Taas nähtiin, kuinka kielivähemmistö suomessa jyrää. Kaikkein helpointa on ollut taas tänäkin keväänä päästä opiskelemaan ruotsinkielisiin korkeakouluihin. On se niin väärin, että suomenkielinen enemmistö joutuu hikoilemaan pääsykoekirjojen kimpussa ihan tosissaan eikä sittenkään sisäänpääsy ole taattu, kun taas ruotsinkieliset mennä porskuttavat sisään kielipolitiikan turvin heikollakin todistuksella ja helpolla pääsykokeella. Eikä tosiaankaan tarvitse maksaa kalliita valmennuskursseja sisäänpääsyä varmistamaan.
Ruotsinkieliset jyrää
Sivulause
5589
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuulin uutisen ohimennen.. missä se olis kokonaan luettavaksi? Siis 18 hakijaa johonkin ja paikkoja olis ollu yli 40?? Menikö se noin?? Mikös mahtoi olla tuo ala? :)
Tässä ihan viimeisin tieto. Minäkin olen nähnyt nuo mainitsemasi lukumäärät jossain, mutta en niitä nyt tähän hätään ehdi etsiä...
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Teatterikorkeakouluun vaikein päästä/1135237384614
Åbo Akademihin otetan suomenkielisiä samoilla hakukriteereillä kuin ruotsinkielisä, pitää vaan selvittää kielikoe.
1) Ruotsinkielisten paikkojen osuus koko maassa on välillä 5-10 % (minulla ei ole tarkempia laskelmia). Se vastaa kuitenkin vähintäänkin kohtuullisesti ruotsinkielistä ja ruotsintaitoista väestöä.
2) Ruotsinkieliset paikat keskittyvät tietyille aloille, koska on syytä pitää yksikkökoot järkevinä. Siksi on paljon esim. ruotsinkielisiä kaupallisia paikkoja, mutta monien alojen paikkoja ei ollenkaan ruotsiksi. Tämä johtaa suuriin sisäänpääsyprosentteihin. Sille ei kuitenkaan oikein voi tehdä mitään, jos pidetään kiinni kohdasta 3.
3) Ruotsin kielen säilymisen Suomessa tärkein tae on ruotsinkielinen koulutus. Jos kaikki opiskelisivat suomeksi, niin siitä tulisi vähitellen väistämättä vahvin kieli myös suomenruotsalaisille. Yliopistokoulutuksen lopettaminen ruotsin kielellä olisi merkittävä, suorastaan kuolettava isku ruotsin kielelle maassamme.
4) Voit itse hakea ruotsinkielistä opiskelupaikkaa, ja se olisi kannustettavaakin viitaten kohtaan 2. Monet suomenkieliset opiskelevatkin esimerkiksi Hankenissa (noin 10 % opiskelijoista suomenkielisiä) hankkiakseen varsinaisen koulutuksen kaupan päälle erinomaisen kielitaidon. Olen itse suorittanut ruotsin kielen kokeen suomenkieliselle ja voin sanoa, ettei siinä kohtuuttomia vaadita. Taustana, että kirjoitin keskipitkästä ruotsista lukiossa vain M:n. Parisen kuukauden harjoitus riitti.
Jokainen ruotsinkielinen saa halutessaan korkeakoulupaikan. Tämä on väärin. Miksi ruotsinkieliset eivät kouluttaudu esim. sairaanhoitajiksi, putkimiehiksi tai automekaanikoiksi? Saisivat silloin ruotsinkieliset palvelua omalla kielellään, ja koko suomenkielistä väestöä ei tarvitsisi pakkoruotsittaa. Perustetta sille, että ruotsinkielisiä koulutetaan vain aloille, joilla on hyvä palkkaus ja korkea asema yhteiskunnassa, ei ole.
Jos ruotsi on säilyäkseen, se säilyy. Miksi enemmistön on pidettävä pystyssä vajaan 300 000 ruotsinkielisen kieltä. Eivätkö he itse pysty siihen? Ja kun kuuntelee useiden suomenruotsalaisten puhetta, suomi on jo se vahvempi kieli. Monia sanoja ei enää osata ruotsiksi. Muutenkin, tutkimusten mukaan täysin kaksikielisiä on häviävän harva. Toinen kielistä on aina vahvempi. Suomessa kun ollaan, on ihan hyvä asia, että suomen taidot ovat vahvemmat kuin ruotsin.
Ja lopuksi: eiköhän se ole niin, että suomenkielisen tulee saada opetusta Suomessa suomeksi ja saada opiskelijapaikka yhtäläisellä mahdollisuudella kuin ruotsinkielisenkin äidinkielellään. Se, että hallitsee jonkin kielen, ei saisi olla perusteena sille, että pääsee helpommin korkeakouluun. Jokaisen hakijan tulisi olla samalla viivalla.