Ei nyt mitään itsesääli juttuu, muttaku mulla räjähtää ihan kohta pää jos ei jotai tapahdu!
Hoitoon en mene, koska minä en sitä tarvitse, mutta joku muu tarvitsee muttei suostu siihen!
Eli ongelma on se, että minä, lastentarhassa jo syrjitty, koulussa ikänsä kiusattu, olen joutunut olemaan välikappaleena äidin ja isän riidoissa! Äiti ymmärsi muuttaa pois, kun sanoin ettei tästä mitään tule, eikä minulta heru heidän välisiin riitoihin enää yhtään sympatiaa.
Olen nyt 18-vuotias, ja olen ikäni katsellut kun äiti ja isä tappelee juovuspäissään ja ollut välissä. Heidän peräänsä on pitänyt jatkuvasti katsoa, ettei sisällissota syty, ja jos syttyy, niin pitää olla valmiina menemään väliin.
Nyt kun äiti muutti pois, isä ryyppää ikäväänsä kahta kauheammin. Ymmärrettävää sinänsä, että vaikkeivat he koskaan tulleetkaan keskenään toimeen, ovat he niin pitkään asuneet yhdessä. Vaikeaahan se on. Annoin isälle siis anteeksi muutaman illan juopottelun.
Lauantai iltana kuitenkin jouduin juoksemaan kokoajan hänen perässään kun karkasi jatkuvasti baariin. JO KOLMATTA VIIKKOA JUOVUKSISSA, ja töihin pitäisi mennä! Nyt siis minä ja isoveljeni joudumme katsomaan isämme perään ettei mene katto pään päältä kurkusta alas.
Isoveli ei ole nähnyt puoliakaan siitä mitä minä olen, kun on asunut kauan poissa kotoa, mutta tietää kuitenkin tilanteen ja on tukenani niin paljon kun pystyy. Töiden takia ei kyllä hänkään loputtomiin ehdi ja jaksa!
Mutta isä pitää saada hoitoon! Tästä ei tule muuten yhtään mitään... Vapaaehtoisesti hän ei sinne mene, olen ehdottanut. Nostaa vaan hirveän metelin. Mitä siis tehdä?
Mulla alkaa jo koulun käynti ja harrastustoiminta kärsiä kun töitäkin pitäisi saada, että saadaan laskut maksettua ja ruokaa syötyä joka päivä. Ei enää kauaa, niin minä pimahdan ja joudun hoitoon.
JOS SIIS ON HYVIÄ EHDOTUKSIA, niin antaa tulla vaan! Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita, vaikkeivat niin hyviä olisikaan!
-KIITOS!-
Hoitoon en mene, koska minä en sitä tarvitse, mutta joku muu tarvitsee muttei suostu siihen!
Eli ongelma on se, että minä, lastentarhassa jo syrjitty, koulussa ikänsä kiusattu, olen joutunut olemaan välikappaleena äidin ja isän riidoissa! Äiti ymmärsi muuttaa pois, kun sanoin ettei tästä mitään tule, eikä minulta heru heidän välisiin riitoihin enää yhtään sympatiaa.
Olen nyt 18-vuotias, ja olen ikäni katsellut kun äiti ja isä tappelee juovuspäissään ja ollut välissä. Heidän peräänsä on pitänyt jatkuvasti katsoa, ettei sisällissota syty, ja jos syttyy, niin pitää olla valmiina menemään väliin.
Nyt kun äiti muutti pois, isä ryyppää ikäväänsä kahta kauheammin. Ymmärrettävää sinänsä, että vaikkeivat he koskaan tulleetkaan keskenään toimeen, ovat he niin pitkään asuneet yhdessä. Vaikeaahan se on. Annoin isälle siis anteeksi muutaman illan juopottelun.
Lauantai iltana kuitenkin jouduin juoksemaan kokoajan hänen perässään kun karkasi jatkuvasti baariin. JO KOLMATTA VIIKKOA JUOVUKSISSA, ja töihin pitäisi mennä! Nyt siis minä ja isoveljeni joudumme katsomaan isämme perään ettei mene katto pään päältä kurkusta alas.
Isoveli ei ole nähnyt puoliakaan siitä mitä minä olen, kun on asunut kauan poissa kotoa, mutta tietää kuitenkin tilanteen ja on tukenani niin paljon kun pystyy. Töiden takia ei kyllä hänkään loputtomiin ehdi ja jaksa!
