Kuiskaten vain
sen lausutuks vaan saan
Nimesi
Kun erottiin
se jäi unelmiin
muisto tuon rakkauden
Kuiskaus nytkin
perille vie
mutta vastausta en saa
Kellojen ääni
kumpujen luota
korviin hiljaa kumajaa
Hän tuli elämääni
kuin kukka kaunehin
vaan hetken viivähtäen
mutta kuihtunut ei hiljalleen
vaan poistui pystypäin
Kuiskaus kai
nyt perille vie
vaikka pitkä on sen tie
Kellot nyt kaikuu
hän tuon kuullut jo lie
sen lausutuks vaan saan
Nimesi
Kun erottiin
se jäi unelmiin
muisto tuon rakkauden
Kuiskaus nytkin
perille vie
mutta vastausta en saa
Kellojen ääni
kumpujen luota
korviin hiljaa kumajaa
Hän tuli elämääni
kuin kukka kaunehin
vaan hetken viivähtäen
mutta kuihtunut ei hiljalleen
vaan poistui pystypäin
Kuiskaus kai
nyt perille vie
vaikka pitkä on sen tie
Kellot nyt kaikuu
hän tuon kuullut jo lie
Vastaukset 5
Vanhimmat
'Syvissä vesissä' on tekstisi kirjoitettu
Oikein Murun sydäntä puristaa, kun lukee..
Tämä on kuiskaus, jonka varmasti kuulee, niin voimakas se on.
Kiitos koskettavista säkeistöistäsi, notsmoke!
Murukulta toivottaa kesäisen kaunista iltaa sinne! :]
haikeaa, haikeaa ja niin koskettavaa tekstiä on
runosi sisältö.
Eron jälkeen on vain muisto siitä, kuinka Hän
tuli elämääsi. Upea runo alusta loppuun.
Mukavaa, että Sinäkin pitkästä aikaa olet sellai-
sen tuonut luettavaksemme - kiitos.
Kiitos vierailusta Murukulta ja Lindalinda!
Tässä runossa muistelin vuosikymmeniä
sitten sattunutta moottoripyöräonnettumuutta
jossa toinen menehtyi....
hän kuulee :)usko vain.
mutta nyt kävi niin :silmät kostuivat
Kiitos runosta!