Pelkään

Ette kai ole hankkimassa saksanpaimenkoiraa sillä perusteella, että ne ovat "ylväitä ja älykkäitä"?

Saksanpaimenkoira ei ole paras vaihtoehto ensimmäiseksi koiraksi, eikä kokemattomalle omistajalle.

Rotu on energinen, vaativa, kova ja temperamenttinen.

Jos vielä valmiiksi pelkäät ko. rotua, kuka koiraa sitten perheessänne hoitaa, ja kuinka aiot pitää huolen siitä ettet joudu koiran kanssa tekemisiin?

Eivät sakemannit mitään tappajia ole, mutta väärissä käsissä niistäKIN saa aggressiivisia.

Saksanpaimenkoira vaatii mieluummin kokeneen koiranomistajan.

Saksanpaimenkoira sopii kyllä lapsiperheeseenkin, mutta ei jos vanhemmista ei ole sen kouluttajiksi.

Mulla on ekana koirana sakemanni nyt reilu 4-vee ja hyvin on sujunu. Mut en ehkä suosittele jos vähänkään pelkäät niitä. kun sille tulee murrosikä sen kanssa yleensä joutuu tiukille ja se kyllä huomaa jos epäröit. Joka saattaa johtaa juuri tähän vihaisen ja äkkipikaisen koiran syntyyn. Jospa tutustuisit näihin koiriin ennen kuin teet suurempia päätöksiä? mahtavia koiria ne on kun arvot kohdallaan =)

rotua, jota pelkäät. Sakemanni lähtee lapasesta, kun huomaa pelon ja epävarmuuden.

Saksanpaimenkoirat ovat tosi kauniita ja upeita koiria. Mutta en ihan ekaksi koiraksi suosittelisi vaikka ne on ystävällisiä ja luotettavia ne kaipaavat tosi paljon liikuntaa vanhempana ja jos nuori lapsi haluaa koiran saattaa käydä että ei jaksa viedä sitä ulos joka päivä. Meillä on kaksi saksanpaimenkoirat ja ne on ihania itse haluaisin kolmannen mutta se ajatus tarvitsee aikaa! Ja sellainen ladratorinnoitaja on hyvä vaihtoehto myös mutta on myös saksanpaimenkoirat . Mutta jos pelkäät koiraa mitä saatat tulla huolehtimaan 15 vuotta tai kauemmin! Mutta ikävä kyllä saksanpaimenkoirat elävät enintään 10-13 vuotta😭 ja tietysti raha on osana koiran hankintaa . Koska lääkäri maksut ja saksanpaimenkoira saattaa maksaa 1000€-1300€ mutta kuitenkin saksanpaimenkoirat on mahtavia. Vaikka tää juttu on tosi vanha tää voi auttaa miettimään jos jollain toisella on ongelmia haluaako saksanpaimenkoiria tai vaan yhtä koiraa! Toivottavasti tämä auttaa jotain miettimään koiran hankintaa



PS: mikä koiran valitsit jos valitsit





Ja vielä. Tää on mun mielipide ja mielipiteestä on turha kiistellä

Höpö höpö. Tuosta taitaa olla noin 50 vuotta aikaa. Nykyaikana kaikkien, jotka edes harkitsevat saksanpaimenta, tulisi olla omistanut vähintään yksi taikka kaksi sakemannia tätä mahdollista uutta koiraa, saksanpaimenkoiranpentua ennen. Tämä on fakta.

Siinähän pelkäät. Ei ole sinun rotusi. Mulla ollut 5 sakua ja kaikki olleet todella kilttejä sekä toimineet sosiaalisina yksilöinä kaupunkiympäristöissä. Tästä todisteet. Älä ota saksanpaimenta!

Ei koiraa tule valita, saksanpaimentakaan ulkonäön eikä myöskään luonteen perusteella, yksilöä. Jokainen koira on yksilö, kuten me ihmisetkin; jotkut saavat huonommat geenit kuin toiset. Minulla ollut kolme täysin erilaista sakua persoonaltaan, kaikista on tullut kelpo kansalaisia, käyty kokeet lävitse menestyksekkäästi. Eivät kaikki noista olleet pentuina taikka nuorina koirina kovinkaan helppoja tapauksia, silti mentiin eteenpäin koulutuksellisesti ja hyvä tuli. Saksanpaimen vaatii määrätietoisen omistajan, jolla on kyky ottaa koirankoulutus tosissaan. Saksanpaimen on perhe- sekä koirapuistokoira, oikeinkoulutettuna, oikeanlaisen geeniperimän saatuaan.

