Ystävyyttä yli rajojen

Kun olen seuraillut keskustelua täällä, on mieleeni tullut aina välillä toivomus, että juutalaisten ja kristittyjen välillä olisi enemmän keskinäistä yhteisymmärrystä, sopua ja kunnioitusta. Se on jo suuri asia, että ihmiset ylipäätään etsivät Jumalan hyyyttä ja viisautta ja pohtivat uskonnollisia asioita. Täällä on joitakin hyviä kirjoittajia, joilla on malttia ja viisautta antaa arvoa toisellekin uskonnolle, ja jotka näkevät ne lukemattomat yhteiset nimittäjät, joita juutalaisuudella ja kristillisyydellä on. Sitten on niitä, jotka lietsovat vastakkainasettelua korostamalla vikoja toisissa ja purkaen negatiivisia tunteitaan syyttämällä toisten uskoa ja uskontoa, vaikka syyt heidän joskus epämukavaan oloonsa voivat olla muuallakin. Se harmittaa joskus että ihmiset ylipäätään ovat alttiita tuomitsemaan muita, vaikkapa sitten uskonnon tekosyyn alla, erilaisia, näkemättä ollenkaan itsessään samantapaisia inhimillisiä virheitä.

Toivoisin että tämän palstan ajoittain hieman ahdas ja mustavalkoinenkin ilmapiiri parantuisi siten, että yritettäisiin ymmärtää entistä enemmän mitä kaikkea positiivista ja arvokasta uskonnoissa on, kaikki se hyvä on saanut ihmiset juuri etsimään syventävää tietoa ja kokemuksia omasta uskonnostaan, ja toisista, ja jokainen jolla on uskonnollinen vakaumus, omaa myönteisiä kokemuksia, joita ei toinen voi ottaa pois. Pitäisi myös muistaa yksilöllisyys, jokainen uskonto sisältää laajan kirjon erilaisia virtauksia, ja uskovilla keskenään on suuria persoonallisia eroja. Siksi ei pitäisi luokitella ja leimata ketäänv varsinkaan kevein perustein.

Meidän olisi hyvä avata ikkunat auki maailmalle ja Eurooppaan oppiaksemme uskontojen välistä vuoropuhelua joka lisää keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta.
Olen seurannut jonkin verran juutalaisuuden ja kristinuskon ystävällismielistä vuoropuhelua, jota tuolla suuressa maailmassa näkee silloin tällöin. Tällainen rauhanomainen rinnakkaiselo on mielestäni ainoa mielekäs tapa elää tällä planeetalla. Nyt on tullut aika, jolloin kristikunnalla on yhä enemmän mahdollisuuksia oppia juutalaisista juuristaan, ja samoin monet viisaat juutalaiset ovat ryhtyneet rohkeasti tutkimaan kristinuskon juuria, ja yllätyksekseen havainneet että se kristinusko-käsitys, jossa on paljon historian synkkää painolastia, ei olekaan oikea, kun tutkitaan mitä ensimmäiset evankeliumit todella kertovat, ja miten juutalainen Jeesus Nasaretilainen ja varhaiskristityt todella olivat. Juutalaiset ovat kirjoittaneet viime aikoina paljon erilaisia Jeesus-tutkielmiakin, ymmärrettyään että hän oli tosi paljon juutalaisuudessa kiinni.

Esim. Italiassa, USA:ssa ja Saksassa on juutalaisia, jotka eivät pelkää tutkia ennakkoluulottomasti ja positiivisessa valossa kristinuskon olennaista sisältöä, ja vastaavasti tutkimus on edennyt kristillisellä puolella niin, että juutalaisten asiantuntemuksen avulla kristillinen identiteetti on monella lähentynyt juutalaisuutta ja vapautunut turhista luuloista, sellaisista jotka voisivat johtaa jopa syrjintään ja antisemitismiin.

Tämän päivän antisemitismi monien mielestä nouseekin Israelia ympäröivistä ei-demokraattisista maista ja islamista, jolle sekä juutalaiset että kristityt ovat alemman kastin kansalaisia, koska heidät luokitellaan vääräuskoisiksi, ja islamin suhde vääräuskoisiin ei ole tosiaankaan kuulu suvaitsevaisuudestaan! Kristityn velvollisuus on rakastaa vihollisiakin, jos hänellä nyt sellaisia edes sattuisi olemaan. Tässä on valtava ero.

