Pää- ja sivuaineet

Valmistuin äskettäin "vanhalla" opintoviikkotutkinnolla, joten en valitettavasti ihan tarkalleen tiedä uuden opintopistesysteemin sisältöä ja sivuainevaatimuksia ym. En viitsinyt enää opetella kun tiesin valmistuvani ennen siirtymäkauden takarajaa :)

Ov-tutkintoon vaadittiin sivuaineopintoja cum laude/aineopinnot 35ov yhdessä aineessa tai approbatur/perusopinnot 15ov kahdessa aineessa. Tämä oli siis vähimmäismäärä, mutta muutoin sivuaineita sai lukea niin paljon ja monta kuin sielu sieti ja rahkeet riittivät. Oman laitoksen amanuenssilta (=opinto-ohjaajalta) kannattaa kysellä mitkä sivuaineet sopisivat parhaiten psykanlukijalle. Kaukaa viisas valikoi työllistymisen kannalta optimaalisimmat aineet...

Työrytmistä sen verran että se riippuu täysin opiskeltavista aineista ja siitä miten paljon tavaraa ahdat omaan lukkariisi. Ryhmätyöt, demot ja seminaarit pyörivät läsnäolopakko-periaatteella, luennoilla taasen ei ole pakko istua jollet halua. Itsenäiseen opiskeluun eli tenttiinlukuun ja esseiden vääntämiseen kannattaa myös varautua. Kokeiden eli tenttien vaikeustaso riippuu opiskeltavasta aineesta ja tentaattorista (=tenttikysymysten tekijästä ja vastausten arvioijasta). Luonnollisesti myös omasta valmistautumisestasi, oletko lukenut vaadittavat kirjat hyvin vai vähemmän hyvin ;)

Ruokailla voi joko kampuksella tai kotona, ihan miten itse tykkää ja parhaaksi katsoo. Opiskelijakortilla lämpimän aterian hinta on muistaakseni 2,35€ eli ei paha.

Tosiaan kannattaa miettiä sitä tulevaa ammattia ja miettiä sen mukaan sitten "varsinainen" sivuaine/sivuaineet.

Yliopistossa on tavallaan kahdenlaisia kieliopintoja. Ensinnäkin niitä, jotka ovat sivuaineena, joihin käsittääkseni pitää erikseen hakea (en tiedä Turun käytännöistä, mutta meillä näin) ja siellä siis on yleensä myös kyseisen maan kirjallisuutta ja kulttuuria koskevia kursseja, eikä pelkästään kieltä. Sitten on erikseen kieliopintoja, joita ei yleensä käsitetä sivuaineeksi. En osaa sanoa, onko niissä paljon sellaisia kursseja, jotka sopivat jo kieltä osaavalle, mutta ainakin uudet kielet opiskellaan näillä kursseilla.

Ja se vielä noista "ylimääräisistä" sivuaineista, että niitä ei tarvitse suorittaa kokonaan, vaan voi valita itseään kiinnostavia ja hyödyllisiä kursseja. Eli siis tarkoitan, kun tuo toinen vastaaja puhui perus- ja aineopinnoista, niin ei PAKKO edes kokonaista perusopintokokonaisuutta suorittaa kaikista haluamistaan aineista, mutta tietenkin saa tehdä kaikkikin kurssit.

Pääaineita on tutkinnossa yksi. Sivuaineita voi olla useita. Sivuaineeseen voidaan vaatia pääsykokeen tyylinen tentti tms. suoritus. Toisaalta on myös vapaita sivuaineita, joiden kursseja voi mennä suorittamaan ilman erillistä ilmoittautumista tms. byrokratiaa.

Kannattaa huomata, että sivuaine tarkoittaa sitä, että opintoja on suoriettu ao. oppiaineessa vähintään perusopintojen verran, n. 20-25 op ja tietyn opintosuunnitelman mukaan. Yksittäisiä kursseja voi tehdä eri oppiaineista paljonkin, mutta yksittäinen kurssi tai muutama kurssi jotain oppiainetta ei vielä ole sivuaine. Siis lyhyesti: sivuaine (kuten myös pääainekin) on jokin tietty määritelty opintokokonaisuus.