Mutta isä pitää saada hoitoon! Tästä ei tule muuten yhtään mitään... Vapaaehtoisesti hän ei sinne mene, olen ehdottanut. Nostaa vaan hirveän metelin. Mitä siis tehdä?
Mulla alkaa jo koulun käynti ja harrastustoiminta kärsiä kun töitäkin pitäisi saada, että saadaan laskut maksettua ja ruokaa syötyä joka päivä. Ei enää kauaa, niin minä pimahdan ja joudun hoitoon.
JOS SIIS ON HYVIÄ EHDOTUKSIA, niin antaa tulla vaan! Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita, vaikkeivat niin hyviä olisikaan!
-KIITOS!-
Vastaukset 11
Vanhimmat
eikö työpaikalla mitenkään reagoida? Isäsi pitäisi ohjata hoitoon työpaikalta.
Isällä vaihtuu työpaikka vähän väliä! Sillä hän tekee työkseen kaakeliuuneja, milloin minnekkin!
Tuskin sitä siellä ihan niin helposti huomataan kun se voi jokaisella työpaikallaan käyttää samoja selityksiään poissaoloille! Tyyliin auto on rikki tai tarpeet eivät ole tulleet vielä valkmiiksi tms...
Soitappa johonkin alan puhelimeen kuten alkoholistien lähimmäisten puhelimeen tai vaikkapa terveyskeskukseen tai johonkin ja kysy neuvoa.
Kerro miten sinulla on taloudellinen huoli tuosta isän juomisesta ja miten hän ei itse tajua mitä tekee....
Kyllä varmasti löydät ihmisiä, joilla on samankaltaisia ongelmia...
Kulutat itseäsi liikaa (siis henkisiä voimavarojasi) tuohon isästä huolehtimiseen. Sinulla pitäisi olla oikeus nauttia elämästä itse.
Pelkäät , että isä ryyppää omaisuuden, eli että jäät ilman perintöä...... no kumpi on tärkeempi elämä vai mammona...mietippä sitä ja ala elämään..lopeta höösääminen ja itsenäisty.....
Mielestäni ymmyr oli aika karkeasanainen, mutta tiettyä pointtia hänen sanomisissaan on.
Jos haluat huolehtia isästäsi, sinun pitää huolehtia myös omasta jaksamisestasi. En tiedä olenko oikeassa, mutta haluan sinun ajattelevan muuttamista pois isäsi luota. Et pysty estämään isääsi juomasta, etkä jaksa loputtomiin juosta hänen perässään. Melkein väittäisin, että paras tapa hoitaa isääsi on koittaa saada viranomaiset puuttumaan siihen. Heillä saattaa olla valtaa ja keinoja - tai sitten ei. Se, mitä voit tehdä, on kiinnittää isääsi huomiota ja kuunnella häntä, kun hän taas on siinä kunnossa että pystyy jotain kertomaan. Kertomasi perusteella hän kuitenkin tarvitsee nyt pakkokeinoja, ja niitä sinulla ei ole.
Jos olet tänä vuonna täyttänyt 18, voit käsittääkseni edelleen asioida lastensuojelun parissa, ja heiltä saattaa hyvinkin löytä apua oman tilanteesi kohentamiseen - kuten esimerkiksi asunnon hankintaan. Eikä siinä ole kyse siitä, että sua koitettaisiin muuttaa. Muista, että tässä yhteiskunnassa ei kukaan pärjää ypöyksin ja omilla voimillaan. Ei paatuneinkaan individualisti.
En pelkää että jään ilman perintöä, vaan pelkään sitä ettei katto pysy pään päällä! Jonkunhan ne laskut pitää maksaa, eikä mulla ja velipojalla oo tarpeeksi rahaa siihen. Mulla ei ole töitä ja velipoika saa juuri ja juuri omat laskunsa maksettua! Suuren omakotitalon ylläpitäminen on näin ollen kahdestaan aika vaikeaa!
juominen ei lopu kenenkään muun tahdosta..katteettomat lupaukset,viinalakot yms yms..joillakin vasta kuolema vapauttaa juomahelvetistä..vasta löydettyään oman pohjansa raitistuminen on mahdollista itse löysin AA;n
Sinähän olet jo täysi-ikäinen. Mikä sinua siellä pidättelee. Alkoholisteilla on kumma tapa manipuloida ja saada läheiset kokeen syyllisyyttä omista ratasuistaan parantaa elämänsälaatua. Jokainen on itse vastuussa teoistaa jopa isäsi ja äitisikin. sinä et ove vastuussa siitä miten he elämänsä kuluttavat. he ovat kuitenkin riippuvaisia sinusta ja pitävät sinut syyllisyydenoteessaan niin kauan kuin voivat.
