Puhutaan mielijuomasta,- ruoasta, ja mielimusiikista.
Kaikilla on omat ihanteensa ja mieltymyksensä joihin voi liittyä paljon merkityksellisiä muistojakin.
Keskikesän aika tuo mieleen nuoruuden ja lapsuuden maisemat, menetetytkin monen ikäistemme mielessä vielä kuvina ja makuina.
Metsä ja luonnon kukat, vatukat, lillukat ja suomuuraimet joita suuhun etsittiin muiden marjojen etsinnän lomassa, niissä oli kesän maku.
Hiljainen ilta ja tuulen humina haavan lehvistössä tuovat lapsuuden illat lähelle.
Millaisissa maisemissa ja mauissa sinä kesällä palaat muistojen pariin? Missä viihdyt?
Kaikilla on omat ihanteensa ja mieltymyksensä joihin voi liittyä paljon merkityksellisiä muistojakin.
Keskikesän aika tuo mieleen nuoruuden ja lapsuuden maisemat, menetetytkin monen ikäistemme mielessä vielä kuvina ja makuina.
Metsä ja luonnon kukat, vatukat, lillukat ja suomuuraimet joita suuhun etsittiin muiden marjojen etsinnän lomassa, niissä oli kesän maku.
Hiljainen ilta ja tuulen humina haavan lehvistössä tuovat lapsuuden illat lähelle.
Millaisissa maisemissa ja mauissa sinä kesällä palaat muistojen pariin? Missä viihdyt?
Vastaukset 16
Vanhimmat
on maatalon pihapiiri, missä perheemme vietti yhteiset kesät. Tulin sieltä juuri ja hain raparperia. Puutarhassa matarat ja muut kesäkukat kukkivat. Annan niiden kukkia, koska mehiläiset keräävät hunajaa. Kesemmällä niitän viikatteella kaikki. Nyt sateen jälkeen poppeli tuoksuu voimakkaasti. Omenoita ja luumuja tulee raakileiden perusteella, samoin metsässä vadelmasato näyttää lupaavalta. Söin ensimmäiset metsämansikat tänään.
Vieläkin kun kaipaan rauhaa tai ajatukset pitäisi saada järjestykseen, menen mäentöyräälle josta aukeaa kilometrien pituinen näköala alas jokilaaksoon. Viljavat pellot joen kahtapuolta, kiemurteleva tie joka seuraa joenvartta ja metsät ylärinteillä. Tämä näkymä on yhtä rauhoittava ja kaunis kaikkina vuodenaikoina.
Laajoille peltoaukeille, latomerelle katselleena olen kateellinen vaihtelevaan maastoon jossa sinun sielunmaisemasi.
Lapissa, siellä on minun sieluni, se jäi sinne tunturipuron solinaan jota kaipaan aina kun siellä en ole.
Milloin, oi milloin sun lakesi nään
tunturi tuntematon.
Milloin oi milloin sun vettäsi juon
tunturipuro tuntematon.
Milloin oi milloin näen viljavat pellot
jokien varsilla synnyinmaan.
Milloin, oi milloin katsella saan
karua luontoasi.
Silloin, oi silloin mun sieluni lepää
kun hiljaa olen vaan.
Minä pidän soista.
Tyypillä ei ole väliä, suo kuin suo käy. En oikeastaan oikein uskalla edes suolla kulkea, ellei ole pitkospuita.
Joskus kuitenkin rohkaisen mieleni ja kuljen suon poikki, siinä kyllä adrenaalitaso nousee niin että kohina käy.
Useimmiten kuitenkin katselen ja kuuntelen reunalta ja nautin eväät tai kierrän ympäri, ellei suota ole silmän kantamattomiin.
Pidän myös kallioisista rannoista.
Ja sitten pidän sellaisesta maisemasta, missä näkyy nostokurkia jossain kauempana.
koiria ja ihmisiä, paljon rusakoita, taustalla junarata junineen, väljyyttä, vihreyttä, ilmaa.
Tämän(kin) takia on kiva tulla töihin.
