Pohdimme mieheni kanssa sijaisvanhemmiksi ryhtymistä. Mieheni on tällähetkellä kielteisellä kannalla. Miten on muilla tämä pohdinta sujunut ja edennyt? Molempienhan pitää vanhemmuutta haluta, mutta mietin vain, että onko joillakin kielteisyys muuttunut jossain vaiheessa.
Sijaisvanhemmuutta suunnitteleva
pikkuvampula
121293
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meillä mies oli aluksi vastaan. Meni vuosia kunnes lämpesi ajatukselle. Kun sosiaalitoimi kävi kotikäyntinsä ja kertoivat meille suunnittelemastaan lapsesta, tuli miehelle taas seinä vastaan.
Sovittiin että käydään tapaamassa lasta ja lapsen vanhempia ja että päätetään sitten.
Mies oli sulaa vahaa kun näki lapsen ja vanhempienkin kanssa tuntui jutut käyvän yksiin.
Nyt kun lapsi ollut meillä vuoden verran, on miehellä taas sellainen olo että tää ei oo sen juttu :(
leikkiä toisten lasten elämällä,miltä tuntuisi kun sinun lapsesi otettaisiin pois kestäisitkö tuskaa vai tappaisitko itsesi.
sanoisin, et funtsaa todella, haluatko joutua ed. kaltaisten syytösten kohteeksi.
Saat lokaa niskaasi hyvässä lykyssä bioilta joka käänteessä.
Vaatii todella luonnetta, että lapsen hoitamisen lisäksi saat vanhemmilta haukut lapsen ryöstöstä ym.
lapsen, silloin onnistuu yhteiselo.
EI yleensä enää niistä vanhempien lasten kanssa, koska heillä on ne kotimuistot olemassa.
Iän karttuessa ne kostautuu lapsen muistaessa kaikki pahoinpitelyt kotonaan ja insestit ja tulee aivojen taisteluissa ne vastaan hällä!
On jopa kerrottu meille perhekodinhoitajan suusta!
Meillä oli aikanaan lapset: 8 ja 10v siskokset, sekä 12v tyttö, alkuajat olivat ok, mutta kun se murkkuikä iski, se oli helvettiä muodossa tai toisessa silloin!
Jätän kertomatta asiat, mutta kirjat kirjoitan asioista, että voivat muut lukea mitä oli lasten elämä aikoinaan kotonaan ja miten se purkautui sitten murkkuiässä, taistelut, "ihanat" käytiin, loppu hyvin, kaikki hyvin, nykyisin lasten kannaltakin, mutta ne heidän muistelot ja purkautumiset ja "ulospääsyt" kotielämästä, ne olivat katkeria, just vanhempien käyttäytymisille aikoinaan heitä kohtaan!
pysty samaan lasta etkä mustaihoista adoptiolasta halua ota vaua suoraan laitokselta.Tutustut soskuun ja ostat lapsen itsellesi,voit jopa leikkiä lapsen äitiä.Äijäskin voi olla insestiukko mistäs sen tiedät jospa siksi kakrun haluaakin,koska jo olet liian vanha ja ruma.
vai kelle, ihan samaa, meillä kyl on omia lapsiakian, ettei ei siinä, ja nuo tyttäret oli.
ÄLä sinä ihminen ole noin katkera, elämä antaa ja ottaa!
Tänään oli tänään, eilinen meni, huomenna on uusi päivä, siitä et vielä tiedä mitään mitä se tuo tullessaan!
Elä vain just tätä hetkeä!
tätä päivää jos memetät lapsesi tai miehesi,etkä katkeroidu,elämässä kun tapahtuu pahojakin asioita.
Niin makaat, kuin petaat...
Onko teillä omia lapsia? Sanooko se niistäkin, että hei ei tää ollutkaan mun juttu?
Voi elämän kevät sentään... Ja ihan aikuisia ihmisiä sitten olette? Huoh.
hyvät puolet: raha. Sitä tulee ihan mukavasti. Meidän rahapulat loppuivat, kun otimme pari sijoituslasta. Olin työtön ilman koulutusta. Muuta työtä en olisi saanut ja mukavampaahan se on, kun ei tarvi käydä töissäkään.
heippa Pikkuvampula!
Meillä kävi sikäli onnellisesti, että mieheni oli yhtä innostunut ajatuksesta kuin minäkin, mutta myös varautuneempi. Kypsyteltiin asiaa muutama vuosi, ja kurssin myötä, kun tietoa tuli lisää, olimme jo varmoja siitä, mihin olimme ryhtymässä.
Kaikki on mennyt hienosti, ja tuntuu, että se on paljolti sen ansiota, että halusimme molemmat sijaisvanhemmiksi.
Kaikki biovanhemmat eivät todellakaan ole yhtä... öö... samanlaisia kuin eräät täällä kirjoittavat.
Meillä homma toimii eikä enää kauhistuta ollenkaan se, että lapsen myötä olemme sitoutuneet tapaamaan biovanhempia hamaan tulevaisuuteen.
Itse asiassa olen onnellinen lapsen puolesta, kun hän voi tavata vanhempiaan säännöllisesti. Hyviä tyyppejä.
paljonko sinä saat kuussa näistä kahdesta sijaislapsesta? Ja missä kunnassa? Minkälaisia erityislapsia nämä lapset ovat? Minäkin voisin haluta muuttaa sellaiseen kuntaan, jossa rahapula hoituu ottamalla sijoituslapsia.