Meille tuli 2 kissan pentua eilen aamupäivällä (kissojen nimimerkit: "se toinen" ja "opettavainen"). Toinen näyttäisi opettavan toista pentua "tavoille". Kun on sille sanonut jostakin ensin "ei" esim. hyllyyn kiipeämisestä, niin se estää toista hyppäämästä hyllyyn. :)
(sen vuoksi toinen on "opettavainen" ja toinen "se toinen. On niillä jo silti nimetkin).
"Se toinen" tulee nappamaan tassulla välillä mun varvasta, kun se "opettavainen" kissan pentu taas ei hyväksy itselleen moista ollenkaan.
"Opettavainen" kissa uskaltaa jo välillä tulla syliin mutta "se toinen" rimpuilee tai kynsii, jos sitä yrittää nostaa syliin.
Pentuja ei ole madotettu kun ne tulivat meille ja siinä piilee se ongelma, että meidän pitäisi kissat saada punnituksi ja laittaa sen mukaan sitä madotustahnaa. Rokotus 10. heinäkuuta.
Ensimmäinen yö meni loistavasti. Kissat oli olohuoneessa ja makuuhuoneen ovi oli kiinni, vaikka pelättiin että "se toinen" saattaa ikävöidä emoa. Oli eilen iltapäivällä sellainen tunne.
Nyt aamulla ne ovat koko aamu painineet ja leikkineet "nattia". Painimisesta niitä ei voi erottaa muuta kuin aasi-lelulla tai aina silloin kun ne menevät syömään.
Kuuluuko tuo 2 urospennun normaaliin toimintaan nuo painiottelut ja "nattileikit"?
Miten saisi heitä kiinnostumaan kiipeilytelineestä? Kummatkin ovat siellä olleet, kun heidät on saatu syliin. Raapimislautaakaan eivät ole käyttäneet, jota ihmettelen suuresti. Kiipeilytelineessäkin on "raapimispuu", jota "se toinen" yrittänyt tarttua, kun on jaksanut eilen noin 1000 kertaa sitä sen aasi-lelun kanssa leikittää sitä vasten.
(sen vuoksi toinen on "opettavainen" ja toinen "se toinen. On niillä jo silti nimetkin).
"Se toinen" tulee nappamaan tassulla välillä mun varvasta, kun se "opettavainen" kissan pentu taas ei hyväksy itselleen moista ollenkaan.
"Opettavainen" kissa uskaltaa jo välillä tulla syliin mutta "se toinen" rimpuilee tai kynsii, jos sitä yrittää nostaa syliin.
Pentuja ei ole madotettu kun ne tulivat meille ja siinä piilee se ongelma, että meidän pitäisi kissat saada punnituksi ja laittaa sen mukaan sitä madotustahnaa. Rokotus 10. heinäkuuta.
Ensimmäinen yö meni loistavasti. Kissat oli olohuoneessa ja makuuhuoneen ovi oli kiinni, vaikka pelättiin että "se toinen" saattaa ikävöidä emoa. Oli eilen iltapäivällä sellainen tunne.
Nyt aamulla ne ovat koko aamu painineet ja leikkineet "nattia". Painimisesta niitä ei voi erottaa muuta kuin aasi-lelulla tai aina silloin kun ne menevät syömään.
Kuuluuko tuo 2 urospennun normaaliin toimintaan nuo painiottelut ja "nattileikit"?
Miten saisi heitä kiinnostumaan kiipeilytelineestä? Kummatkin ovat siellä olleet, kun heidät on saatu syliin. Raapimislautaakaan eivät ole käyttäneet, jota ihmettelen suuresti. Kiipeilytelineessäkin on "raapimispuu", jota "se toinen" yrittänyt tarttua, kun on jaksanut eilen noin 1000 kertaa sitä sen aasi-lelun kanssa leikittää sitä vasten.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eihän raapimispuu ole upouusi? Kissanpennut oppivat käyttämään raapimispuuta, jos siinä on toisen kissan haju. Toisen kissan haju tavallaan yllyttää niitä tartuttamaan siihen oman hajunsa. :)
Toinen kissoistasi saattaa vaan olla enemmän sylikissa ja rauhallisempi, toinen raisumpi ei syliin- tyyppiä. Kaikki kissat vain ovat erilaisia.
Kissan saat punnittua siten, että punnitset aluksi itsesi kissa sylissä, sitten ainoastaan itsesi. Vähennät sitten molempien painosta itsesi painon ja tulokseksi tulee kissasi paino.
Painiottelut ovat ihan normaalia kollitoimintaa, ei pidä huolestua;)
Raapimispuusta meillä kiinnostuttiin sillä että raavin itse sitä(raapimispuuta, en kissaa). Näin se tajusi mihin tarkoitukseen kummallinen tolppa on :)
"Raapimispuusta meillä kiinnostuttiin sillä että raavin itse sitä(raapimispuuta, en kissaa). Näin se tajusi mihin tarkoitukseen kummallinen tolppa on :) "
Tätä olen yrittänyt, muttei mene perille. :)
pidin aasi-lelua kiipeilytelineen raapimispuussa (yritin samalla sitä saada telineeseen liikuttamalla sitä ylöspäin). "Se toinen" äkäsi homman heti edes tarttumalla siihen raapimispuuhun tassuillaan ja melkein pääsi seuraavalle tasolle eilen, kun itse "sylivauvelimme" oli nukkumassa. :)
Sain molemmat madoitettua. Tuntui kuulemma inhottavalta kun ei enää olla kiinnostuneita minusta. Minua ne kummatkin juoksevat pakoon minkä ehtivät, mutta vaimoni kohtaan taas ovat lempeitä. Sylikisu kyllä tulee syliin, mutta toinen kyllä karkaa mikäli vaan tilaisuus tulee. En päässyt kuin toisen kanssa vaalle, joten toinen veljeksistä meni "arvioinnin" piikkiin. Sylikisu painoi kilon.
Molemmat ovat erittäin säikkyjä kissoja. :) Menee varmasti aikaa ennen kuin tulevat itse syliin? Voikohan syy olla uudesta paikasta (eilen tulivat, eivätkä ole kotiutuneita vielä)? Parin viikon päästä tottuisi ainakin meihin ja sitten voitaisi miettiä kyläilijöitä?
Vaikuttaisi olevan ulkona melko painostava ilma, kun toinen käy harvemmin ruokakupillaan kuin toinen...ei kai se ole jo nirso ruuankin suhteen kun ei sylissä halua pysyä? Nyt madotuksen jälkeen ei kumpikaan! :(
Meillä kisuneiti tuskin suostuu ikinä tulemaan vapaaehtoisesti syliin:) Silloinkin kun sen ottaa itse niin ei pysy paria minuuttia kauempaa. Kaikissa kissoissa ei vain ole sylikissa-ainesta. Toisaalta minä en edes kaipaa mitään sylivaavia, tahdon katsella enemmänkin leikin tiimellystä ja vauhdikkaita spurtteja.
Jos ne eilen tulivat teille niin tuskin vielä syliin kipuavat;) Meillä tosin sai ottaa jo samana päivänä kun tuli. Johtuu siitä että olin silittänyt sitä ekan kerran kun oli silmätkin vielä kiinni(sain kissimirrini veljeltäni). Eli olimme tuttuja entuudestaan.