Kun heräsin tänä aamuna en olisi uskonnut että
mitä tänä aamuna tulisi tapahtumaan.
Nousin ja kello oli varttia yli kahdeksan.
Tiesin että kanini odottelisi aamu
sapuskaansa,joten pidin kiirettä.
Kun olin saanut kanini syötettyä lähdin äitini
kanssa kauppaan.
Kun saavuimme kaupasta en ehtinnyt kaniani
katsomaan sillä oli kiire saada aamusapuskoja
pyödälle.
Mutta kun astuin ovesta sisään,veljeni
ilmoittivat että kanini oli kadonnut.
Ensin en uskonnut asiaa todeksi,mutta kun ne niin
kiven kovaan väittivät että se oli ja pysyi
poissa ja sanoivat että koira oli sen
viennyt,rupesin pikkuhiljaa tajuamaan.
Ryntäsin ulos ja autokatokseen missä kanini
ulkohäkki sijaitsi.
Näin raapimisjälkiä kopin seinässä ja näin melko
suuren aukon häkki osassa.
Ensin en edes tajunnut mitä oli todellakin
käynnyt.
Mutta pikkuhiljaa tajusin...kanini oli
viety...lopullisesti.
Kun asiaa tutkittiin,niin selvisi että naapurin
karhukoira oli juoksennellut pihallamme
vapaana,ja haistannut kanin.
Ja lopun jo tiedättekin...
Ryntäsin huoneeseeni...ja itkin.
Kani oli niin rakas minulle.
Tippa linssiin tulee vieläkin kun vain ajattelen
rakasta kaniani.
Naapuri myönsi että koira oli tuonut pihalle
kasan kanini karvoja ja luita,joten korvaus
tulee...mutta se ei korvaa sitä eläintä joka
minulla on ollut jo yli vuoden...eikä sitä että
rakastin sitä niin paljon...
Ja näin rakas Rosaliinani kuoli 3.8 2001 kello
9.35
Tulen rakastamaan ja muistamaan sinut
ainiaan...rakas kanini...
mitä tänä aamuna tulisi tapahtumaan.
Nousin ja kello oli varttia yli kahdeksan.
Tiesin että kanini odottelisi aamu
sapuskaansa,joten pidin kiirettä.
Kun olin saanut kanini syötettyä lähdin äitini
kanssa kauppaan.
Kun saavuimme kaupasta en ehtinnyt kaniani
katsomaan sillä oli kiire saada aamusapuskoja
pyödälle.
Mutta kun astuin ovesta sisään,veljeni
ilmoittivat että kanini oli kadonnut.
Ensin en uskonnut asiaa todeksi,mutta kun ne niin
kiven kovaan väittivät että se oli ja pysyi
poissa ja sanoivat että koira oli sen
viennyt,rupesin pikkuhiljaa tajuamaan.
Ryntäsin ulos ja autokatokseen missä kanini
ulkohäkki sijaitsi.
Näin raapimisjälkiä kopin seinässä ja näin melko
suuren aukon häkki osassa.
Ensin en edes tajunnut mitä oli todellakin
käynnyt.
Mutta pikkuhiljaa tajusin...kanini oli
viety...lopullisesti.
Kun asiaa tutkittiin,niin selvisi että naapurin
karhukoira oli juoksennellut pihallamme
vapaana,ja haistannut kanin.
Ja lopun jo tiedättekin...
Ryntäsin huoneeseeni...ja itkin.
Kani oli niin rakas minulle.
Tippa linssiin tulee vieläkin kun vain ajattelen
rakasta kaniani.
Naapuri myönsi että koira oli tuonut pihalle
kasan kanini karvoja ja luita,joten korvaus
tulee...mutta se ei korvaa sitä eläintä joka
minulla on ollut jo yli vuoden...eikä sitä että
rakastin sitä niin paljon...
Ja näin rakas Rosaliinani kuoli 3.8 2001 kello
9.35
Tulen rakastamaan ja muistamaan sinut
ainiaan...rakas kanini...
Vastaukset 9
Vanhimmat
OTAN OSAA....
Tosi surullista. En osaa oikein mitään sanoa
tuohon. Haluasin sinulle voimia, että pääsisit
asian yli. Muistele mukavia yhteisiä aikoja ja
nyt kanisi on varmasti kanitaivaassa
rouskuttelemassa porkkanaa ja salaattia. Kaikkea
hyvää sinulle, koitahan jaksaa!
mä tiiän toi on tosi kauheeta ku kani kuolee mun
kani kuoli kaks kuukaut sitten ja se on tosi
kauheeta!!! koita pärjäillä!!!
Ajattele että kanisi on taivaassa ja sillä on
hyvä olla.Sillä on paljon ruokaa ja se saa olla
lajitovereidensa kanssa.Tiedän että se on vaikeaa
mutta.....(ääni sortuu)
Otan osaa suruusi!
Itsekin minua rupee melkein
itkettämään...tollaset kuolemat on niin hirveitä!
Mäkin oon kokenut tuon surun kerran marsuni
kanssa:( Mutta kanisi pääsi ainakin hyvään
paikkaan...kanien taivaaseen!
Otan osaa suruusi! Multa on kuollu jo kuus
hiirtä ja sit mun kaks tosi rakasta marsua(mun
parhaimmat kaverit) jouduttiin antaa pois siskoni
allergian takia! Se oli kauheeta!!!
tiedän tarkalleen miltä susta tuntuu...oma
pupuherrani kuoli jonkin aikaa sitten,ja se oli
aivan hirveää!!!(loukkantui,se jouduttiin
nukuttaan eläinlääkärissä,olin sen vieressä
loppuun asti...)
mutta elämä jatkuu.nyt sillä on hyvä olla,muiden
pupujen kanssa...ikuisilla vihreillä niityillä...
koetan jaksaa...
Otan osaa. :( Varmasti kamalaa. :(