etten oikein näytä masentuneelta, vaikka sitä kerron olevani. Kaikki mun läheiset tietää tilanteeni, että olen lähellä sekoamista ja itsemurhaa. Ja silti yksin mätänen asuntooni. Joka aamu herään. Tämän minulle on sanonut ensin tk:n erikoistuva psykiatrin sijainen ja saman paikan erikoissairaahoitaja, jonka luona kävin "keskustelemassa". Sen jälkeen vielä pitkän linjan psykiatri. Mitä mieltä olette noista lausunnoista?
Lääkäri sanoo
seuraavaa
11922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
masennustesteissä?
on useimmiten hoitamattomia, ei jaksa pestä hiuksia, siivota kotia, pestä tai silittää vaatteita...Sä taidat vielä jaksaa, kun et "näytä masentuneelta". Olisko sitä tarkoittanut.
"näyttäny masentuneelta", vaikka oon ollu sairaalassakin muutamaan otteeseen vakavan masennuksen takia. Mutta kämppä kyllä "näyttää masentuneelta". Aina oon pitäny ulkonäöstäni huolta ja tämä johtuu ehkä siitä, että yksinkertaisesti alkaa oksettaan siinä aiheessa kun hiukset on rasvaset eikä oo käyny suihkussa viiteen päivään.
Mutta onneks mun kohdalla hoitava taho ei odota, että alan "näyttämään masentuneelta" ja huolestu vasta sitten. Kuuden vuoden kokemuksella he tietää, että jos sitä odotellaan löydyn teholta tai arkusta (näin kärjistäen).
Vastata... Kummallista että sulle on sanottu noin, ei kai sitä naamasta näe masentaako vai ei. Itselläni heittelee päivän aikana tunteet niin että saatan olla hyvinkin pirteä lääkärissä ja sitten todella väsynyt ja ahdistunut hetkeä myöhemmin. Suuttuisin todella jos joku rupeaisi naaman perusteella tekemään diagnoosia että näyttääkö pirteältä vai ei. Olet kai keronut tuosta tilanteestasi psykiatrille että olet lähellä itsemurhaa? Toivottavasti saat apua.
Ei pärstän ilmeistä katsota onko masentunut vai!
tiedän tapauksen jossa ihminen oli
iloinen ja elämänmyönteinen ja yks kaks oli hypännyt junan alle ollessaankin vakavasti masentunut mitä hän ei koskaan näyttänyt vaan hymyili aina vaan.
Voihan sitä naamalla vaikka ilmeillä mitä tahansa
mutta ei aina naamasta katsota masennusta roikkuuko ala huuli vai ei. Laiminlyöntiä lääkäriltäsi sanon minä.
Millaisista oireistasi olet kertonut lääkärillesi? Oletko kertonut itsemurha-aikeistasi(kin)? Jos olet, niin olet saanut kyllä todella huonoa hoitoa. Oliko kyseinen lääkäri psykiatri? On kyllä outoa, jos diagnoosi perustuu puhtaasti (?) tai suurimmalta osalta siihen, miltä potilas näyttää. Osalla masennus näkyy ulkoisestikin, osalla ei.
Olen todella pahoillani sinun puolestasi.
Jos kolme ammatti-ihmistä on tulkinnut tilanteesi samalla tavalla,pidän epätodennäköisenä,että he kaikki olisivat väärässä. En missään tapauksessa vähättele subjektiivista kärsimystäsi,mutta onko masennusdiagnoosi ainoa mahdollinen? Kysehän ei ole mistään lausunnoista,vaan työdiagnoosista. Miten masennuksesi oireilee? (siis tarkemmin arkielämässä kuin että olet sekoamisen ja itsemurhan partaalla)
Olet eri mieltä tilanteestasi kuin sinua hoitavat tahot. Ota ihmeessä asia puheeksi heidän kanssaan!
Tuskin hyödyt palstalla esitetyistä mielipiteistä,vaikka ne tukisivatkin omaa kantaasi. Niillä et pääse elämässäsi eteenpäin.
