Minä olen horoskoopiltani Neitsyt. Se kuuluisa järki-ihminen.
Mutta silti, usein huomaan, että tunne vie mukanaan.
Pitäisiköhän teettää astrologinen kartta ymmärtääkseen itseään, tunteitaan ja järkeään?
Mitä mieltä olette?
Ja mitä muita nk. tyyppimerkkejä täältä löytyy? Pitävätkö merkit paikkansa?
Uskotteko ylipäätään niihin?
Mutta silti, usein huomaan, että tunne vie mukanaan.
Pitäisiköhän teettää astrologinen kartta ymmärtääkseen itseään, tunteitaan ja järkeään?
Mitä mieltä olette?
Ja mitä muita nk. tyyppimerkkejä täältä löytyy? Pitävätkö merkit paikkansa?
Uskotteko ylipäätään niihin?
Vastaukset 20
Vanhimmat
voi olla :)Ja eiköhän siinä rakastelussa mene järkikin - ainakin meiltä miehiltä.
Horoskooppeihin lehtien palstoilla älä ainakaan usko. Täyttä hatusta vedettyä huuhaata ne, ainakin mitä itse opiskelurahojen toivossa joskus sinne kirjoittelin:)
tunnen henkilökotaisesti erään rakennusmiehen joka työttömänä ollessaan kirjoitti horoskooppeja suolarahoja saadakseen.
kaveri kertoi että ei tiedä astrologista käytännössä mitään, mutta jotain kaunokirjallisia lahjoja kertoi sen sijaan omaavansa.
inhokkivärisi tai lempivärisi niin sekin kertoo sinusta jotakin, jos ei enemmänkin kuin horoskooppisi!
en muuten ole aiheesta koskaan netissä ollut mitään kantaa ottanut.
olen mainosalalla, joten tiedän paljonkin väripsykologiasta, siitä on tehty kaikenlaisia tutkimuksia, asioita voi mittailla, verenpainetta, sykettä, hikoilua jne.
punainen tuulipuku viestii kantajastaan aivan eri asiosta kuin harmaa liituraita jne. kumpikin eri kohderyhmää, tuulipukuiselle pirteää huumori mainontaa ja liituraitaiselle menevää ja älyllisyyteen perustavaa.
mutta horoskoopit ovat ainoastaan taitavaa tai taitamatonta huuhaata. noin ammatti mielessä se kertoo että sellaisiin uskova on helpommin höynäytettävissa sellaiseen joka ei usko. siis helpompi kohderyhmäna, pitää tehdä mielikuva mainontaa mieluummin kuin faktiivista asiapohjaista mainontaa. joka ei usko vaatii ffaktoja ja vaikkapa teknisiä tietoja.
ollaan 60 palstalla puhuttu asiasta...kerran...
no...mutta sano sinä mikä sun lempivärisi on niin kerron susta jotakin...ja enenmmän jos laitat inhokkivärin!
Et vaan uskalla...no...ei sit.
tuntuu oudolta ajatella että johonkin vuodenaikaan syntyneet olisivat edes vähimmässä määrin toistensa kaltaisia.
Mutta, - järki ja tunne taistelevat, olen kiinalaisessa härkä siitä kai järki, ja tunne kaloista...tai molemmat perimästäni :)
Huomenta vaan.
...olen ja selkeä Rapu.
Lehtien horoskooppeja ei tule luettua.
Astrologiasivuilla olen piipahtanut ja itseni juuri rapuna tunnistan.
Aikoinaan kun oltiin menossa naimisiin niin teetettiin kummankin tähtikartat.
Se oli vain hupia silloin. Monta asiaa ne kuitenkin lopulta paljastivat, esim. luonteesta jne.
Joten niihin kyllä uskon sillä olenhan tälläinen romanttinen hupakko vain.
Lomaterveisiä korvesta! Tänään täällä sataa vettä ja ilma on aika kolea. Juhannusta vietimme lämpimissä, mutta epävakaissa säissä.
Kirjoitin kerran galleriasivulleni horroskooppini stereotyyppistä ja vertasin sitä itseeni. Näin se meni:
Rapu, kuuhullu, rakastettava, omistushaluinen, suojeleva kodin hengetär joka viihtyy parhaiten pullantuoksuisessa keittiössään. Hän on hiljainen, syrjään vetäytyvä, uskollinen ystävä ja vaimo.
Näin voi olla jos uskoo sokeasti horoskoopin stereotyyppiin ja mukautuu rooliinsa. Olen rapu, voin olla ilkeä, itseni esiintuova ja saksillani toisia dominoiva diktaattori. En vetäydy syrjään enkä ole hiljainen vaan mielelläni äänessä. Olen kyllä uskollinen ystävä, mutta en enää jos minut petetään, silloin sakseni alkavat tehdä tilaa ympärilleni. Rakkauteni on vahvaa ja lapseni ovat maailman keskipisteitä. Kotini on tehty perhettäni varten ja sen sisällä on lämmin henki.
Huomaan, että ihmiset eivät erota lehtien kuukausi- tai päivähoroskooppja ja stereotyypitystä toisistaan. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
Iän tuoma kokemus on tehnyt tehtävänsä ja olen sekä tunne-, että järki-ihminen sopivassa sekasotkussa ; )
Tuo nyt mitään jos nainen on neitsyt.Herra jestas
kun mies on ikuinen neitsyt, se se vasta jotain on.:)))
Minä en ole tutustunut merkkien syntyperään,
arvelisin niitten kuitenkin syntyneen jonkun
tutkimana ihmisten luonteista.Kyllä minulle on
syntynyt käsitys,että kaikilla horoskooppi
ryhmillä on suurin piirtein omat luonteen ominaisuudet.
