Tulit elämääni kuin salama.. pikku hiljaa kaikki rupesi näytäämään aina vaan paremmalta ja se tuntui hyvältä.. Vähän aikaa sitten luulin että tälläinen tunne ei voi vallata mieltäni kesän jälkeen, mutta taas se tapahtui.. ehkä olen liian helppo ihastumaan.. mutta jotenkin vaikka olen jo pitkään pitänyt sinusta.. se muuttui joksikin muuksin ihan äsköttäin.. ehkä mä näin sun hymys ja se sulatti jään.. ja sen jään sulamisesta olen liiankin iloinen.. olet ajatuksissani koko ajan tai ainekin melkein.. ei mene kuin sekuntti ja olet taas ajtuksissani.. Ne ajatukset tuntuvat mahanpohjassa ja saavat poskeni hehkumaan.. kait olen toivottoman ihastunut... vaikka sisälläni on tämä mahtava tunne niin kuitenkin pelkään että pilaa kaiken pelkään liikaakin ja kaikista eniten onnettomaksi sen tekee se että en voi koskaan saada omakseni en koskaan.. se tuntuu pahalta..
Mutta hyviä jatkoja kaikille ihastuneille ja muillekin!
Mutta hyviä jatkoja kaikille ihastuneille ja muillekin!
Vastaukset 4
Vanhimmat
On tarinani aiva sama tää
siks kuitenkin toivon
et kuin satu
kauniisti loppuu
ja he elävät elämänsä loppuun asti
yhdessä ja
onnellisina.
Onko hän varattu?
kestää sata vuotta ennenkuin Sinut saan kohdata?
Kesällä ehdin jo unohtaa yhden tytön, joka pyöri mielessä koko viime vuoden.. Nyt tunne palasi entistäkin voimakkaampana.. En saa nukuttua kunnolla ja herätessäni hän on taas mielessäni.. Kun ajattelen häntä, ympäröivä maailma tuntuu katoavan täysin.. Silloin olen hetken onnellinen.. Nyt näen hänet joka päivä, koska asun samassa talossa ja opiskelen samassa koulussa, mutta en usko, että pystyn tekemään asialle yhtään mitään.. Ehkä hänellä on jo joku, joka vie kohta loputkin mahdollisuuteni.. Meinasin jo kerran tehdä tästä piinasta lopun ja pyytää häntä kahville, mutta juuri kun olin menossa hänen juttusilleen, hän olikin jonkun muun, nauroi jonkun toisen miehen kanssa ja he näyttivät niin onnellisille, etten oikein uskonut enää omiin mahdollisuuksiini.. Se tuntui todella pahalta, koko maailma tuntui menettävän merkityksensä.. Silti tunnen, että hänellä olisi jotain, ihan pieniä tunteita minua kohtaan.. Katseemme kohtaa usein.. Siksi yritän ensiviikolla tehdä aloitteen ja katsoa miten käy.. Eipä tässä ole paljoakaan menetettävää.. Jos tyttö ei olekaan kiinnostunut, tai torjuu minut tylysti, en tiedä mitä teen.. En voi unohtaa sitä tyttöä sen jälkeenkään, koska näen hänet joka päivä, ehkä piina muuttuukin tuskaksi, kun näen hänet joka päivä onnellisena... Jonkun muun kanssa.. Tai sitten unelmastani, josta en osaa vielä edes haaveilla, tuleekin totta.. En tunne varmaankaan näin enään kovinkaan montaa kertaa eleässäni.. Kahdesti olen tuntenut... Toinen tytöistä kuoli auto-onnettomuudessa ennen kuin ehdin kertoa hänelle tunteistani, toinen elää onnellisena jonkun muun kanssa ja on ehkä ulkomailla.. Pelkään... Miten tällä kertaa käy..