Lähde pois ja elä itse vastuullisempi ja parempi elämän. Mikä helvetti niitä piti yhdessä silloin kun olitte lapsia. Se että joku syy täytyy aina juomiselle olla. Aina se löytyy ulkopuolen toiminnoista ei omasta päästä ja niitä syytöksiä on turha itselleen ottaa. Ei alkoholistia voi muuttaa kukaan muu kuin alkoholisti itse. Mitä kaikkea olet jo joutunut lapsen elämästäsi uhraamaan. Älä uhraa enää aikuisuuttasi. Voimakas syyllisyys jota vanhempasikin ruokkivat sinussa saa sinut tuntemaan ettet osaa tehdä mitään. todellisuudessahan tunnet myös vihaa ja haluaisit haitattaa paskat koko vanhemmillesi ja alkaa elää omaa elämää. Viha kuitenkin kertoo että välität. Mutta alkoholisti on niin kummallinen sairaus ettei siinä voi juuri läheiste auttaa kun on ryyppy päällä. Päin vastoin alkoholisti tarvii läheisiään syyksi ryyppäämiseensä. ja aina löytyy syy. Jos ei muu niin itsesääli kun tuli elettyä niin huonosti ja pahaomatuntokin kun lapset on kärsineet. Syy on mikä tahansa ja ryyppy tärkein. Alkoholistihan ei kuitenkaan sitä myönnä. Alkoholistikin on itse mielestään uhri, kaiken uhri, eikä tajua että itse on ihminen teoistaan ja elämästään vastuussa, jokainen aikuinen ihminen. Se mitä lapsille on tehty tälläisellä on myös juuri sen aikuisen vastuulla joka ryyppäsi. Lapsi on silloin ollut urhi ja täysin syytön tapahtumiin. Lapsi on joutunut kokemaan kovia tälläisessä perheessä.
Itse hyysäsin isääni aikapitkään. Kunnes en enää jaksanut. Ja aloin ymmärtää etten mitä voi häntä auttaa. Katkolla oli käytä ja mielisairaaloissa. Mikään ei ollut auttanut. elämää oli surtu ja keskusteltu isän kanssa. Yritin olla hänen kuuntelijansa ym ym. Ja varmasti hän ei ollut minulle hyvä. Olihan hyviäkin aikoja. Mutta lapsuuteni on edelleen pilalla vaikka olen jo aikuinen. Kyllä alkoholisimin pohjalla tietysti on psyykkisiä ongelimia. Mutta alkoholisin on haluttava itse lopettaa juominen ja sen jälkeen voidaan vasta perehtyä niihin muihin ongeliin.
Minun isäni pommitti minua vielä kun asuin omassa asunnossani ainaisilla puheluillaan. syyllisti. Kunnes aloin oivaltaa että hän on minulle samalla tavalla toinen ihminen kuin kuka tahansa muukin paitsi ettei muut ihmiset ole pilanneet lapsuuttani tai satuttaneet minua koskaan. Siis aloin ottaa häneen asennetta kunten keneen tahansa.
Kerran hän taas sitten tuhannennen kerran soitti miten pystyisi myymään puhelinosakkeensa, kun kaikku muu oli jo joutu. Tämä oli silloin ainoa yhteys välillämme. Kerroin hänen että soittaa puhelinyhtiöön kyllä siellä neuvotaan. Se oli viimeinen puhelu isäni ja minun välillä.
Sen jälkeen hän kuoli. En jaksanut auttaa häntä. En olisi osannut, ei kukaan osaa. Pakkohoitokeinoja ei ole, eikä kukaan pakolla parane.
Surin emennän kissani kuolemaa kuin isäni kuolemaa. Kissani antoi minulle noina muutamina elinvuosinaan paljon mielihyvää eikä tehtyt minulle pahaa. Useammin olen käynyt kissani haudalla kuin isäni. Ei se että sana isä on meille niin idyllinen ja tuo meileen ihania asoita tarkoita isäni kohdalla sitä että hän olisi ne täyttänyt vaikka oli sen avonimen saanutkin syntymäni yhteytdessä .