Saku ei sovi yhdellekkään nisäkkäälle, jonka itse tiedän. Saku sopii jollekin idiootille, joka haluaa purettaa itsetunnon puutteessa viattomia ihmisiä! Saksanpaimenteja lonkkavikoineen sopii ihmiselle, jolla ei ole järkeä. Sellaisia löytyy, kun ei katso liian ronkelisti seuraansa.

Minun yhdelläkään saksanpaimenkoiralla ei ole ollut lonkkavikaa eikä yksikään ole purrut ketään koskaan, päinvastoin ovat tykänneet leikkiä lasten kanssa sekä viihdyttäneet vanhuksia. Paljon on koirien kanssa saatu uusia tuttavia ja kaikki pitäneet koiristani.

Missään kohtaa täälläkään ole kysymys koirista vaan omistajista... Voi prkl mitä porukkaa...

"Minusta saksanpaimenkoirat ovat ylväitä ja älykkäitä" "Jostain syystä olen saanut niistä vihaisen ja äkkipikaisen kuvan. "Kumpi mielikuvistasi pitää siis paikkansa??

Saksanpaimenesta tulee älykäs, jos omistaja on älykäs ja osaa kouluttaa älykkäästi. Seuraa kuin varjo, ymmärtää eleestä ja puheesta. Kuinka moni saksanpaimenen omistaja pääsee metsässä koiran näkymättömiin??? Sopii lapsiperheeseen, mutta otettiin pentuna, että kasvoi lasten mukana. Tulevat vauvat hyväksyy myös ehdoitta. Aikuinen kodinvaihtajakoira (rodusta riippumatta) saattaa olla arvaamaton äkkisestään lasten parissa, vaikka olisikin miten kiltti.

Itse pohdin saksanpaimenkoiraa yhtenä varteen otettavana vaihtoehtona. Kokemusta koirista löytyy n 20 vuoden ajalta, eri rotuisista, mutta nyt meillä on tällä hetkellä tsekinpaimenkoira. Rodun vaikean terveystilanteen vuoksi houkuttaa vaihtaa rotua. Saksanpaimenkoira on kiehtonut aina, vaikka itselläni onkin ollut paljon negatiivisia kokemuksia rodun suhteen, mutta olen nähnyt myös niitä tasapainoisia, hyvähermoisia ja hyvin koulutettuja hanskassa olevia yksilöitä. Rotuna on sellainen, että osaa koirista pelkään ihan syystäkin, mua on purrut epävarmat, vääränlaisissa käsissä olevat saksanpaimenkoirat 2krt.
Monella tsekinpaimenkoiran omistajalla on myös saksanpaimenkoira, tai sakumixaus ja hyvin näyttää heilläkin sujuvan. Siinä vaan on se, et kun en itse ole rodun kasvattajiin paljoa perehtynyt ja mistä mä osaisin löytää tervepäisen yksilön? Tarvitsisin jonkun rodun asiantuntijan apua pennun valintaan.
Mun entinen kaveri hankki saksanpaimenkoiran, joka oli olevinaan hyvistä olosuhteista, mutta loppujen lopuksi tää heidän koiransa oli se toinen, joka päätyi puremaan minua. En levitellyt "Kylillä" tuosta puremistapauksesta, mutta silti jostain syystä hän päätti katkaista välit tapauksen jälkeen.

Minäkin olen aina pelännyt koiria, mutta sain jonkin aikaa tilaisuuden tutustua saksanpaimenkoiraan, ja se osoittautui ystävälliseksi. Kaksivuotiaana uroksena sillä on paljon energiaa ja se haluaa olla paljon ulkona, ja vetää narussa, ja haukkuu autot. Toisia koiria se ei kovin paljon hauku, paitsi jos toinen koira alkaa räksytyksen ensin. Agressiivinen se ei ole ollut, vaan leikkisä. Riskinä eläimenä sen ryntäily on rankkaa, mutta se lienee asioita, jotka voi kouluttaa kohdilleen? Minkähänlainen elämä sellaiselle koiralle parhaiten sopisi, mitä ajattelette? Onko se enempi miesten koira? Haluaisiko se käydä 'töissä' isäntänsä tai emäntänsä kanssa, vai voiko sen jättää kotiin? Oppisiko se olemaan esimerkiksi vartijan mukana kierroksella, ja nauttisiko se sellaisesta? Onko se liian aktiivinen laji vain olemaan ja odottamaan? Onko kaksivuotias vielä riittävän nuori, että sitä voi kouluttaa?