitteita.

viestejä! kirjoitti:

Ei kysymys ollut betonin kestävyydestä, vaan Salpa-linjan kestävyydestä (lue "Korpin" ensimmäinen neuvostohenkinen viesti). VKT-linja kesti, vaikka siellä ei ollut linnotteita juuri lainkaan. Ei betonin tuhoaminen vielä linjaa tuhoa eikä todellakaan merkitse sitä, että linjasta mentäisiin heittämällä läpi, kuten "Korppi" tolkuttoman paskansa lomassa väitti.

Se on selvä, että mikään linja ei olisi kestänyt, jos maassa olisi ollut riittävä vasemmistolainen vakaumus...

Lue lisää

Sinulla vippaa pahasti joko ylä- tai sitten alapää. Kirjotat ihan täyttä paskaa, natsi vai mikä lienet.

-tenkin sairas. kirjoitti:

Sinulla vippaa pahasti joko ylä- tai sitten alapää. Kirjotat ihan täyttä paskaa, natsi vai mikä lienet.

Näköjään sulla ei ollu mun viestiin mitään huomautettavaa, joten kiva kun vahvistit sanomani!

-tenkin sairas. kirjoitti:

Sinulla vippaa pahasti joko ylä- tai sitten alapää. Kirjotat ihan täyttä paskaa, natsi vai mikä lienet.

>> Sinulla vippaa pahasti joko ylä- tai sitten alapää. Kirjotat ihan täyttä paskaa, natsi vai mikä lienet.


Yläpää vippaa, myönnän. Olen kommunisti, se varmaankin selittää kaiken. Kirjoitan täyttä paskaa, koska ei Sirola-opistossa muuta opetettu.

"Senpä takia meidän ainoa mahdollisuutemme oli antautuminen syksyllä -44 ja luottaminen neukkuun. Luottamus kesti kokeen, neukku ei hyökännyt vaikka painostikin. Mutta niinhän se oli ajatellutkin tehdä, saada Suomen omaan leiriinsä verettömästi"

Kertomasi on tietysti osittain tosi. Kuitenkin mielestäni Salpa-linjalla oli osuutensa sodan lopputulokseen. Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen. Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta. Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.

Neukulla oli tuore kokemus suomalaisten puolustuksen pitämisestä linnoittamattomissa Tali-Ihantalassa, Vuosalmella jne. Se kykeni näiden kokemuksiensa perusteella laskeskelemaan aikaa, jonka kantalinnoitetun Salpalinjan murtaminen vaatisi. Lopputulos oli se, ettei tarvittavaa aikaa ollut kertakaikkiaan käytettävissä.

Salpalinjan todellinen vahvuus ei ole asian ydin. Ydin on se, että Salpalinja täytti tehtävänsä. Siihen sijoitettu työ ja raha ei mennyt hukkaan.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

"Senpä takia meidän ainoa mahdollisuutemme oli antautuminen syksyllä -44 ja luottaminen neukkuun. Luottamus kesti kokeen, neukku ei hyökännyt vaikka painostikin. Mutta niinhän se oli ajatellutkin tehdä, saada Suomen omaan leiriinsä verettömästi"

Kertomasi on tietysti osittain tosi. Kuitenkin mielestäni Salpa-linjalla oli osuutensa sodan lopputulokseen. Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen. Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta. Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.

Neukulla oli tuore kokemus suomalaisten puolustuksen pitämisestä linnoittamattomissa Tali-Ihantalassa, Vuosalmella jne. Se kykeni näiden kokemuksiensa perusteella laskeskelemaan aikaa, jonka kantalinnoitetun Salpalinjan murtaminen vaatisi. Lopputulos oli se, ettei tarvittavaa aikaa ollut kertakaikkiaan käytettävissä.

Salpalinjan todellinen vahvuus ei ole asian ydin. Ydin on se, että Salpalinja täytti tehtävänsä. Siihen sijoitettu työ ja raha ei mennyt hukkaan.

Lue lisää

.....Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen.....

Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta....

Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt.

....Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.....

Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44.

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen.

Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään.

Korppi kirjoitti:

.....Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen.....

Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta....

Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt.

....Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.....

Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44.

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen.

Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään.

Lue lisää

....Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa....
Tuotahan ei kukaan tiedä nyt. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta. Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt....
Uskotko, ettei Venäjän sotilasjohto ollut tietoinen Salpalinjasta. Jos oli, niin tiedolla oli varmasti vaikutusta neukkujen ajatteluun varsinkin epäonnistuneiden ja joukkoja vaatineiden Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taisteluiden jälkeen.
....Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen....
Tuotahan ei kukaan tiedä nyt. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt. Reaalisesti ajatteleva osaa kuitenkin rinnastaa asioita. Berliinin jälkeen olisi ehkä ollut vaikeaa jatkaa sotaa Suomea vastaan. Länsivalloillkin oli tällöin vapaita voimia Euroopassa. Suomella oli vielä länsivaltojen myötatuntoa. Neuvostoliitolla oli kiireitä valtaamansa Euroopan osan sovjetisoinnissa.

...Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään. .. Jos tädillä oli munat, hän olikin setä.

