Suomessa liikaa huonosti valmisteltuja lakeja
Julkaistu 26.06.2008, klo 06.15 (päivitetty 26.06.2008, klo 09.27)
Kuva: Albumi Ky
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 8.30)
Lainvalmistelu Suomessa ontuu. Syitä ovat lainsäädännön raju kasvu ja ministeriöiden vaikeudet valmistella lakeja yhdessä. Tärkeimmät lakihankkeet joutuvat nyt erityistarkkailuun.
Monimutkaistuvassa maailmassa yhä useammat säännökset koskevat montaa eri hallinnonalaa ja ministeriötä, joten yhteistyö takkuilee usein.
- Tässä on esimerkkeinä mainittavissa esimerkiksi yliopistolain kokonaisuudistus, joka liittyy yliopistoiden aseman uudistamiseen, tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus, jätelainsäädäntö, vammaislainsäädäntö, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, kansanterveyslain erikoissairaanhoitolain yhdistäminen uudeksi terveydenhoitolaiksi ja yhdistyslain uudistus. Eli tässä on huomattavan paljon merkittäviä hankkeita eri ministeriöiden sektoreilta, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.
- Ongelma on liiallinen näkökulmasidonnaisuus eli ministeriöt valmistelevat omasta vinkkelistään eivätkä ota huomioon toisten ministeriöiden näkökulmia. Eduskunnassa joudutaan sitten korjailemaan näitä.
Ongelman takana on niin maailmalla kuin Suomessakin kiihtynyt sääntelykierre, ministeriöiden koneistot eivät aina pysy mukana yhä lisääntyvän lainsäädännön vaatimassa tahdissa.
Lainsäädännön on määrä lisääntynyt. Vuosittain säädetään 1200 - 2000 uutta säädöstä. Tekstinä määrä on 8 000 sivua.
Tärkeimmät lakihankkeet erityistarkkailuun
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus pyrkii pureutumaan ongelmaan paremman sääntelyn ohjelmalla. Lainsäädäntöpulmat on siis tiedostettu ja niitä vastaan käydään monin tavoin. Tärkeimpiä on parinkymmenen keskeisen lainsäädäntöhankkeen ottaminen erityistarkkailuun, niin että avainlainsäädännön laadukkuus saataisiin lähivuosina taattua.
- Paremman sääntelyn ohjelma on laaja yhteiskunnallinen sitoumus niistä periaatteista, joita säädösvalmistelussa ja lainsäädännön sisältöratkaisuissa pitäisi noudattaa. Yksi näistä keskeisimmistä toimenpiteistä on se, että olisi enemmän yhteistä keskustelua hallinnonalojen rajat ylittävissä ongelmissa, ja tähän liittyen pyrittäisiin myöskin lainsäädännön arviointia selvästi parantamaan, kuten myös kansalaisten ja sidosryhmien kuulemista, Pöysti sanoo.
Yksi nykyisistä ongelmalaeista on juuri tekijänoikeuslaki, jonka korjaustarve on huutava, sillä se vaikuttaa yhä enemmän ihmisten arkielämään. Ajankohtainen lääkkeiden viitehintajärjestelmäkin aiheuttaa päänvaivaa.
Pääjohtaja Pöystin mukaan yksi avain parempaan sääntelyyn olisi yksinkertaisesti lainvalmisteluun tarvittava työrauha, joka ministeriöiden virkamiehiltä nyt usein puuttuu.
YLE Uutiset
Julkaistu 26.06.2008, klo 06.15 (päivitetty 26.06.2008, klo 09.27)
Kuva: Albumi Ky
Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 8.30)
Lainvalmistelu Suomessa ontuu. Syitä ovat lainsäädännön raju kasvu ja ministeriöiden vaikeudet valmistella lakeja yhdessä. Tärkeimmät lakihankkeet joutuvat nyt erityistarkkailuun.
Monimutkaistuvassa maailmassa yhä useammat säännökset koskevat montaa eri hallinnonalaa ja ministeriötä, joten yhteistyö takkuilee usein.
- Tässä on esimerkkeinä mainittavissa esimerkiksi yliopistolain kokonaisuudistus, joka liittyy yliopistoiden aseman uudistamiseen, tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus, jätelainsäädäntö, vammaislainsäädäntö, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, kansanterveyslain erikoissairaanhoitolain yhdistäminen uudeksi terveydenhoitolaiksi ja yhdistyslain uudistus. Eli tässä on huomattavan paljon merkittäviä hankkeita eri ministeriöiden sektoreilta, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.
- Ongelma on liiallinen näkökulmasidonnaisuus eli ministeriöt valmistelevat omasta vinkkelistään eivätkä ota huomioon toisten ministeriöiden näkökulmia. Eduskunnassa joudutaan sitten korjailemaan näitä.
Ongelman takana on niin maailmalla kuin Suomessakin kiihtynyt sääntelykierre, ministeriöiden koneistot eivät aina pysy mukana yhä lisääntyvän lainsäädännön vaatimassa tahdissa.
Lainsäädännön on määrä lisääntynyt. Vuosittain säädetään 1200 - 2000 uutta säädöstä. Tekstinä määrä on 8 000 sivua.
Tärkeimmät lakihankkeet erityistarkkailuun
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus pyrkii pureutumaan ongelmaan paremman sääntelyn ohjelmalla. Lainsäädäntöpulmat on siis tiedostettu ja niitä vastaan käydään monin tavoin. Tärkeimpiä on parinkymmenen keskeisen lainsäädäntöhankkeen ottaminen erityistarkkailuun, niin että avainlainsäädännön laadukkuus saataisiin lähivuosina taattua.