Kieliä voi opiskella ikään kuin kahdella tavalla.

Yliopiston kielikeskus järjestää kieliopintoa, esim. kaikkiin tutkintoihin kuuluvat pakolliset kielikurssit (esim. siis virkamiesruotsin). Kielikeskus järjestää myös paljon muutakin kieliopetusta, joten kursseja on tarjolla usein enemänkin kuin vain pakolliset kielikurssit ja usein monesta eri kielestä. Kielikeskuksen kurssit ovat tyyliltään "lukiomaisia".

Lisäksi kielten ainelaitokset järjestävät sitten tietenkin kieliopetusta, ns. filologian opintoja. Näitä ei usein voi opiskella ilman erillistä sivuainekokeen suorittamista - toisin sanoen kielten/filologian opintoihin pitää saada sivuaineoikeus. Nämä kielten ainelaitosten järjestämät kieliopinnot pitävät sisällään todella vähän ns. "lukiomaista" kielen opiskelua. Opiskelu painottuukin paljolti esim. kielitieteeseen, kirjallisuustieteeseen, ao. kielialueen kirjallisuuteen, ao. kielen historiaan, kääntämiseen jne. Filologian opinnoissa kurssit suoritetaan usein esseitä/pienimuotoisia tutkielmia kirjoittamalla, tenttejä on vähemmän - etenkin aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa.

Kovin montaa kieltä ei voi varsinaiseksi sivuaineeksi ottaa. Siis se on käytännössä erittäin hankalaa. Kielet ovat kohtuullisen "raskaita" opiskella sillä filologian opinnoissa on paljon läsnäoloa vaativia kursseja. Tästä syystä myös lukujärjestyksen laatiminen on vaikeaa - kurssit menevät helposti päällekkäin, varsinkin jos yrität opiskella samanaikaisesti useampaa kieltä.

En usko, että psykologialle on määritelty mitään pakollista sivuainetta (joillekin pääaineille voi olla määritetty). Kannattaa harkita työllistymisenkin kannalta sivuaineasiaa. Esim. täytyykö (virallisella?) psykologilla olla jokin tietty opintokokonaisuus suoritettuna. Tämä selvinnee psykologian opinto-oppaasta.

Työrytmistä ja opiskelusta. Opetus painottuu yliopistossa ti, ke, to. Ma ja Pe ovat usein tenttipäiviä, vaikka toki opetustakin on. Opetusta järjestetään klo 8.00-20.00, välissä voi tietenkin olla paljon hyppytunteja. Silloin sitten voi lukea tentteihin, kirjoitella puhtaaksi luentomuistiinpanoja yms.

Lukujärjestys laaditaan yleensä itse. Eli siis ensin katsotaan opinto-oppaasta mitä kursseja tutkintoon vaaditaan, sitten katsotaan opetusaikataulusta milloin kurssit ovat ja sitten valitaan mitä ja missä järjestyksessä niitä alkaa tehdä. Kaikki kurssit eivät vaadi luennoilla/harjoitustunneilla käyntiä, vaan osan voi suorittaa esim. kirjatenttinä tai esseillä tai muuten sopimalla kurssin vastuuopettajan kanssa.

Yliopsto-opinnot on jaettu perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Tai vanhoilla nimikkeillä approbatur, cum laude ja laudatur-opintoihin. Pääaineessa suoritetaan kaikki ja tehdään gradu. Sivuaineita voi tehdä ns. pitkänä tai lyhyenä sivuaineena. Pitkä pitää sisällään perus- ja aineopinnot, joskus myös jopa syventävät opinnot. Lyhyt pitää sisällään perusopinnot. Lisäksi on ns. opintokokonaisuuksia, jotka yleensä vastaavat perusopintoja - siis eräänlainen paketti jonkin aihealueen kursseja, jotka eivät varsinaisesti kuuluu mihinkään tiettyyn yliopistolliseen oppiaineeseen.

