Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Sara Ellada

    Elämä on potkinut päähän tavalla jos toisellakin ihan lapsuudesta alkaen. Toisaalta nyt minulla on kuitenkin rakkaat ihanat lapset, joskaan isä ei lasten "hoitoon" ole eron jälkeen oikein osallistunut.. Syynä varmastikin suurelta osin hänen avovaimonsa..

    Nyt itse olen seurustellut n. puolisen vuotta ja tietty epävarmuus vaivaa, onko mies ihan TOSISSAAN minun kanssani. Syynä varmaan osittain sekin, että eron jälkeen olen epäonnistunut suhteissani ja tuntuu että vedän puoleeni aina jotenkin sellaisia miehiä, jotka eivät ole "tosissaan". Voisiko vihdoinkin tässä olla elämäni mies, jonka kanssa voisin viettää lopun elämäni.
    2207
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    Miriam,
    entäpä jos esitän sinulle vastaakysymyksen:

    Mitä tapahtuu, mikäli nyt sanon ettei hän ole niin tosissansa kuin mitä sinä haluaisit? Dumppaisitko hänet samantien?

    Olenko oikeassa jos en usko että dumppaisit?
    Puoli vuotta kohtuullisen mukavaa yhdessäoloa lasketaan jo elämäksi varsinkin kun ette kumpikaan enää ole mitään ihan untuvikkoja.

    Älä siis anna oletetun pahan suhdekarmasi myrkyttää tätä seurustelua. Näen että yhdessäolonne tulee tällä edellytyksellä jatkumaan vielä ainakin niin pitkälle kuin itse pystyn näkemään.

    Äänestä

    • Toisaalta olen aina ja tulen varmaan iäti olemaan "liian" kiltti ihminen ja kuten ystäväni sanovat, että jos minun kanssa ei tule toimeen niin kenen sitten.

      Itseasiassa meillä ei ole ollut pahempia riitoja (yhtä lukuunottamatta), joskin itse olen sellainen persoona, että haluan nimenomaan välttää pahoja konflikteja (syy: lapsuus ja aiempi avioliitto, joka kesti pari vuosikymmentä)..

      Jospa se aurinko joskus paistaa tähänkin risukasaan :)

      Oikein ihanaa ja rattoisaa kesän ja elämän jatkoa sinullekin "Sara Ellada".

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Miriam63 kirjoitti:

    Elämä on potkinut päähän tavalla jos toisellakin ihan lapsuudesta alkaen. Toisaalta nyt minulla on kuitenkin rakkaat ihanat lapset, joskaan isä ei lasten "hoitoon" ole eron jälkeen oikein osallistunut.. Syynä varmastikin suurelta osin hänen avovaimonsa..

    Nyt itse olen seurustellut n. puolisen vuotta ja tietty epävarmuus vaivaa, onko mies ihan TOSISSAAN minun kanssani. Syynä varmaan osittain sekin, että eron jälkeen olen epäonnistunut suhteissani ja tuntuu että vedän puoleeni aina jotenkin sellaisia miehiä, jotka eivät ole "tosissaan". Voisiko vihdoinkin tässä olla elämäni mies, jonka kanssa voisin viettää lopun elämäni.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu