Härät kuinka tulette oinaiden kanssa toimeen? Itse oinas ja monta hyvää ystävää härkiä. :)
Härkä ja oinas?
Karjalan Oinas
41480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olin avoliitossa useita vuosi oinasmiehen kanssa. Meillä oli yhteistä samankaltainen tilanne-ja huumorintaju.Arvostin oinasmiehessäni sitä että, hän piti aina sanansa. Tosin oinaan ja härän liitossa meille tuli usein riitaa kun kumpikin halusi sanoa aina viimeisen sanan. Oinas on itsepäinen luonne niinkuin härkäkin. Mutta oinasmies ja härkänainen arvostavat samoja asioita, parisuhdetta, kotia ja tasapainoista arkielämää. Tätä suhdetta meillä oli noin 8v. Itsearvostan ex-miehessäni eniten luotettavuutta ja rehellisyyttä. Mutta valitettavasti tämä meidän suhde aikanaan loppui. Nyt olen onnellisesti naimisissa neitsytmiehen kanssa. Elo on sopuisampaaja rauhallisempaa.Emme juuri riitele. Aikuselle lapselleni (silloin hän oli vielä lapsi) jäi tästä oinasmiehestä oikein luotettava ja posiitiivinen muisto ja niin jäi minullekin), jos ei oteta lukuun näitä typeriä riitoja joita välillemme syntyi johtuen juuri tuosta itsepäisyydestämme. Silloin aikanaan oli vain jostain syystä sitä kummankaan vaikea myöntää. Mielestäni jos oinasmies ja härkänainen oppivat rakentavasti riitelemään ja ennenkaikkea oppivat paremmin kommunikoimaan keskenään, niin suhteesta tulee hyvinkin pitkäikäinen ja onnellinen. Johtuen siitä että, kumpikin rakastavat rehellisyyttä ja panostavat ennenkaikkea perheeseen. Oinasmies on antelias sekä naistaan että lapsia rakastamiaan lähiomaisiaan ja ystäviään kohtaan. Samoin härkänaisilla on nämä samat piirteet hyvin vahvoina. Mutta, muista että itsepäisyys kummankin taholta voi tuhota suhteen. Opetelkaa siis jo alussa kommunikoimaan keskenänne. Ja kunnioittamaan toistenne näkemyksiä elämästä. Myöhemmin se on vaikeaa. Ellei lähes mahdotonta. Tämä jatkuva kilpailuasetelma kumpi tietää paremmin johtaa eroon. Sekä oinaan että härän tulisi oppia ajoissa antamaan myös periksi. Aina ei tarvitse olla "oikeassa".
Mainitsit että "Elo on sopuisampaa ja rauhahallisempaa" ...mutta ei kyllä niin kiihkeääkään! Ja uskon ettette rakastakaan niin tulisesti toisianne niin hyvässä kuin huonossakin mielessä tämän nykyisen miehesi kanssa...
Onnea kuitenkin!
No, jaa. Tässä iässä kun minä nyt olen. Olen oppinut sen että, jokaisessa suhteessa on hyvät ja huonot puolensa. Ehkä ikä on juuri se tekijä, että turhaa riitaa, pikkuasioista haluaa kumpikin välttää. Ja todellinen rakkaus on sitä arkipäivässä seisomista toisen rinnalla. Tämä rakkaus mitataan juuri siinä, seisotko toisen rinnalla vai lähdetkö? Meille nämä elämän suuret kysymykset tulivat kun mieheni sairastui yllättäen vakavasti syöpään. Kun menimme yhdessä ensimmäistä kertaa sairaalaan. Mieheni tiesi että, seisoisin loppuun asti hänen rinnallaan. Ja tälläinen härkänainen on sanansa mittainen. Jos, itse olisin sairastunut vakavasti tiedän että, mieheni olisi myös jäänyt minun rinnallani. Nämä ovat asioita joissa parisuhteen kestävyys joutuu aivan uusiin tilanteisiin. Toiset meistä eivät kestä vaan eroavat. Mitä tulee oinasmieheen, uskon että, myös ex-oinasmieheni kanssa olisimme menetelleet samoin. Kuten aikaisemmin kirjoitin ikä muuttaa meitä ja käsitystä rakkaudesta ja elämästä. Opimme ehkä myös joustamaan paremmin. Tai sitten emme. Vain itse voimme muuttaa näitä "luonteenpiirteitämme", vähäsen jos haluamme.
Minulla on oinas-mies ystävänä. Hirmuisen hyvin käy jutut yksiin, ja viihdyn hänen seurassaan. Ongelma on vain se, että minä pohdin asioita syvällisemmin kuin hän, ja se ärsyttää häntä. Luulen, että härän maltillinen hitaus on oinaan mielestä turhaa junnaamista :)
Mutta: kipinää, sitä riittää. Ja oikein odottaa, milloin leimahtaa :D