Tässä on jo tullutkin hyviä vastauksia alkuperäiselle kirjoittajalle koskien kielikursseja, joten niitä en sen enempää kommentoi. Sivuaineista ehkä vielä sen verran, että tiedän joitakin psykanopiskelijoita Turussa, joilla on jokin kieli sivuaineena, mutta kovin yleistä se ei taida olla. Sivuaineet (vähintään 2) voi kyllä valita vapaasti, yleensä valintaan vaikuttaa sekä oma kiinnostus että se, mille psykologian alalle ajattelee haluavansa suuntautua. Seuraavassa kappale psykan opinto-oppaasta:

"Tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on monia ammatillisia tehtäväalueita valittavanaan.
Tehtäväalueesta riippuen sopivia sivuaineita tutkinnossa ovat sosiologia,
sosiaalipolitiikka, käytännöllinen ja teoreettinen filosofia sekä monet lääketieteellisen
tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan oppiaineet. Kasvatustiede ja erityispedagogiikka
ovat tarpeellisia lasten- ja nuorisonhuoltoon aikoville. Kliinisestä
työstä, psykoterapiasta ja neuropsykologiasta kiinnostuneille on hyödyksi opiskella
psykiatriaa ja neurologiaa. Matematiikan, tilastotieteen, filosofian ja neurotieteiden
opinnot ovat hyödyllisiä tutkijoiksi aikoville. Informaatioteknologian kehitys-, suunnittelu-
ja tutkimustehtävistä kiinnostuneille suositellaan tietojenkäsittelytieteen tai
tietojärjestelmätieteen, kognitiotieteen sekä työ- ja organisaatiopsykologian opintoja.
Työ- ja organisaatiopsykologian alalle aikoville kaupallisen ja hallinnollisen alan
opinnot ovat hyödyksi."

Sivuaineita voi ottaa enemmän kuin kaksi, sen mukaan miten ajattelee jaksavansa. Jos huomaa, ettei tietty sivuaine kiinnostakaan, ei sitä ole pakko suorittaa loppuun, vaan voi valita jonkin muun. Ensimmäisen sivuaineen aloittamista suositellaan nykyään jo 1. opiskeluvuoden aikana, ettei valmistuminen jää roikkumaan, koska sivuaineet ovat kesken.

Sellaisia yleisiä juttuja: yliopiston lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon (2 syys- ja 2 kevätlukukaudella). Yksi kurssi voi ajoittua joko yhdelle jaksolle, jolloin luentoja/demoja tms. on aika tiiviiseen tahtiin, tai sitten kahden jakson ajalle. Niin kuin joku aiempi vastaaja jo totesi, on itsestä kiinni, miten paljon haluaa istua luennoilla. Pakollisia läsnäoloja on jonkin verran esim. tilastotieteen harjoituksissa (tosin niitäkin voi korvata) ja luonnollisesti myöhemmin esim. klinikkakursseilla. Läksyjä ei varsinaisesti tule, mutta esim. juuri tilastotieteessä on tehtävä tilastotieteen harjoituksia ja niistä raportteja "omalla ajalla". Lisäksi tietysti tentteihin lukemiset. Suoraan lukiosta tulevalle tentteihin luettavat kirja- ja sivumäärät voivat aluksi tuntua laajoilta, mutta siihen tottuu.

Ruokailla voi ihan missä lystää. Lähin opiskelijaruokala sijaitsee Educariumissa eli viereissä rakennuksessa, valitettavasti sen ruoka ei tasollaan häikäise. Moni esim. YO-kylässä asuva saattaa piipahtaa kotona syömässä, jos jää luppoaikaa keskellä päivää. Lähellä on myös muita opiskelijaruokaloita ym., joissa porukka käy syömässä.

Määrittele "läheinen kaupunki/kunta": etäisyys Turkuun 10, 50 vai 100 km? Muutamat turkulaisista psykanopiskelijoista käyvät Turussa Helsingistä asti eli ajavat yliopistolle vain silloin, kun on pakko olla läsnä.

Jos psykanopiskelu kiinnostaa, suosittelen lämpimästi tutustumista opinto-oppaaseen. Löytyy joko esim. yliopiston kurssikirjastosta tai netistä Turun psykanlaitoksen sivuilta. Opinto-oppaassa on paljon tietoa tutkinnon rakenteesta ja kursseista.