olen huomannut, että itselleni on tullut uupumusta ja aivan mieletöntä väsymystä ja alakuloisuutta. Olen rv 16 ja tarkoitus on hakeutua mielenterveyspolille, olen aiemminkin sairastanut masennusta ja ollut spykoterapioissa ollut ym. ja saanut lääkityksen. Onko muita masentuneita mammoja? Onko teillä minkälaisia lääkkeitä määrätty odotuksen ajaksi? Tämä raastaa hermoja ja pelkään menettäväni syntymättömän lapseni. Tämä on aivan kauheaa, en minä voi vuodesta toiseen tehdä yksin kaikkia kotitöitä ja hoitaa samalla lapsia, mies ei auta minua ollenkaan!!! Pelaa vain jotain perkeleen tietokonetta tai katsoo telkkaria! Minua ei huomioida!:`( Tänäänkin olen vain saanut itkeä ja maata sängyssä ja nyt yritän tehdä jotain että olisi helpompaa..Olen puhunutkin tästä miehelleni mutta ei auta. Ja minulla alkaa vielä työtkin ensi viikolla, huoh..Ei taida tulla hevon helvettiä..
Raskauden
aikana
6525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Puhu vaikka miehesi äidille/kavereille tuosta kotitöiden tekemättömyydestä jos se kuuntelisi edes heitä. Aika usein vasta sukulaisen/tuttavan haukku menee perille kun oman vaimon nalkutus menee vain toisesta korvasta ulos.
Voisin kysyä miksi lisää lapsia jos olet jo nyt niin poikki ja mies ei auta? Mä esim. erittelisin miehen pyykit pois korista ja saisi itse pestä ne. Tai en tekisi sille ruokaa, irrottaisin modeemin ja piilottaisin sen ettei pääse nettiin tai piilottaisin peli dvd:n. Tai siis multa menisi niin hermot että mies kyllä aivan takuulla alkaisi tekemään osansa hommista! Tilanteesi johtuu varmasti paljolti huonosta suhteestanne ja tuosta välinpitämättömyydestä. Mun aggressiolla miehesi olisi vainaa, olkoon onnellinen ettei asu täällä =) Oma mies on ihan alusta asti tehnyt puolet kotitöistä ihan ilman eri käskyä. Itseasiassa se on tehnyt niitä enemmänkin kuin minä kun mulla on selkä hajalla...
on kyllä tullut kokeiltuakkin...tänään kyllä puhuin uudestaan itkun kera , ja lupasi auttaa..mutta saa katsoa, että oliko vain pelkkää puhetta. Lapsista puheenollen, olin kirjoittanut niin tuohahduksissani, että olin antanut väärän kuvan, että on useampiakin lapsia, esikoinen vasta tulossa, mutta olin/olen miettinyt että miten minä sitten kestän kun se lapsi tulee ja joutuisin silloinkin tekemään yksin kaikki kotityöt ym. ruoanlaitot. Nytkään en ole saanut levättyä tarpeeksi...jos ei nyt ala auttamaan , niin kyl sit anoppi tulee ja antaa selkää pojalleen.=)
sillee jotta aluks ei meinannu mies tehä kotona mitää sillon joskus ku yhteen muutettiin ja vieläkin se vähän yrittää vetelehtiä välillä..tai ainakin yritti, mut aikansa kun asioita käskee tekemään niin sit mieskin jo alkaa muistamaan mitä tehdä... meillä on toiminu, huuto ei toimi mun pyytäminen toimii ;) Nykyään sitten minä teen ruuan kun ei hää osaa ja hän raivaa pöydän jne... minä kyl tiskaan ku ei toinen sitä voi sietää ja hän sitte yrittää huolehtia kyl muusta siisteydestä... toki kyl koneellakin istuu aikapaljon ja on kavereillaan mut en minä voi häntä koko aika jotain käskee tekemäänkään... kyl se aina yrittää ja huolehtii meillä ainakin auton kuntoon jne niitä miesten hommia :) Sen oon sanonu jotta vaattensa kun pitää kaapissaan järjestyksessä ja likapyykit pyykkikorissa eikä missä tahansa levällään ja raivaa omat sotkut niin oon ihan tyytyväinen eikä oo kyllä siitä tarvinnu enää pitkään aikaan mainita
Hei, hei ja onnea tulevasta vauvasta. Alakuloisuus ja väsymys on IHAN normaalia, etenkin alkuraskaudessa. Mutta jos sinusta tuntuu, ettet jaksa niin ota ihmeessä yhteys mielenterveyspuolelle jos sinulla on todettu masennus. Saat alusta asti tukea ja se auttaa jaksamaan.
Ja niistä miehistä... Voi kuinka monella onkaan sama ongelma! Tietokone on oikea vitsaus! Pitää vain pyytää miestä tekemään kohtuullisesti oman osuutensa ja toisaalta pitää itse oppia, ettei kaiken aina tarvitse olla tip top oman "siisteyskäsityksen" mukaan. Ja suu suppuun jos toinen auttaa, mutta tavarat eivät menekään niinkuin itse tekisi/laittaisi. Voimia, ota kuppi teetä ja rentoudu, puhalla urakalla v***tus ulos ja lähde hyvillä mielin töihin. Muista hymyillä aamulla peilille, vaikka potuttaakin!
Mulla on pitkäaikainen masennustausta, mitä milloinkin ollut eri muodoissa. Raskauden ajaksi vaihdettiin lääkitykseksi Sepram rauhoittavaksi (myös nukahtamiseen) Opamox 15 mg. Nuo ovat kaikkein tyypillisimmät lääkkeet raskauden ajan, koska vaihtoehtoja ei paljon ole... Harmi vain, että mulla noi tavalliset serotoniinilääkkeet ei ole koskaan oikein toiminut, mutta nyt lääkärini on vahvasti sitä mieltä, että kannattaa kuitenkin pitää se. Sitten synnytyksen jälkeen pitää uudestaan pohtia lääkitystä, tosin kannattaa varautua, ettei voi imettää.
Kannattaa ehdottomasti haketua mt-polille, kun selvästi tunnistat jo varo-oireitakin, ennen kuin tilanne pahenee ja on siten vaikeampaa korjata.
Puhu miehelle tunteistasi ja masennuksestasi. Jos ei auta, raahaa hänet mukaan mt-polille joku kerta kun käyt juttelemassa siellä.
Paljon voimia, ja muista aina, että apua saa!
tuli puhuttuakin ja itkettyä ja on nyt omatoimisesti alkanut jotenkin siivoamaan.:)Itselläkin on ollut masennustaustaa aivan pienestä lähtien..Kyllähän tuo tulee tonne polille mukaan ja saa kuulla taustani samatien ammattilaisen näkökulmasta. On kyllä omanikin saanu kuulla.