Isäksi voi tulla kuka tahansa, vanhempana oleminen on ihan toinen juttu.
Sinun kannattaisi tutustua esim AAL:n toimintaan paikkakunnallasi. En muista oliko osoite aal.fi mutta katsele hakuna jostain palvelimelta. Alkoholistien aikuiset lapset tarjoaa vartaistukea ihan anonyyminä, ja mitä sitä salaileen jokainenhan sinut on jo nähnyt kun olet isääsi baareista hakenut.
Tärkeinä sinun on auttaa itseäsi paremman elämän alkuun. Joskus ymmäräät ettet ole vastuussa äidistäsi tai isästäsi. Eikö ole aika ristiriitaista jo ajatella että sinä olisit heistä vastuussa. Miten monesti he ovat sinusta vanhemman vastuunsa kantaneet, ja tuskin edes ymmärtävät mitä vanhemman vastuu lapsestaan on. Toivottavasti sinulla on edes jonkilaista kuvaa normaaleista vanhemmista että huomaat mitä vanhempasi jättivät tekemättä. Tukekaa veljesi kanssa toisianne. Sinun on aika rueta toipumaan vaikeasta lapsuudestasi.
Minä olen jo 40v nainen ja vieläkin toipumistyö on kännissä. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni jota sinä nyt elät oirehdin monella tavalla ulospäin kotiolojani, mutta en ymmärtänyt sitä veilä silloin. Nyt ymmärrän silloisen käytöksieni,kaikki silloiset oireeni.
Ymmärrän sen että jos minä alkaisin täällä ryypätä ja tapella mieheni kanssa ja lapseni joutuisivat erotuomareiksi, se olisi minun vikani. En voisi tehdä lapsilleni sellaista. En voisi jättää minkäänikäistä lastani niin heittelille että heiluisin täällä tollona päisään. Koska kyllä mielestäni lapsi on tosi heittelillä humalaisten aikuisten keskellä. Sen ole mikään nuihottaja tai apsolutisti, mutta koen että juhlissakin tms jossa lapset ovat mukana ja aikuset ottavat viinaa on hyvä jomman kummman vanhemman olla selvä ja poistua lasten kanssa paikalta riittävän aikaisin. Aikuisella on aina vastuu itsestään ja teoistaan aikuinen ei ole vastuussa toisten aikuisten teoista, mutta aina kuin aikuisian ja lapsia on paikalla on aikuisella vastuu.
Sinäkin olet nyt aikuisuuden kynnyksellä ja toivoisin että ottaisit vastuun elämästäsi joka sinulle kuuluu. Ja muista että aikuinenkin voi kaivat lohdutusta ja syliä pahalle ololleen ja surulleen.
Alkoholisiti ei ole kasvanut vielä niin aikuiseksi että hänellä valitettavasti olisi tarvota syliä kenellekään. Hän itse huutaa syliä jota ei halua ottaa vastaan.
Sylin voi saada ihan vaan siitä että löytää jonkun joka kuuntellee muttei paapoa. Ymmärtää ja voi antaa sinun surra. Sylin ei tarvi sanan varsinaisessa merkityksessä olla fyysinen kontakti vaan ainostaan oikean lainen ihminen joka kuuntelee oikein. osaa ehkä neuvoakin. mutta antaa surullesi sylin kuuntelemalla.
AAL on voi olla yksi tälläinen paikka. ja sillä voi istua aivan hiljaa sivussakin. sinne meneminen ei edellytä että tarvitsisi puhua tai edes esitellä itseään. Voi istua ja kuunneella veraistensa tarinoita. Muista myös että lapsi ei voi olla oman vanhempansa syli, sillä sylihän on juuri se vastuullinen aikuinen joka ottaa lapselta vastaan. On ristiriitaista ja luonnonvastasita että sinä yrittäisti olla vanhemmillesi kuunteleva vanhempi eli syli. Sitä et voi itsellesi tehdä sillä silloin rikot itseäsi vastaan koska kaipuussasi vanhempiisi tunteesi vanhempiasi kohtaan ovat niin ristiriitaiset kunnes olet surutyösi tehtynyt jos sittenkään. Tottakai voit tuntea myötätuntoa. Mutta muutoin tunteesi vanhempiasi kohtaan ovat niin ristiriitaiset että sinun on käytävä ne ensin läpi jossain muualla ennenkuin pystyt ottamaan vanhempiisi oikeaa asennetta.