Italiassa juutalaisuuden kuva on monivärisempi kuin Suomessa, virtauksia on enemmän, sama pätee Israeliin, USA:han ja moneen muuhunkin maahan, jossa on suuri väkiluku ja uskonnonvapaus. Italiassa on muitakin kuin ortodokseja, siellä on liberaaleja eli reformijuutalaisia, naisrabbejakin, siellä on myös monia intellektuelleja juutalaisia, jotka ihailevat ja kunnioittavat Jeesusta ja esim. Saul Tarsolaista (eli Paavalia), säilyttäen silti oman juutalaisen identiteettinsä. Tällä palstalla esim. Paavalista kirjoitetaan välillä kuin hän olisi jokin lurjus, mutta tosiasiassa on juutalaisia, joiden mielestä hänkin on Suuri Juutalainen siinä missä joku Moses Maimonideskin. Italiassa kuten muuallakin maailmassa on myös sellaisia messiaanisia, jotka uskovat Lubavitsch-nimiseen (Schneerson) messiasrabbiin, ja toisaalta on niitä juutalaisia, jotka varoittavat vakavasti, että tässä on kyse väärästä messiaasta.
Tällainen keskustelu, jossa juutalaiset kiistelevät kiivaasti keskenään, tältä palstalta puuttuu, kuten myös vapaa Kristus-keskustelu, koska täällä on vain muutama henkilö, ja ehkä seriffin puuttumisenkin vuoksi palstan keskusteluja joudutaan pitämään rajoittuneena, jos kirjoittajia olisi 5 kertaa enemmän, ja varsinkin juutalaisia, keskustelijat kontrolloisivat toisiaan. Silloin voisi nähdä myös ilmeisesti niitä juutalaisia, jotka arvostavat sekä kristinuskoa että juutalaisuutta eivätkä tuhlaa aikaansa niiden moitiskeluun, vaan syvällisemmän tiedon hankintaan. No onhan täällä jokunen sellainenkin avarakatseinen viisas.

Italiassa olen oppinut, miten monet kristityt tukivat juutalaisia kun jotkut paavit ja ruhtinaat vainosivat heitä. Tuhannet kristityt itsekin joutuivat vainotuiksi, ja he olivat tavallaan samassa veneessä juutalaisten kanssa. Kävin hiljattain Maremman seudulla, entisillä etruskien mailla, ja näin, miten juutalaiset ovat eläneet. Joskus heillä on ollut hyviä menestyksen aikoja, joskus jotkut katolismieliset rajoittivat heidän elinpiiriään. Kävin eräässä getossa, jossa oli synagoga, leipomo (happamattoman leivän ym. pääsiäisruokien tekoa varten), kosher-viinikellari tynnyreineen maanalaisessa luolassa, kauppa, teurastamo, mikve-altaat ja kaikki se, mikä kuuluu perinteiseen juutalaisuuteen, ja kaupungin ydinkeskustassa kauniine luontonäkymineen. Kaupunki on kuulu siitä, että juutalaiset ja kristityt elivät siellä hyvinä ystävinä.
Ruokakulttuuri juutalaisilla oli siellä myös omaleimaista, mutta siinä on piirteitä myös gojimien tavoista. Jerusalemin Jad Vashem -instituutti palkitsi seudulla henkilöitä, jotka pelastivat perheitä ja ihmisiä natsifasistien kuljetuksilta. Heistä nuo juutalaiset käyttivät termiä "kansojen oikeamieliset" joita täällä Tinotitokin joskus kauniisti viljelee.
Pitigilanon kauniilla seudulla ei enää juuri asu juutalaisia, mutta matkailukohteena se on heidänkin suosiossaan. Juutalaista kauppaa monenlaisine kosker-tuotteineen ja erikoisherkkuineen hoitaa kristitty, joka kuuluu paikalliseen "Piccola Gerusalemme"-ystävyysseura-yhdistykseen. Tämä on hyvä esimerkki hedelmällisestä juutalais-kristillisestä yhteistyöstä matkailun, kulttuurin ja uskonnon merkeissä. Seudulla on luoliakin, ja noissa Indiana Jones-maisemissa joku juutalainen säilytti henkensä kristittyjen ystäviensä tuella.

On myös syytä muistaa että kaikki katoliset kuten yleensäkään kristityt kuten eivät kaikki arabitkaan eivät olleet mitään vainoojia. Esim. edesmennyt paavi puhui juutalaisista" isoina veljinämme". Nyt ovat ajat parantuneet, olen havainnut ilokseni, että monessa maassa uskonnollinen yhteisymmärrys näennäisistä eroista huolimatta lisääntyy, ja toivon että täällä meilläkin Euroopan laidalla alettaisiin hyväksyä ja ymmärtää enemmän sitä tosiasiaa, että näillä kahdella uskonnolla on erittäin paljon hyvää arvopohjaa, ja että kannattaa pyrkiä näkemään solidaarisuutta lisääviä yhteisiä tekijöitä. Israelissa juutalaiset ja kristityt hengelliset johtajat rukoilivat rauhaa Israelille ja Jerusalemille kaikessa sovussa, toivottavasti tälläkin palstalla lisääntyisivät jatkossa tuollaiset positiiviset, rakentavat näkemykset.