Jännittäminen ja

Olen kauppiksen aikuiskoulutuslinjalla...
Nyt on alkanut uusi periodi kirjallisia ja SUULLISIA vuorovaikutustaitoja. Siihen kuuluu mm. lyhyiden puheiden pitämisiä!

Minusta ei kerta kaikkiaan ole siihen!
Jännittää aivan hirveästi ja jo kerran lähdin kesken pois!

En mene sinne luokan eteen itseäni munaamaan, EN!

Miten saisin open ymmärtämään asian? Onko tosiaan tarkoitus aikuisia ihmisiä pakottaa moiseen???
Vai pitääkö turvautua diapameihin?
Olen aivan 101% varma etten ikinä tule puheita pitämään tulevassa/ nykyisessä työssäni.
Kokemuksia ja miten selvitä hommasta..."Lintsaanko" vaan ne tunnit?
81930
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Meillä lukiossa oli tyttö joka pelkäsi jumalattomasti muiden edessä esiintymistä, joten hän ei siksi uskaltanut edes lakkia tulla hakemaan vaan haki sen myöhemmin. Mutta hänellä oli sama ongelma, koska myös lukion äidinkielen tunnilla tuollaiset piti tehdä.
Mitä jos juttelisit opettajan kanssa asiasta? Meillä ainakin lukion äidinkielen opettaja antoi tuolle tytölle vaihtoehtoisia suoritustapoja (hän ei siis joutunut pitämään puheita mutta sai tehdä muita juttuja tilalla). Ja sano opettajalla että sinulla on esim. paniikkihäiriö ja pelkäät sen laukeamista tai vastaavaa. Ihmisiä ne opettajatkin ovat.

Äänestä
  • Kiitos,sinä ymmärtäväinen Omppu!
    Sain päivällä kaamean migreenikohtauksen ja todellakin soitin opettajalle. Hän suhtautui tosi ymmärtäväisesti minun "vaivaani" ja kertoi, ettei ketään pakoteta esiintymään!
    Kyllä varmaan melkein kaikilla on jonkinasteinen jännitys, mutta mulla menee jo fobian puolelle!
    Ehkä aikaa myöten vielä pystyn siihenkin, mutta nyt ei onnistu!

    Äänestä

  • alkuper. kysyjä kirjoitti:

    Kiitos,sinä ymmärtäväinen Omppu!
    Sain päivällä kaamean migreenikohtauksen ja todellakin soitin opettajalle. Hän suhtautui tosi ymmärtäväisesti minun "vaivaani" ja kertoi, ettei ketään pakoteta esiintymään!
    Kyllä varmaan melkein kaikilla on jonkinasteinen jännitys, mutta mulla menee jo fobian puolelle!
    Ehkä aikaa myöten vielä pystyn siihenkin, mutta nyt ei onnistu!

    myös on samanlainen jännäri. :) puistattaa ajatuskin, että pitäisi pitää vielä esitelmiä koulussa. sydän hakkaa, ääni pettää, kädet hikoaa...hui..mikähän auttaisi?!

    Äänestä

  • kohtalontoveri kirjoitti:

    myös on samanlainen jännäri. :) puistattaa ajatuskin, että pitäisi pitää vielä esitelmiä koulussa. sydän hakkaa, ääni pettää, kädet hikoaa...hui..mikähän auttaisi?!

    sama vika. lukekaas tuolta terveys-palstalta pelot & jännitys-osastolta ohjeita. propralit huiviin ja elämä hymyilee...

