Jazz - 3 parasta ja paskin

Omiin suosikkilevyihini tämä ei ole ikinä kuulunut, mutta mielenkiintoinen levy Queenin uran kannalta. Koko levy tuntuu olevan unohdettu, koska siltä ei löydy samanlaisia jättihittejä kuin edeltäjältään (WWRY/WATC) ja seuraajaltaan (CLTCL & AOBTD). Erikoinen nimi tuskin on parantanut levyn vetovoimaa. Anyways, tässä listani:

1. Don't Stop Me Now: 70-luvun viimeinen loistava Mercury-sävellys. Tämän jälkeen saatiinkin odottaa pitkään ennen kuin Freddie palasi säveltäjänä jälleen tälle tasolle. DSMN on jo tosin jonkinlainen välietappi matkalla kohti yksinkertaisempaa pop-linjaa, jolle Freddie oli suuntaamassa.

2. Leaving Home Ain't Easy: Unohdettu helmi (jopa fanit tuntuvat aliarvostavan tätä biisiä). Ei ehkä yhtä emotionaalinen kuin Brianin parhaat slowarit, mutta hienosti toteutettu ja soitettu puoliakustinen Brian-helmi joka tapauksessa.

3. No More Of That Jazz: Kenties pienimuotoinen yllätysveto top3:lle, koska tämä tuntuu yleisesti ottaen olevan niitä Roger-biisejä, joita monet fanitkin karttavat. Jotenkin minä vain tykkään kaikesta tässä biisissä: säröinen kitarasoundi ja hieno riffi, ovela sanoitus (jonka merkityksen olen kenties tulkinnut täysin väärin) ;), Rogerin voimakas rumpukommpi ja upea laulusuoritus korkeine osuuksineen -klassista Rogeria. (Se lopun Jazz-kollaasi on kylläkin typerä ja täysin turha, mutta sen olen editoinut itse jo aikoja sitten biisiltä pois häiritsemästä.) :)

Heikoin lenkki: Fun It. Roger ei koskaan onnistunut tekemään kahta hyvää biisiä samalle levylle (ei ainakaan ennen Innuendoa). Tämän kokeilun olisi saanut minun puolestani vaikka jättää kokonaan tekemättä.

Levyn kannessa "komeileva" nimi itsessään edustaa sitä musiikkityyliä, joka itselleni tarjolla olevista kenties kaikista vähiten uppoaa. Jazz kuuluu itseasiassa tylsästä ulkokuorasta ja nimestä huolimatta omien suosikkien listalle, sillä onhan se mukava sekoitus erilaisia tyylejä: funkahtavaa discoa, countrymaista meininkiä, vaudevillea ja jopa swingiä. Siinä valossa itse albumille on eduksi, ettei siitä yhtä suurta kaiken huomioon varastavaa jättihittiä löytynytkään, vaan on kuuntelijalle tasaisen monipuolinen kuunteluelämys.


Jazz (julk. 1978)

1. Jealousy - muistini mukaan parilla ensimmäisellä kuuntelukerralle en tätä jumalaista teosta edes pahemmin huomannut, mikä on jälkeenpäin ajateltuna melkoisen noloa. Mutta noin muuten Sammy taisi tyhjentää sanavarastoni tässä tapauksessa :D

2. Let Me Entertain You - kappaleiden levyllä olevien ja livenä kuultavien versioiden vertaaminen on melkoisen suhteellista, jos otetaan huomioon että lähtökohtaisesti arvostellaan nimenomaan studioversioita. Tie You Mother Downin ohella yksi parhaita tunnelmanräjäyttäjistä, vaikkei konserteissa koskaan varsinainen avausbiisi muistaakseni ollutkaan. Kuunnellessaan muistuu väkisinkin 70-luvun lopun hurjat live-meiningit.

3. Leaving Home Ain`t Easy - pakko todeta, että kipuaa helposti Brianin laulamien kappaleiden terävimpään kärkeen. Suloinen tekele!

Erityismaininta vielä Don`t Stop Me Now`lle, joka on ansaitusti ja todistetustikin valittu kaikkien aikojen autoilu-biisiksi! :D
http://www.youtube.com/watch?v=qMj_F1mOlRI&feature=related

Heikoin lenkki: Fun It - edustaa selkeästi levyn heikointa antia, sekä musiikillisesti että sanoituksen puolesta kömpelöhkö. Olisi sopinut paremmin Rogerin soolotuotannon alkuaikojen avaruusmeininkeihin.

Tällä levyllä on paljon hyviä biisejä, joista on vaikea valita, toisaalta myös aika monta mitäänsanomatonta tai heikkoa

1. If you can't beat them
- Alusta asti tämä oli yksi levyn suosikeista, Freddie laulaa korkealta ja biisi vedetään iloisella asenteella ja tempolla

2. Mustapha
- biisin Arabi/mustalaistunnelma on aina viehättänyt ja onhan se hulvattoman hauska biisi

3. Jealousy tai Don't stop me now
- Jealousy on se parempi Freddien kahdesta John Lennon pastissista (Life is real oli se toinen) ja hienosti Lennon tyyliinhän se vedetään
Dont stop on tietysti viimeisen päälle uplifting song hauskalla sanoituksella


Heikoin
More of that jazz
Rogerin biisit tällä levyllä ovat yksinkertaisesti ala-arvoisia

Vaikea valita 3 parasta, mutta laitetaan nyt nämä:

1. Fat Bottomed Girls
Olen tykännyt tästä kappaleesta siitä asti kun kuulin sen

2. Mustapha
Ensi kuulemalta kuulosti aika oudolta, mutta sitten aloin pitää siitä

3. If You Can't Beat Them

Huonoimmaksi nimeän kappaleen More Of That Jazz.