Suurien puiden kätköistä niiden
oksistojen lomitse pilkistää
vanhahko kulunut aukeava
portti.
Saranat jo kuluneet,ruostuneetkin
ajan pitkässä saatossa.
Avaan tuota porttia,joka loihtii
minuun omaa kulunutta
tunnelmaansa.
Sydämeni lyö lyöntejään kuin
vuoro puhelua sisäisen minän
että ulko maailmani kanssa.
Kulkua omilla porteillani avatuista
ja osittain avaamattomista
tunne lokerikoista.
Kuin osa kodittomuutta ja
vieraalta tuntuvaa,
toinen osa tietä joka tuntuu
niin tutun turvalliselta sen
vehmaita polkuja astella.
Osa sydämeni salattua piilossa
olevaa porttia,jota askeleeni
eivät ole tiellään löytäneet,
sitä kohden on ajatukseni
kuljettava että vastausta
etsittävä.
Avainta- tuohon vieraaseen
portin lukkoon,on jossain
tunne sopukan äärettömässä
viidakossa; on hukassa.
Jossain.
Tahdon nähdä kuin tuntea tuon
portin takana olevan maailmani.
Ehkä sieltä löytynee se puuttuva
palanen joka alitajuntani
ei ole saanut minua mukaansa
- löytämään seesteisyyden
puistoni : oman elämäni
puutarhani.
Pitkä matkani portilleni,joka
odottaa minua-aukaisijaansa.
Minä etsin
minne tunne
sopukkaani
muistojani kuljetan,
mistä saavutan että
löydän tuon porttini
aarteen.
Osanen- kuin kylmää
jäähyväis suudelmaa
rautaista elotonta
porttia
Avainta- etsien,kuin
vasta tuuleen kulkemista.
Etsin lämmintä suven
myötä tuulia,lehvistöjen
hiljaisia säveliä,
sen myötä omaa
- nuotti avaintani -
tuon sisäisen porttini
luokse,joka avautuu
minulle
ja päästäen sisäänsä
lempeästi
ottaen eksyneen
minäni vastaan.
oksistojen lomitse pilkistää
vanhahko kulunut aukeava
portti.
Saranat jo kuluneet,ruostuneetkin
ajan pitkässä saatossa.
Avaan tuota porttia,joka loihtii
minuun omaa kulunutta
tunnelmaansa.
Sydämeni lyö lyöntejään kuin
vuoro puhelua sisäisen minän
että ulko maailmani kanssa.
Kulkua omilla porteillani avatuista
ja osittain avaamattomista
tunne lokerikoista.
Kuin osa kodittomuutta ja
vieraalta tuntuvaa,
toinen osa tietä joka tuntuu
niin tutun turvalliselta sen
vehmaita polkuja astella.
Osa sydämeni salattua piilossa
olevaa porttia,jota askeleeni
eivät ole tiellään löytäneet,
sitä kohden on ajatukseni
kuljettava että vastausta
etsittävä.
Avainta- tuohon vieraaseen
portin lukkoon,on jossain
tunne sopukan äärettömässä
viidakossa; on hukassa.
Jossain.
Tahdon nähdä kuin tuntea tuon
portin takana olevan maailmani.
Ehkä sieltä löytynee se puuttuva
palanen joka alitajuntani
ei ole saanut minua mukaansa
- löytämään seesteisyyden
puistoni : oman elämäni
puutarhani.
Pitkä matkani portilleni,joka
odottaa minua-aukaisijaansa.
Minä etsin
minne tunne
sopukkaani
muistojani kuljetan,
mistä saavutan että
löydän tuon porttini
aarteen.
Osanen- kuin kylmää
jäähyväis suudelmaa
rautaista elotonta
porttia
Avainta- etsien,kuin
vasta tuuleen kulkemista.
Etsin lämmintä suven
myötä tuulia,lehvistöjen
hiljaisia säveliä,
sen myötä omaa
- nuotti avaintani -
tuon sisäisen porttini
luokse,joka avautuu
minulle
ja päästäen sisäänsä
lempeästi
ottaen eksyneen
minäni vastaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Runosi oli kuin seikkailu. Joskus myös ihmisellä on ympärillään monenlaisia portteja, mielessään ja elinympäristössään.
Hienoja sanakuvia:
Kulkua omilla porteillani avatuista ja osittain avaamattomista
tunne lokerikoista...
Tahdon nähdä kuin tuntea tuon portin takana olevan maailmani.
Ehkä sieltä löytynee se puuttuva
palanen...
Ehkäpä ihminen kaipaa aina jotain, vaikka kaikki olisikin hyvin. Runosi on pohtiva ja mietteliäs, mieleni oli tyhjentynyt kun luin sen.
Pidin runostasi, runosielusi on erikoinen.
Kiitos.
Tämä oli nyt vähän pikku
kiireessä tehty ja pikku
pakolla.
Pakosta ei oikein pitäisi
rakentaa mitään.
Luin tuota kyllä ja
tarkastelinkin,siihen
pieniä korjauksia.
Kun kerran pientä vaivaa
näin,niin annoin mennä.
Arvailua,kurkistuksia,
itsensä tutkailua,
tarkoituksella ei mitään
vastauksia...- kriitikkojen
kauhu arvostelu asteikolla
... lienee mitätön ns.tuote.