Asunnosta näkyy kerrostalon pieni ankea sisäpiha.
se on tällä hetkellä oma pihapiiri. Siellä kaikki puut, pensaat, perennat on omin käsin istutettu. Eikä aina niin sopiviin paikkoihinkan, mutta joka päivä kierrän katsomassa mitä niille kuuluu. Lintujen elämää seuraten ja lintujen konsertista nauttien.
Koskaan en väsy merelle katselemiseen.
Milloin tyyni, kuvastaen peilin lailla lähitienoon,
milloin leppeästi aaltojen loiskintaa,
milloin upein tyrskypäin vaahto velloaa,
ja myrskyssä voimansa näyttäen, salamoiden taivaanrannan valaisten upeaa luonnon näytelmää.
Tuoksu, voima, lempeys, julmuus, oih, siinä sielu lepää, voi mennä tunteja huomaamatta, nauttien vain.
se rakkain maisema. Melkein vuosittain se on nähtävä ihan paikan päällä.
tilaamamme maisematapetti. Makuuhuoneen peräseinälle, näkyy myös olkkarista jos ovi on auki.
Upea auringonlasku mereen, etualalla palmuja.
Harvat ulkomaan lomamatkat on aina onnistuneet, siitä kai sitten mieluisat muistot.
Kuunsiltaa, vuoteessa lökötellen, mereen heijastuen iiihana.
Myös auringon nousu kesä aamuisin tekee upean sillan mereen.
Koko seinä lasia, ei tarvitse tapetteja.
Helsingin hälinästä. Jos vieraiden aikataulu ja sää sallii, vien aina sinne.
Aina suuri ihastus ja ihmettely, erämaa niin lähellä.
vaan onko se maisema?
Vai useita maisemia?
Oletko ajanut metrolla vuokkiin, ja käynyt kallahdenniemen punkaharjumaisissa tunnelmissa, (ei erämaa, mutta kaunis mäntymetsä, ja pari upeata uimarantaa) sielläkin voi pyöräillä, kävellä, ja vaikka grillata.
Uutela myös, vajaa 5km luontopolku, myös lyhyempi olemassa. Miinan lehmät vielä ainakin tämän kesän. Sielläkin grillauspaikka, arkisin saa kävellä päivisin vain muutamaan ihmiseen "törmäten". Eilisellä reitillä, kaksi tuli vastaan, ja pari juoksijaa ohitti.
Venesatamassa on kampela kahvio, missä myös keittoja, ja paistettua pullaa, ja pannukakkua, nam. On siinä kanavan vieressä. Uimarannalla on se asema-aukion kahvila, myös viiniä, toimii kesän siellä.
Eli jo metromatka voi olla muualta tulleille kokemus, ja sitten siitä joko jatkaen 90 bussilla, tai kävellen.
Uimaan pääsee sitten aurinkolahden rannalla.
Uutela on kuin maalla, kiitos Miinan, ja siellä on myös isot palstaviljelyt, hesalaisilla..
Ei siis aina tarvitse mennä nuuksioon asti.
sillä suunnalla lainkaan. Paitsi aikoinaan, kun Porvooseen ajettiin sieltä.
Monet kiitokset viestistäsi, lapsille varsinkin tuo metro jo tosiaan on elämys.
Aion tehdä harjoittelukierroksen ehkä jo tänä iltana ja sitten vieraiden kanssa viikonloppuna.
Kiitos!
P.s. Ulkomaan vieraat minä sinne Nuuksioon yleensä vien, se on niille hämmästyttävän iso juttu.
suurkaupungeista tuleville, onkin elämys.
jätä, jos ilma ei nyt piakkoin muutu, tältä illalta väliin. Täällä riehuu ukonilma. Ei sada tosin, mutta jyrisee ja salamoi!
Kannattaa tosiaan poiketa, uskoisin, täältähän myös menee Kaunissaaren vuorovene, mikä myös kivalla ilmalla on hyvä retkikohde.
hyvää kesää, sinne myös.
Juhannus ja yötön yö.
lapsuuskodin järvimaisemat luo sellaista rauhallisuutta ja omaa tunnelmaansa.
Marjareissuilla, kun pidempään on tarponut,esim. lakkareissuilla, on mukava
hetkeksi jäädä levähtämään kahville ja eväitä syömään muutamien
maisemallisesti kauniiden erämaa järvien tai lampien maisemiin.:)