Horoskoopit jätän omaan arvoonsa vaikka joskus
uteliaisuuttani lukasenkin.Saahan niillä
naureskella miten eläkeläisellä työelämässä pyyhkii hyvin.:)
Olen joskus lukenut näitä juttuja eri tähtimerkkien luonteista jne. Löydän jokaisesta merkistä yhtäläisyyttä omaan luonteeseeni eli
se niistä. Viikkolehtien horoskooppeja ei tulisi mieleenikään lukea.Ihmisen elämässä on asioita,joissa pitää pitää järki päässä ja sitten on taas tunneasiat erikseen.
Mä taidan olla se kamaluus niille,jotka tätä astrologiaa uskoo. Olen näet leijona ja kiinalaisessa tiikeri. Pelkkää huuhaata.
Tässä sivuavaa horoskooppejakin,
http://www.hs.fi/testit/
Ollos hyvät!;).
Mie olen NIIN leijona , niin leijona!!Ja kiinalaisessa olen apina! Et siitä sitte revitään. Ittepäinen , aina ja vain mie oikeassa! eN ANNA PERIKSI KOSKAAN , VAIKKA TITÄISIN PAREMIN KUN MUUT.... sIIS PESUN KESTÄVÄ LEIJONA. minun siskoni on neitsyt ja tokaks jää.Mikä sie olet kiinalaisessa horroskaapissa?
..koskaan horoskooppeja lehdistä, enkä niihin usko.
Mutta yllättävän nappiin osuu luonnekuvaukset eri horoskooppimerkeille.
Itse olen Kalat ja niistä lukemani kuvaukset kyllä täsmäävät minuun.
Tunnen monia Oinaita ja he ovat hyvin saman luonteisia.
Rapujen kanssa tulen erityisen hyvin toimeen.
Kerrohan oinasluonteesta kokemuksesi, kyselee nyt nukkumaan alkava oinas/vuohi ja tykkään punaisesta joskaan en tuulipuvussa )
Hmmm... Mun hyvä ystävä on Oinas ja leikillisesti kiusailen häntä siitä, kun on niin mahdottoman kova väittelemään.
Mun tuntemat Oinaat ovat kaikki erittäin ahkeria työssään. Tekevät tunnollisesti ja tarkasti työnsä.
Sanotaan, että Oinaat pitävät puhtaista ja kirkkaista väreistä ja erityisesti pitävät punaisesta, kuten itsekin sanoit pitäväsi :)
Perheen ja ystävien kanssa pelattavat lauta- tai korttipelitkin saavat Oinaan kilpailuvietin heräämään. Pitää mun tuntemis Oinaissa paikkansa.
Synnynnäinen johtaja. Rohkea, vilpitön, suora ja energinen.
Kumppanin tulisi sopeutua edes hieman Oinaan omapäisyyteen, sillä Oinas ei juuri toisten mielipiteitä kysele rakkausasioissakaan :)
Silti Oinaan kumppanin tulee olla itsevarma ja omia mielipiteitään kärkkäästi esittävä, vastaanväittäjä. oinas ei pidä alistujista.
Että tällainen se Helisevä sitten on, ettäs tiiät :))))
mutta jotain pientä "reppanaa" on kuitenkin kaiken tuon takana ; )
kilpailuvietti on kyllä kova ja voittaa pitää.
rakkaus- ja ystävyysasiatkin pitää kyllä paikkansa.
on se vaan kummallista toi ihmisluonne hyvässä ja pahassa.
olen kyllä huomannut ,etten enää ole niin oinas kui nuorempana ja se helpottaa elämää.
kiitos sinulle analyysistä ; )
missään muussa mielessä kuin siinä, että merkiltäni olen Neitsyt. Sen verran olen luonneanalyysiin kyseisen merkin kohdalla tutustunut, että voin hyvinkin sanoa monen asian pitävän paikkansa.
Olen huolellinen, siisti, pikkutarkka (joskus ärsyttävyyteen asti), aika-ajoin varsinainen kyynikko. Harkitsen asiat loppuun asti (silti voin toimia päin honkia, mutta olenpahan ainakin harkinnut).
Hoidan raha-asiani pilkulleen, olen säästäväinen, joskus jopa vähän saitakin.
No, onhan näitä...
Horoskooppeihin en tietenkään usko. Joka lehdessähän ne lupaavat eri asioita. En edes lue niitä.
Kiinalaisessa horoskoopissa on syntynyt Koiran vuonna. Olen siis Koira.
astrologinen luonneanalyysi, joka vaatii tarkan syntymäajankin, kellonajan, siis.
Itse en itseäni löydä mistään horoskooppinianalyyseistä.
Mieheni taas on täydellinen horoskooppinsa stereotyyppi
Muutenkin ko. analyysit niin pitkiä, että luulisi niistä etsimällä etsivän löytävän montakin osumaa.
Toisaalta, olisipa tylsää, jos ihmisiä olisi vain kahdentoistalaisia.
Lehtien horoskooppeihin en aikaani tuhlaa.
tunneihminen, kyllä mulla silti pysyy jalat maassa ja rahat kukkarossa ;-).
Oinas eli pässi. Ehkä joissakin asioissa. Maailma huutaa järkeä ja kai tietyissä asioissa senkin mukaan pitää elää - tämän hullun maailman ehdoilla. Se tekee meistä ihmisistä "kaksoisolentoja". Työssä ja muille olet järki - tunteet täytyy kätkeä. Minä osaan jo tuon ensimmäisen oppinut. Tunteita kaipaan. Onko elämä sitten näiden välillä kauhun tasapainoa?