Puolueeton tarkkailija kirjoitti:

....Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa....
Tuotahan ei kukaan tiedä nyt. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta. Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt....
Uskotko, ettei Venäjän sotilasjohto ollut tietoinen Salpalinjasta. Jos oli, niin tiedolla oli varmasti vaikutusta neukkujen ajatteluun varsinkin epäonnistuneiden ja joukkoja vaatineiden Tali-Ihantalan ja Vuosalmen taisteluiden jälkeen.
....Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen....
Tuotahan ei kukaan tiedä nyt. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa, mutta ainakaan vielä ei ole löytynyt. Reaalisesti ajatteleva osaa kuitenkin rinnastaa asioita. Berliinin jälkeen olisi ehkä ollut vaikeaa jatkaa sotaa Suomea vastaan. Länsivalloillkin oli tällöin vapaita voimia Euroopassa. Suomella oli vielä länsivaltojen myötatuntoa. Neuvostoliitolla oli kiireitä valtaamansa Euroopan osan sovjetisoinnissa.

...Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään. .. Jos tädillä oli munat, hän olikin setä.

Lue lisää

Mac ja Kylmyri jälleen ovat löytäneet toisensa.

käytön tarpeettomaksi. Se oli osaltaan kuitenkin vaikuttamassa puna-armeijan katoaviin hyökkäyshaluihin. Näin vältyttiin antautumiselta ja voitiin irtautua sodasta ensin puolta vaihtaen. Maa välttyi miehitykseltä ja itsenäisyys säilyi. Se näkyy aina vain jurppivan.

Korppi kirjoitti:

.....Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen.....

Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta....

Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt.

....Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.....

Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44.

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen.

Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään.

Lue lisää

"Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona."

Salpa-linjan kestävyyttä ei kukaan tiedä, koska sitä ei kokeiltu. Menet kovasti arvailun puolelle väittämällä, että se olisi kestänyt vain kaksi päivää.

Korppi kirjoitti:

.....Neukku suostui rauhaan vaikka sen vaatimuksena välillä oli Suomen täydellinen antautuminen.....

Kun suurhyökkäys läksi 10.6.44 hyvin etenemään kokeili neukku tietenkin kepillä jäätä, että josko Suomen johdolla hermo pettäisi. Ei sen tarvinnut sen vakavampaa olla, noin jokainen vahvempi heikommalleen tekee. Heittää ensin kovemmat vaatimukset, että on neuvottelun varaa.

....Osasyynä tähän suostumukseen oli tieto Salpalinjan olemassaolosta ja käsitys sen sen vahvuudesta....

Tuotahan ei kukaan tiedä, menet kovasti arvailun puolelle esittäen varmana tietona. Voihan joskus löytyä Kremlin uumenista tietoa mutta ainakaan vielä ei tuollaista tietoa ole löytynyt.

....Neukulla oli käytettävissä vain määrätty, tämän jälkeen sen oli kiireesti lähdettävä Berliiniä valtaamaan.....

Miten niin oli vain tietty aika. Olen monta kertaa sanonut, että mikään tai kukaan ei kyennyt pakottamaan Stalinia rauhaan Suomen kanssa syksyllä -44.

Neukkula olisi voinut jatkaa sotaa kuluttavana asemasotana seuraavan talven yli ja ilmoittaa Suomelle kylmästi, että jos emme antaudu miehitettäviksi niin he hoitelevat meidät sitten myöhemmin, Saksan jälkeen.

Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. Oletan, että Suomi olisi siinä tilanteessa antautunut taisteluitta kuten olisi viisasta ollutkin. Miksi tapattaa turhaan vielä 100 000 miestä kun lopputuloksesta ei olisi ollut epäilystäkään.

Lue lisää

" Kauanko olisimme seisseet yksin jos olisi tullut uusi suurhyökkäys 10.6.1945, päivän vai kaksi? Moninkertaisin voimin kesän -44 hyökkäykseen verrattuna. ..."

Taisi amerikkalaisten Hiroshiman pommi laittaa Stalinin uuden tilanteen eteen. Nyt kannatti katsoa kortit tarkkaan ennen kuin aloittaisi uudestaan alistamaan pienempiä valtioita alaisikseen. Länsi oli jo palkinnut Stalinin joka sai pitää Ribbentrop paktin myötä Puolalle kuulunutta aluetta. Samoin Balttian maat menivät uudelleen Neuvostoliitolle, aivan kuten Hitler ja Stalin olivat sopineet.

linjoja on mutta ne miehitetään paljon harvemmin kuin silloin. pääosa joukoista on reservissä. Tykistön merkitys puolustuksela on merkittävä, sillä hyökkäävä pyritään houkuttelemaan tyksitön ansaan.

Salpalinjaa rakennettiin rauhan aikana huomioiden kaikki ne kokemukset mitä linnoittamisen hyvistä ja huonoista puolista saatiin Talvisodan aikana. Juuri tuohon aikaan neukun 45mm:n pst-tykki oli paras saatavilla oleva pst-kalusto. Vasta vuonna 1944 maahan saatiin tehokkaita saksalaisia 75 mm:n pst-tykkejä.

On paha arvioida kuinka ”heittämällä” neukku olisi muka linjan läpäissyt!?

Kannattaa muistaa, ettei se kesällä 1944 läpäissyt liioin Viipurinlahdella, Tali-Ihantalassa tai Vuosalmella vaikkei niissä oillut linnotteita edes nimeksi!