- Paremman sääntelyn ohjelma on laaja yhteiskunnallinen sitoumus niistä periaatteista, joita säädösvalmistelussa ja lainsäädännön sisältöratkaisuissa pitäisi noudattaa. Yksi näistä keskeisimmistä toimenpiteistä on se, että olisi enemmän yhteistä keskustelua hallinnonalojen rajat ylittävissä ongelmissa, ja tähän liittyen pyrittäisiin myöskin lainsäädännön arviointia selvästi parantamaan, kuten myös kansalaisten ja sidosryhmien kuulemista, Pöysti sanoo.
Yksi nykyisistä ongelmalaeista on juuri tekijänoikeuslaki, jonka korjaustarve on huutava, sillä se vaikuttaa yhä enemmän ihmisten arkielämään. Ajankohtainen lääkkeiden viitehintajärjestelmäkin aiheuttaa päänvaivaa.
Pääjohtaja Pöystin mukaan yksi avain parempaan sääntelyyn olisi yksinkertaisesti lainvalmisteluun tarvittava työrauha, joka ministeriöiden virkamiehiltä nyt usein puuttuu.
YLE Uutiset
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kansalaisia ja sidosrymiä olisi pitänyt kuunnella uutta lastesuojelulakia valmisteltaessa.
Samat mokat jäivät voimaan, kuten edellisessäkin laissa. Lastensuojelu ei toimi lapsen ja perheen etujen mukaisesti, vaan omien intressiensä: montako pääkalloa olet saanut tällä viikolla metsästettyä? Näin se minusta ainakin tuntuu.
Hallinto-oikeudet kuormittuvat, eikä mikään ole muuttunut parempaan päin. Vanhemmista voidaan kirjoittaa mitä tahansa puuta heinää ja vanhempien on vaikea todistaa puuta heinän paikkansapitämättömyys.
olemassa niin, sosiaaliviranomaiset siinä missä hallinto oikeuskaan eivät ole huomaavinaankaan niiden olemassa olon. Sama pätee lasten kuulemisessa tai lasten omissa lausunnoissaan. Syy tähän on ehkä se että luotetaan ja uskotaan sosiaalitoimien omien valintojen viranomais tahojen sanaan ja lausuntoon enemmän kuin vanhempien valitsemaansa viranomaiseen mm.lääkäri,psykiatria,neurologi ja vaikka olisi näyttöä sosiaaliviranomaisten omista asiakirjoistakin ristiriitaisuuksia niin jostain syystä niitä ei noteerata lainkaan! Esim. perhetyöntekijä oli vartta vasten väärentänyt asiakirjan huostaanottoa varten! Minulla on nämä sekä alkuperäinen kirjoitus ja väärennös mutta sitä ei edes noteerattu niin hallinto-oikeudessa eikä korkeimmassa hallinto-oikeudessa! Vaikka on varsin selvä rikos tapahtunut! Jopa sijaisperhettäkin uskotaan sokeasti! Vaikka on jo esim. 2kpl seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehty rikosilmoitus jonka toisen ilmoituksen teki sijsisperheen isä eli vaimoaan vastaan "sij.äitiä" niin siitä huolimatta tämä perhe on mukamas hyvä sijaisperhe lapsilleni! Välillä tosin tuntuu että olisiko meidän vanhempien pitänyt todellakin kaltoin kohdella lapsiamme samalla tavalla kun sijaisperheet, jotta me olisimme olleet ne "hyvät vanhemmat"? Ilmankos kun ei alkoholisti perheistä lapsia huostaanoteta! Todellakin sadistinen järjestelmä sossun touhussa ja niin on hallinto-oikeudessakin....Keitä siellä oikein istuu? Lasten vihaajiako? Pedofiilejäkö? Lasten hakkaajatko?
eduskunta vaalien alla kotiin.
Ja tätä lakia sitten ihmetellään vähän joka taholla!
Kunnissa ja kaupungeissa lastensuojeluilmoituksia tulvii ikkunoista ja ovista sisää
eikä kukaan ehdi tekeen mitään.
Ja tietenkin ne jotka lapset ja nuoret jotka ovat oikean ja todellisen avun tarpeessa
hukkuvat näihin
"meidän naapurissa on lapsella suuret vaatteet ja vielä suuremmat silmät ..." ls.ilmoituksiin...
Ja ei mene hallinto-oikuden porukallakaan yhtään kovempaa!
Tahti hallinto-oikeuteen tulevien huostaanottojen käsittelyissä vain kasvaa kasvamistaan
eikä sielläkään kukaan kohta mitään muuta asiaa ehdi käsittelemäänkään
(jää siinä hallinto-oikeudella heille samaan aikaan lastensuojeluasioiden kanssa siirretyt autoasiat kohta kokonaan käsittelemättä...).
Ja johan se Korkeimman Oikeuden Halllbergin (?) kerkesi manailla
ettei ollut oikee siirto tämä uuden lastensuojelulain toimintamalli. Että Korkein Oikeus onkin nyt vasta se ensimmäinen ja samalla viimeinen taho joka lastensuojelun valitusasioita tässä maassa käsittelee.
Eli metsään menee ja s...an lujaa
mutta kyseessähän onkin suomalainen lastensuojelu, jolla on jo pidemmän aikaa mennyt päin h....!