löytyykö ketään, joka odottaa lasta yksin? olisi mukava vaihtaa ajatuksia.
yksin lapsen
kanssa?
9473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
niin siis ainakin yksi kohtalotoveri löytys täältä!!:D
laitatko s-postiosoitteen niin voisin kirjoitella?
Täällä myös yksinodottaja. Kuinka pitkälle teidän raskaudet on? Itellä just tänään pamahti 34 viikkoa täyteen.. :)
olen rv. 10 3
[email protected] vaihdetaan kuulumisia,mulla on rv30 menossa jo:D
miten olette jaksaneet yksinään? ja kuinka olette yksin jääneet? itse en aivan täysin yksin kylläkään ole... mies on mukana ainakin vielä tällä hetkellä. mutta ei voi sanoa, että hyvin menisi! en tunne olevani onnellinen, joten olen miettinyt eroa. asummekin tällä hetkellä asumuserossa. uskon kyllä, että pärjäisin lasten kanssa yksinäänkin (meillä siis on ennestään yksi lapsi), mutta harmittaahan se jos ero tulee. emme olleet lasta ihan tähän hetkeen suunnitelleet, mutta se nyt sattui tulemaan. on siitä paljon puhuttu ja kumpikin odottanut, että joskus toinen tulisi. elämä ei vain aina mene niinkuin suunnittelee... niin ikävää kuin se onkin! :(
No mulla ihan sellanen "yksinkertainen" selitys että tulin raskaaksi kun oltiin seurusteltu vasta pari kuukautta. Ja noin kuukausi pos. raskaustestin jälkeen mies päätti sitten lähteä lätkimään eikä vaivautunut edes siitä minulle kertomaan, ei vastannut puhelimeen, ei soittanut tms. Että oikein fiksu isä-ihminen tällä vaavilla... Ja joo, katkera olen kyseiselle tyypille, en voi kieltää, mutta onnellinen silti tulevasta vauvasta. :)
Onhan tämä yksinolo raskasta välillä kun ei ole sitä toista siinä jonka kanssa jakaa asioita. En missään nimessä ikinä enää tätä halua uudestaan kokea, siis odotusta yksin.
Mutta toisaalta ei ole kokemusta muustakaan, joten ei ole mihin verrata. Mutta varmasti uskaltaisin iloita enemmän raskaudesta jos olisi vakaa parisuhde. Siis että vaikka iloinen vauvasta olenkin, niin silti sellainen pieni pelko koko ajan mielessä...
taidanpa olla minäkin taas yksin odottava..
nimenomaan taas, vuosi sitten tein positiivisen yllätysraskaustestin ja vauvan isä ei lämmennyt asialle. koko raskauden ajan yritin ja yritin saada isää kiinnostumaan, mutta turhaan. no, vauva syntyi maaliskuussa ja ja vihdoin heräsi isän vaistot.
kaikki oli loistavasti, uusi vauva ja uusi perhe, rakkaus kukoisti. mutta, mites sitten kävikään kun isän äiti sekaantui kuvioihin.. haukkui minut ja edelliset lapseni ja sai isän kääntymään minua vastaan.
tuo rakkausaika alkoikin kantaa hedelmää joka paljastui minulle tänään.. positiivinen raskaustesti!!
olen todennäköisesti ylittänyt jo kymmenennen raskausviikon..
kohta neljän yh
Onpas kurja tilanne.. :/ Mutta lapsesi isä sentään haluaa kantaa vastuunsa, ja varmaan tuleva vauvakin kiinnostaa. Oli anoppi kuinka paska tahansa.
Mulla taas se tilanne, etten ole yrittänytkään alun jälkeen saada miestä kiinnostumaan. Vituttaa niin pahasti tollaset selkärangattomat paskaläjät, jotka tekee lapsia mutta ei osaa niistä vastuuta ottaa. Tai edes vastuuta ehkäisystä. Sitä vaan kynnetään ja siemennetään ja sitten ollaan kieli keskellä suuta kun huomataan että ne siemenethän itää... Juu, pieni katkeruuden peikko taas nostaa päätään. Siis kun tämä ei ole edes miehen ensimmäinen lapsi, joten sen takia en paljon elättele toiveita että isänvaistot heräisivät edes vauvan syntymän jälkeen.
Mutta vauvaa odottelen innolla, kaverini sai vauvan vähän aika sitten ja se on niiiiin suloinen etten malttaisi odottaa omaa kääröä :)
Toivon vaan että kaikki menee hyvin. =)