Mitäs näitä kaunistelemaan.
- Mitä piditkö siitä,älä
huijaa,vaikka kyllä tässä
aineksia olis parempaakin.
Tunnustan erikoisuuteni,ehkä
toisaalta myös pyrin siihen
...oliskohan luontaista.
Kiitän vastauksestasi suuresti,
kun annoit armon oikeudessa.
Ehkä taidan itse vielä
tuota tekelettäni
tarkastella paremmin.
Auringon paistetta iltasi
ratoksi hunaja 71.
..,etsien ja lopulta löytäen.
pitää kulkea sielunsa maiseman halki
matkalla itseensä mutta mitä löytää?
erilaisia asioita
kuin erilaisia ihmisiä-yhtä rakastaa,
toista vihaa,jne.
kylläpä olet taidolla kirjoittanut
runosi ja pohtimalla vielä.
hyvä dolan!!!
Olen tainnut itse kovemmalla
kädellä arvostella tätä
omaani.
Tässä on hyvä pohja ehkä
vielä paremmalle asteelle,
jos oikein syventyisi.
Mutta silloin on vaarana
sellainen - leikki että
juupas,eipäs -väittely
oman sisäisen maailmansa
kanssa.
Tiedä tuleeko tähän vielä
joskus palata uudelleen
-aika näyttää.
Kiitos kuomaseni sanoistasi,
kyllä ne herättävät,kun
itse näin sen totesit.
tarkoitettu palsta itse tukkiskelua voisi harjoittaa runopalstalla
Hivenen epämääräinen oli
lauseesi,jos kuitenkin
yritän.
Itse tutkiskelu kyllä mielestäni
sopii ainakin jonkin asteisena
tälläiselle rakkaus runopalstalle.
Sehän kuvaa tunne-elämää,
maailmaa joka liittyy
rakkauteen.
Tiedä oikein mitä sitten
todella tarkoitit,joka
tapauksessa hyvä
havainto.
Kiitän lauseestasi.
mutta joissakin tapauksessa lukemisen ymmärtäminen saattaa osottautua vaikeaksi.pyydän siis lukemaan viestin useampaan kertaa kyllä se siitä aukeaa
Näin joskus saatta tehdä
-puolin että toisin-toisinaan
jopa saattanee yltää
piruilunkin asteelle...
...kun huomaa joidenkin kirjainten
sanamuotoa,kun ei ole mennyt
aivan virallisen kieliopin
mukaan...kirjain esim.
vaihtanut paikkaa,niin tulkkaus
muuttuu hebreaksi.
...tälläistä tämä virtuaali
verbaliikka on...
pätemään oikein kirjoituksella.toisaalta ihmisen käsityskyky saattaa olla rajallinen jos ei pysty ymmärtämään kirjoitusta tai edes arvaamaan virheellistä sanaa.mutta lukemalla oppii
Toivotaan että saapuvat yhteyden
otot tapahtuvat sellaisessa
muodossa,että siinä näkyy
selvästi oikein kirjoituksen
selvä sana muoto.
Puutteellisin taidoin ilmaistua
viestiä,on mahdotonta oikein
tulkita,saa vain koomisia
piirteitä.
Olisi myös toivottavaa,että lähettäjä
rekisteröityisi niin että eräänlainen
piilosilla olo- Ei- olisi enään mielekästä.
Sieltä on niin helppo ampua,
ottamatta kantaa sen vakavemmin
omiin vaivaamiinsa "asioihin"
Toivon parempaa kesää Sinulle
jatkossa kuin myös kirjoituksiesi
parissa.
Yst.Terv.
DOLAN
Jos kylmyyttä huokuvan
portin avain on hukassa
niin onkohan leppeä
tuuli sittenkään hyvä
ratkaisu kokeiltavaksi.
Pisti ihan miettimään,
miten masennuksenportit avataan,
miten ikuisen pakkasen
huoneeseen taretaan,
mitä mukaan tarvitaan.
Tarvitaan seitsenpäinen
tultasyöksevä, siivekäs
lohikäärme tusinan kaverinsa
kera lennähtämään muurien yli
sisään ja pitämään pienet
sulatuskisat ja lopulta
avaamaan portin sisältäpäin.
Tarvitaan auringonsäteiden
neitoset kultakutreillaan
valaisemaan polut ja nurkkaukset.
Tarvitaan keväänkeijut jotka
tuovat pussukoissaan Luontoäidin
kauneimmat elämänilon siemenet.
Tällä pääsee hyvään alkuun.
Poika parka ei ole depis osastolla,
vaan keski-iän tuumaus tauolla,
josta naiset puhuu
omistaan :Menopaussista.
Miehet taas ovat:Passissa.
Että mitäs nyt ja mitä
vois elämän saaliilta
odottaa.
Lienevät ehkäpä
samankaltaisia-Vivahde-erolla.
viimeistään bayyfase-kasvoiset miehet kulahtavat ja eräät toista saavat charmantin silauksen koko olemukseensa :DD ... tuostako voisi repäistä saalistustaktiikan?
Pienet avitus perustelut nk.slangeis
sanastoihisi voisi kohentaa
tuota lauseesi imagoa...muuten
menee erkki osastolle
ts.roskakoriin.
Hyvää alkavaa aurinkoista
päivää.
biojätteisiin kahvinporojen imualustaksi: sohjoa jo.