On hyvin mahdollista etteivät vanhempasi koskaan ymmärrä mitä he ovat sinulle tehneet. Minun vanhempani eivät sitä ole ymmärtäneet. Enkä enää kehtaa vanhaa äitiäni rassata sillä hän on jo niin ajatuksiinsa pinttynyt eikä ymmärää mitä on tehty että näen tälläisen keskusteluyrityken vain ajanhukkana. Rakkaudestani häneen olen kiusaamatta häntä menneillä muistoilla ja anna hänen elää omaa elämäänsä. Olemme toki yhteydessä toisiimme. Mutta tänäkäänpäivä en voi sanoa että hän olisi rakkautta minuun sillä tavoin kuin olisin tarvinnut osoittanut. Sen rakkauden olen saanut muualta.
Lämpöä sinulle,
Ystäväsi
Sinäkin ole nyt aikui
Mielelläni lähtisin, mutta se ei juuri tällä hetkellä ole niin yksin kertaista! Koulu on kesken, eikä tästä persereijästä saa asuntoa muutoin kuin soskun kautta ja sekin on nykyään aika hankalaa!
Kerroin kaverilleni tästä, ja hän on luvannut että saan tulla hänen luokseen aina joksikin aikaa jos kotona on niin vaikeaa! Olinkin eilen, mutta jotenkin minua alkoi hävettää. En oikein osannut suhtautua siihen että minulla on ns. "turvapaikka" sellaisen henkilön luona joka EHKÄ välittää. En uskalla itkeä hänelle, sillä pelottaa ettei hän jaksa noteerata asiaa sen kummemmin!
Paikkakunta jossa asun on minun kotini. En halua lähteä täältä minnekkään, sillä tuskin osaisin asua missään muualla kun elämäni on ollut täällä kaikki 18 vuotta! Isän luota haluaisin pois, mutta en paikkakunnalta, vaikka asunnon hankkiminenkin olisikin kovan työn ja tuskan takana! Varsinkin kun itsellä ei ole rahaa, eikä isälläkään mistä antaa! Äiti nyt on äiti, eikä hänkään suostu antamaan rahaa, vaikka sitä kuinka tarvitsisin! Patistelee töihin, mutta ei ymmärrä sitä että koulunkäyntini kärsii siitä, kun on harrastuksiakin, joista en tahdo luopua.
Isän hoitoon vieminen on hankalaa siinä mielessä ettei hän sinne halua, eikä halua keskustella juomisestaan mitenkään, koska asia ei hänen mielestään minulle kuulu.
Toisinaan tekisi mieleni näyttää hänelle, miten asiat olisivat jos asia ei minulle kuuluisi millään tavalla, enkä huomioisi sitä. Nyt hän kuitenkin on taas töissä, mutta palkkapäivä minua pelottaa, kun on viimekuunkin laskuja maksamatta ja jos sama ryypinki alkaa taas ja kestää niin kauan ettei rahaa enää ole! Tekisi mieleni viedä pankikortti ja rahat että saa laskut maksettua!
Kuten sanoit, aika ristiriitaista. Yhtäältä, mutta taas toisaalta... ja niin edelleen! Vaikeaa tämä on, mutta toivotaan että vinkkejä tulee lisää, ja että nämä tähän mennessä tulleet edes vähän auttaisivat!
-Kiitos!-
isästäsi ja hänen tekemisistään ei ole sinun. Sinun on ajateltava itseäsi ennenkaikkea, eikö? Monet alkoholistien lapset muuttavat kotoa pois aikaisin ja syyn ymmärrät. Niin minäkin tein aikoinani.Oli pakko.
Kyllähän ihan mielellään lähtis, mutta mitäs sitten itse tekee kun ei ole rahasta tietoakaan? Tuskin opinto- ja asumis tuella eletään kovin kauaa... Ellei tule voitettua lotosta!
Ja asuntokin on hankala löytää paikkakunnalta! Toiselle paikkakunnalle kun on vielä vaikeampi lähteä asumaan ja kulkemaan autottomana ihmisenä kouluun linja-autolla ILMAN RAHAA!
Tässä vielä Tukiasema.netin auttavia yhteytietoja sinulle:
http://www.tukiasema.net/auttajat.asp
Tiedoksesi, että tukiasemalla on myös keskustelupalstoja.