Miten tunnistaa selektiivilasin

edelleen.

Normaalissa 2k lasissa näet liekin kahtena samanvärisenä "kopiona" ja selektiivilasissa niiden väliin tulee kolmas eri värinen liekki.

Homma onnistuu parhaiten hieman hämärässä.

2k-lasielementti float-lasilla (eli tavallinen lasi) U-arvo n.2,5, kun tähän elementtiin lisätään argonkaasu ja selektiivilasi U-arvo on n. 0,7! Eli kyllä selektiivistä on hyötyä!
Kivitaloissa, joissa seinissä on kohtuullisen paljon terästä voi ilmetä ongelmia puhelin-, tv-, netti- yms yhteyksien kanssa, mutta näihin kyllä löytyy ratkaisut, ikkunat ja varsinkaan selektiivi ei ole oikea puu haukuttavaksi.

Tidäx kirjoitti:

2k-lasielementti float-lasilla (eli tavallinen lasi) U-arvo n.2,5, kun tähän elementtiin lisätään argonkaasu ja selektiivilasi U-arvo on n. 0,7! Eli kyllä selektiivistä on hyötyä!
Kivitaloissa, joissa seinissä on kohtuullisen paljon terästä voi ilmetä ongelmia puhelin-, tv-, netti- yms yhteyksien kanssa, mutta näihin kyllä löytyy ratkaisut, ikkunat ja varsinkaan selektiivi ei ole oikea puu haukuttavaksi.

Lue lisää

"Eli kyllä selektiivistä on hyötyä"

Talven kylmimpien pakkasten aikana varmasti onkin hyötyä, sillä jos U-arvo on n. 0,7 vs tavallisen lasin n.2,5, niin tämä tarkoittaa, että tavallinen lasi päästää yli 3,5 -kertaisen määrän lämpöenergiaa ulos selektiivilasiin verrattuna.
Talven lämmityskauden aikana siis ikkunan läpi karkaavasta lämpöenergiasta säästetään 72%.
Talvella siis erinomaisen hyvä asia.

MUTTA:

entä kesän helteillä?

Jos ulkolämpötila varjossa on 28 °C ja auriko paahtaa täysillä, eikö siinä käy juuri niin, että selektiivilasi päästää auringon kuumentamaan sisätilaa, mutta ei päästä lämpösäteilyä sisältä ulos, jolloin sisälämpötila saattaa nousta jopa 40 °C asti, ehkä ylikin, vaikka ulkona varjossa on se 28 °C ?

Ehkäpä paras lasi olisi sellainen, joka ei päästä myöskään auringon lämpöä sisäänpäin, tai sellainen, joka sähköisellä ohjauksella päästää auringon lämpöä sisäänpäin, mutta esim. sähkökatkon aikana ei päästä.

Voi myös kysyä: miksi Suomen rakennusmääräykset pakottavat rakentamaan joka huoneeseen ikkunan, joka on vähintään 10% huoneen lattiapinta-alasta?

Jos ikkunoita ei olisi lainkaan, niin:

a) kesähelteellä aurinko ei pääsisi sisään kuumentamaan asuntoa

ja

b) talven lämmityskaudella lämpövuoto ulos olisi minimoitu.

Jos ikkunoita on ihan pakko olla, niin mahdollisimman pieni, se 10% on jo paljon!
Siis 10 m² makuuhuoneessakin rakennusmääräykset pakottavat tekemään 1 m² ikkunan, MIKSI?

Pientalossa auringonpaahteen voisi minimoida myös näin:

pohjoispuolella taloa ikkunat pohjoiseen, huonekorkeus 2,5 m.

eteläpuolella taloa ikkunat pohjoiseen, huonekorkeus 3,6 m.

Tuo siis tarkoittaisi, että eteläpuolella taloa ikkunat ovat aivan katon rajassa ja korkeudeltaan matalia (eli max. n. 1 m - katon paksuus).

Kerrostalossa tuollainen ratkaisu saattaa olla huomattavasti hankalampi toteuttaa, mutta pientaloihin mainio idea !

Eteläpuolella erillliset aurinkokeräimet ja/tai aurinkopanelit, mutta siten, että rakennuksen eteläseinässä ei ole ikkunoita ja se on hyvin suojattu säteilylämpöä vastaan ja hyvät lämpöeristeet myös.

Lämpölasissa ei ole alumiinia .