Olemme aikaeissa jättää eristyksen pois putkista jotka ovat puhallusvillan(30cm) alla.
Ainoastan putket jotka eivät tule sen alle eristetään tavallisella villalla(2x5cm).
Säästämmekö nyt väärässä paikkassa rahaa?
Ainoastan putket jotka eivät tule sen alle eristetään tavallisella villalla(2x5cm).
Säästämmekö nyt väärässä paikkassa rahaa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Putki on kattotuolien päällä ja se on 100mm paksu. Joten putken päälle ei jää montaa senttiä eristettä, eli se on talvella jopa pakkasessa. Eristäkää vain putket, kuten on suunniteltu.
Puhallusvillan alla on tavallisesti levyt, joten eristystä kyllä jää. Hyvä se lisäeristys silti on, eikä maksa paljon.
Tulossa on 300mm puhallusvillaa putkistojen päälle eli eristeestä se ei ainakaan ole kiinni.
Ainoastaan kondenssisuoja puuttuu.
Sisällä kaksikymmentä lämminta ja ulkona kaksikymmentä pakkasta. Villojen keskikohdassa on silloin nolla astetta.
Huomaa että todennäköisesti putket eivät kulje villoitukisen pohjalla, vaan kattotuolien päällä.
Uskoisit nyt minua joka omistaa kyseisen talon ja todennäköisesti tietää paremmin kuinka omat ilmastointiputket kulkevat omassa talossani.
Kaikki putkistot jotka kulkevat ilmassa eikä kattotuolien välissä eristetään 10cm villalla.
Eihän kylmä kondensoi lämpimään, vaan päin vastoin.
tietysti totta, mutta...
Esim nyt syksyllä ilmat jäähtyvät, eristeissä on suhteellinen kosteus varmaankin yläreunassssa lähellä 90-100 %.
Esim +5 asteen ullakkolämpötilassa on vettä silloin n 5 g/kg.
Kun lämpötila laskee esim yöllä -10 asteeseen, myös ulkoilmakanavan pinta eristeen sisällä on lähes -10, siihen mahtuu vain alle 2 g/kg.
Höyrypaine-ero on noin 16-17 mbar. Kosteus menee kevyesti tällöin eristeen läpi ja eristeessä oleva kosteus kondensoituu kanavan pintaan.
Mikseihän näihin eristysasioihin voida suhtautua asiallisesti?
Näin meren rannalla menee pyryllä lunta ullakolle joskus melkoisesti. Siitä sulava vesi lilluu höyrysulun päällä, jos ei valu alas. Kesä kuivaa kaiken. Ei se vesi heti rakenteita mädätä. Talonpoikaisjärkeä peliin!
edustamallasi "talonpoikaisjärjellä" on Suomi täynnä kosteusvaurioisia pientaloja.
Jos on pakko yleensä olla äänessä voisi kaiketi edes puhua niin kuin asiat tulisi tehdä eikä niinkuin ne tehdään huonosti.
Vaikuttaa siltä, että käsityksesi mukaan hometalot eivät synny luonnollisesti kosteasta ja homesienestä vaan jostain aivan muusta.
Jos talosi meren rannalla on tehty päin peetä ei kai sitä varten tarvitse antaa virheellistä tietoa kaikille sitä tarvitseville. Korjaa se töllis, niin ettei lumi pääse sinne.
On riittävästi nähty kondenssiveden aiheuttamia laikkuja ja maalivaurioita katossa kun kanavistoon kondensoitunut vesi on valunut ja turvotellut rakenteita.
Miksi kenenkään pitäisi muka rakentaa väärin vain sillä perusteella, että kesä kuivaa kaiken?
Miksi pitää antaa neuvoja jos ei osaa?
Ullakon pitää tuulettua, ja kun siellä on räystäiden alla tuuletusaukot, tunkee pakkaslumi väkisinkin myrskyllä ullakolle. Se tulee jokaisesta mahdollisesta raosta. Sisälle taloonkin ovenraoista.
Minun taloni on seissyt tässä 20 vuotta, eikä mitään ole merkkiä kosteusvaurioista. Ei pidä olla hysteerinen. Kestäähän se puinen vesisaavikin vuosikymmeniä, kunhan olosuhteet ovat oikeat. Useat ovat vielä maalanneet sellaisen päältä, miettimättä maalin hengittävyyttä.
Hyvällä ilmanvaihdolla hoidetaan sisällä moni asia kuntoon, ja ullakko, kuten kerroin, kuivuu kesähelteillä hyvin.
Eihän puukaan uitettaessa mätäne. Jalat maahan!
kanavista on kysymys, ulkoilma- jäteilma-, tulo- vai poistokanavista?
Kaikki ilmastointiputket asennettiin talon pituus suunnassa k-tuolien päälle ja poikittais suunnassa tuolien väliin. Puhallusvillaa laitettiin 40 cm ja puhallus vaiheessa 50 mm villalevy heti putken päälle. Levyn päälle puhallettiin vielä villaa lisää. Jos putken päälle ei laita villalevyä, nii puhallusvilla painuessaan "katkeaa" putken kohdasta. Villan yläpuoliset putket eristin verkkovillalla joka on äärimmäisen veemäistä asentaa ja vieläpä huippukallista.
eristin omat putkeni myös tolla verkko villalla, vaikka on vittumaista ja kallista mutta siinä tulee mukana putken palo suojaus ja se tosta villasta just tekee niin kallista.mutta enpä tätä keskustelua lukiessani joutunet miettimään että mahdoinko sittenkään tehdä oikein ja maksaa turhasta,PISTE.
tuota kannattane murehtia, onko maksanut liikaa ja tehnyt liian hyvin.
Palovilla on materiaalina lähes samaa kuin tavallinen vuorivilla. Siinä on vain vähemmän sideaineena käytettyä liimaa tai hartsia tms., joka on palavaa ainetta.
Verkko päällä taas ilmeisesti johtuu siitä, että sillä on testeissä voitu varmistaa eristeen pysyminen paikallaan palotilanteessa.
Se on asennuksen helpottamiseksi, ainakin voimaloissa. Eikös palovilla ole levyinä, joissa ei ole mitään verkkoa.
Tuo palovilla on tavalliseen vuorivillaan verrattuna tiiviimpää/raskaampaa: 80 tai 100 kg/m3. Muuten se on ihan samaa tavaraa.
pidä paikkaansa, vaan villan sideainepitoisuus on eri. Näin ainakin oli aikaisemmin. Villoja sinänsä on eri tilavuuspainoisia, matoissa 35-100 kg/m3 ja levyissä vielä painavampia.
Esim ääneneristys- ja vaimennustarkoituksiin käytetään raskaampaa villaa.
ks
http://www.kspt-eristys.fi/hinnastot/Paroc-vuorivillamatot.html
Meillä on kattotuolien suuntaiset putket laitettu pelkästään puhallusvillaan(30cm) ja ne putket jotka ovat kattotuolien päällä on eristetty 10cm mineraalivillalla ei foliovillalla.
Emmehän vaan tehneet eristystä väärin?
eli selluvilla asentaja sanoi ko. kysymykseen että vain ylösnousevat putket eristetään erikseen.muut putket eristetään samalla tekniikalla kun selluvillalla yleensä seinät eli puhalletaan kosteana jolloin se tarttuu putkeen ja villa liimaantuu "yhtenäiseksi" matoksi putken kohdalla,muualle puhallus kuivana normaalisti.