Miten moni työskentelee ns. naisvaltaisilla aloilla? Monesti ajatellaan että lapakot on duunissa "äijien töissä", mutta esim. meitsi ei tosiaankaan. Paljonko löytyy sielun siskoja? Millaista työtä teet ja mikä siinä on hienointa ja mikä kamlinta? Miten sinut on otettu vastaan työyhteissä "lepsukkana"? Naisvaltaisilla aloilla on surullisen usein vallalla ajatus että kaikki siellä työskentelevät naikkoset ovat jotain nöyriä miestensä vaimoja. Jos alalla on miehiä niin heidät yleensä leimataan automaattisesti homoiksi eikä se yleensä ole ongelma kenellekään.
Naisvaltaiset alat
Karita--77
6899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tulen työskentelemään lasten ja perheiden parissa naisvaltaisella allalla. Olenkin miettinyt, että onko tarpeellista kertoa seksuaalisesta suuntautumisestani työtovereille ja lasten vanhemmille. Mutta miksi kertoisin? Eiväthän heterotkaan pidä mitään "tiedotustilaisuutta" omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Toisaalta taas se, että kertoisin lesboudestani, saattaisi ehkä auttaa sateenkaariperheitä luottamaan siihen, että heidätkin hyväksytään.
Minulla ei ole vielä kokemusta siitä, kuinka minut otetaan vastaan lesbona työyhteisössä. Toivon kyllä, että lesbous ei ole se, jonka mukaan minut määritellään työssäni. Haluan kuitenkin, että tulevassa työssäni pystyn olemaan vapaasti oma itseni ja tukemaan erilaisia perheitä.
Itse olen hoitoalalla. Ekassa työpaikassa (kotihoidossa) kerroin pomolle, että tartten yhden päivän vapaaksi, kun rekisteröidyin maistraatissa. Aamupäivän jouduin olemaan töissä ja pomo vielä lisäs paikkoja niin, että meinasin myöhästyä maistraatista. Myöhemmin sain kuulla, että avioitumispäivän pitäisi olla aina palkallinen vapaapäivä. Edellisessä töpaikassa kerroin parin kuukauden jälkeen muutamalle työkaverilleni (minkä jälkeen kaikki varmaan tiesi) ja osastonhoitajalle kerroin jo työhaastattelussa. Nyt teen keikkoja ja työsuhteet ovat sen verran lyhyempiä, etten koe tarvetta kertoa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, jos tunnen että kollega on "avaramielinen".
Pankki on täällä asiakaspinnassa erittäin naisvaltainen. Tietääkseni töissä ei tiedetä avokkini sukupuolta. En ole kertonut, mutta ei ole kukaan kysynytkään. Ihan täysillä ei voi lounaskeskusteluihin osallistua ja tietty etäisyys työkavereihin jää. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan riittänyt rohkeus kaapista tuloon työpaikalla.
98% henkilökohtaisista avustajista on naisia.
Itse työ on ihan OK ja paljon riippuu siitä kenelle satut olemaan avustaja, mutta sen organisointi on ihan peeceestä. Ei ole oikeutta sairaslomiin ja tunteja tulee viikossa reilusti alle 40. Kela sekoilee vielä sen ainoan työln kanssa mikä heillä on sovitellun päivärahan kanssa.
Hienointa siinä on se, että useimmiten tekee työtä jolla on tarkoitus.
Huonointa todella on töiden organisointi. On aivan ilmeistä, ettei tämä valtio tai tämä kunta tule koskaan panemaan vammaisten asioita kuntoon, ei siis myöskään vammaisten hoitajien asioita. Ammattiliitto JHL sopisi paremmin verkonpainoksi.
Naisvaltainen alahan tämä. Meillä pieni tiimi, josta ainakin puolet tietää suuntautumiseni, mutta se ei ole heihin kummemmin vaikuttanut. :)
asiakaspalvelija.
Suuntautumisestani työpaikalla en ole puhunut yhtään mitään. En halua edes kuvitella miten siihen suhtauduttaisiin.