Ota asiat avoimesti puheeksi sinua hoitavien henkilöiden kanssa!Voimia sinulle!
kusipäitä,ne ei oikeasti tiedä mistään mitään vääriä diaknooseja tehdään pärstän perusteella,ovat jopa kaukonäköisiä,sain lähetteen psykiatrian polille niin tuli hylkäävä päätös,että psykiatrian asiantuntia lääkäri on todennut,että en ole psykiatrisen tutkimuksen enkä hoidon tarpeessa.Alkaa mennä kelan tyyliin,että potilasta näkemättä päätöksiä tehdään,vaikka oikeasti olen vaikeasti ahdistunut ja masentunut ja epätoivoinen.
en tiedä oisko tästä sulle mitään apua...mut mä sain apua eri luontaishoidoista, jotka auttoi masennukseen, ahdistukseen, pelkoihin,pakkoajatuksiin yms, kun en uskaltanut masennuslääkkeitä käyttää, ja luin paljon mitkä luontaistuotteet auttaa mielenterveyden ongelmiin, tässä kaikki jutut mitä käytin (ja nämä ihan oikeasti auttoivat): mäkikuismaa (masennukseen) gotu kolaa, valeriaanaa ja kärsimyskukkaa (ahdistukseen,jännitykseen, pelkotiloihin, rauhoitti ja rentoutti). E-EPA-kalaöljyä (myös pellavansiemenöljy on kuulemma hyvä, siinä samoja omega 3-öljyjä) ja sinkkiä, magnesiumia ja dolomiittia (tutustuin ortomolekulaariseen lääketieteeseen jossa mielenterveyden ongelmia hoidetaan vitamiinein, mineraalein ja rasvahapoin, ja näin tasapainotetaan ja hoidetaan aivoja ja hermojärjestelmää ja näin mieli paranee) ja bachin kukkatipat olivat mulle tosi suuri apu: bachin kukkatippoja on 38 erilaisiin ongelmiin, kuten masennukseen, pelkoihin, päättämättömyyteen, ahdistukseen, vihaan yms ja niiden käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa jokaista valittua kukkatippaa (samanaikaisesti voi käyttää 5 eri tippaa) lasiin vettä ja pari kulausta päivän mittaan. esim. mimulus ja aspen auttavan pelkoihin, rock rose kauhuun, cherry plum kun pelkää tulevansa hulluksi ja menettävänsä kontrollin ja tekevänsä jotain mitä ei halua, kun ei vaan kestä enää, white chestnut mieleen tunkeutuviin epämielyttäviin ajatuksiin, joista ei pääse eroon, mustard syvään masennukseen, gentian ja gorse toivottumuuteen jne. näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, noita yrttejä ja E-EPA:aa saa apteekeista. lisäksi jätin kaiken kofeiinin ja suurimmaks osaks sokerit, lisäaineet ja valkoiset vehnäjauhot (ortomolekulaarisessa lääketieteessä vitamiinien yms. ohella suositellaan myös gluteenitonta dieettiä, koska gluteiini aiheuttaa joissakin paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä oireita, jos gluteeniallergia on voimakas, esim. autismista kärsiviä gluteeniton dieetti on auttanut paljon, se on suosittu ja hyväksikoettu apu). oon lukenut paljon netistä ja kirjoista mielenterveyden ongelmien luonnonmukaisesta hoidosta, ja toivottomissakin tilanteissa ovat monet apua saaneet. kirja joka auttoi mua tosi paljon oli tommy hellstenin "saat sen mistä luovut" se helpotti oloa ja toi levollisuutta ja rauhaa. toivon sulle joka tapauksessa kaikkea hyvää ja että elämä hymyilisi sulle, joku sanoi joskus että kun on ollut tarpeeksi sadetta, on auringon aika.
Jospa et ole valottanut lääkärillesi tarpeeksi tilannettasi?
Minullekin lääkäri sanoi, etten TÄLLÄ HETKELLÄ näytä masentuneelta, että onko mennyt paremmin...ehkä hän tarkoitti sinunkin kohdalla juuri tämän tyyppistä?
Jos lääkäri ei ymmärrä vielä itsemurha puheidenkaan jälkeen tilannettasi, on hän ammattitaidoton.
Silloin kannattaa miettiä lääkärin vaihtoa.
Mulle sanoi psykologi tällä viikolla ihan samaa!! Sanoi, että kun puheeni ja ulkonäköni ovat niin ristiriidassa. En näytä kuulemma masentuneelta; olen aina niin siisti ja huoliteltu.
Tollaset puheet laittaa kyllä masentuneen entistä syvemmälle. Samalla käynnillä kyllä puhuin itsemurha-ajatuksista, itkeskelin ym. Voin kyllä myöntää, että en ole niin syvässä masennuksessa, etten jaksaisi peiliin katsoa kun lähden ulos kämpästä. Mutta ennen kun raahaudun minnekään voi mennä päiviä etten käy suihkussa, itken silmät päästä ja en pääse ylös sängystä. Jos sitten kerran kuussa käyn psykologilla juttelemassa ja jaksan vähän itteäni "ehostaa", niin en kai sitten ole masentuntu...
Ei kyllä todellakaan ole ammattimaista sanoa tollatavalla masentuneelle! (Sori, mutta mulla hirvee angsti päällä taas jotenkin..)