    Äänestä

  • ujo piimä kirjoitti:

    sama vika. lukekaas tuolta terveys-palstalta pelot & jännitys-osastolta ohjeita. propralit huiviin ja elämä hymyilee...

    joskus samanlainen jännittäjä, ja oikeestaan vieläkin. Mutta ainoastaan kerran oon pyytäny vapautusta yhdestä esitelmästä. Tai oon toki useemmin, mut opettajat on vaan hymyilleet ja sanoneet että "kyllä se siitä, että siinähän sitä oppii" . Sisu ei enää sen jälkeen antanu periks toimia eri tavalla ku muut. Niinpä oon esitelmäni pitäny, ja voin sanoa että välillä se on todella ollut aivan sietämätöntä jännitystä ja sähellystä, mutta aina siitä on hengissä selvitty.
    Yks hyvä tapa vähentää jännitystä on myös mielikuvaharjoittelu. Käy läpi alusta loppuun saakka mielessäsi tuo tilanne ja yritä liittää siihen mukaan POSITIIVISIA tunteita. Kuvittele valmiiksi mielessäsi minkälaisen asennon otat, miltä näytät, mitä aiot sanoa, millä äänensävyllä, jne. Äänen pettämiseen taas voi vaikuttaa ihan tavallisilla ääniharjoituksilla.
    Avaa ääntäsi, hengitä syvään, pyörittele hartioita jne.. Se todellakin toimii, ainaki minulla. Joskus myös liika asiaan keskittyminen vaan pahentaa tilannetta. Itelläni on esim. onnistunu paremmin ne esitelmät, joita en oo valmistellu juuri lainkaan. Se tuo esitykseen enemmän luonnollisuuttakin. Mutta onnea sulle kaikkiin tuleviin koitoksiin : )

    Äänestä

  • mustikka kirjoitti:

    joskus samanlainen jännittäjä, ja oikeestaan vieläkin. Mutta ainoastaan kerran oon pyytäny vapautusta yhdestä esitelmästä. Tai oon toki useemmin, mut opettajat on vaan hymyilleet ja sanoneet että "kyllä se siitä, että siinähän sitä oppii" . Sisu ei enää sen jälkeen antanu periks toimia eri tavalla ku muut. Niinpä oon esitelmäni pitäny, ja voin sanoa että välillä se on todella ollut aivan sietämätöntä jännitystä ja sähellystä, mutta aina siitä on hengissä selvitty.
    Yks hyvä tapa vähentää jännitystä on myös mielikuvaharjoittelu. Käy läpi alusta loppuun saakka mielessäsi tuo tilanne ja yritä liittää siihen mukaan POSITIIVISIA tunteita. Kuvittele valmiiksi mielessäsi minkälaisen asennon otat, miltä näytät, mitä aiot sanoa, millä äänensävyllä, jne. Äänen pettämiseen taas voi vaikuttaa ihan tavallisilla ääniharjoituksilla.
    Avaa ääntäsi, hengitä syvään, pyörittele hartioita jne.. Se todellakin toimii, ainaki minulla. Joskus myös liika asiaan keskittyminen vaan pahentaa tilannetta. Itelläni on esim. onnistunu paremmin ne esitelmät, joita en oo valmistellu juuri lainkaan. Se tuo esitykseen enemmän luonnollisuuttakin. Mutta onnea sulle kaikkiin tuleviin koitoksiin : )

    Itsensä voittaminen on suurin asia. Toki puhun omasta tilanteestani, mutta uskon, että se oma peilikuva on kaikille suurin haaste. Itse olen melko sosiaallinen, mutta melkoinen jännittäjä vähänkin oudomman tai isomman porukan edessä. Opiskelun ohessa olevat esiintymiset ovat olleet yhtä helvettiä. Voimia on esiintymispaineen vuoksi kulunut enemmän kuin itse esityksen tekemiseen. Jossain vaiheessa harmitti todella paljon kun tiesin, että edessä on minulle hankala esiintymistilanne. No, lopulta vuosien empimisen jälkeen kokeilin koemielessä tunnettua lääkettä, eli propralia. Mun kohdallani se ei vienyt syvällistä jännittämistä pois, mutta ulkoisen, kuten tärinän ja punastumisen se laittoi aika hyvin kuriin. Tätä kautta pystyin keskittymään ja tajuamaan, että lähes kaikki jännittävät, mutta vain osalla se näkyy selvästi.

    Mulle ei ole annettu esiintymisen lahjoja, mutta paljon olen kehittynyt sen suhteen. Nille jotka lukevat tämän kirjoituksen ja kärsivät samoista oireista haluan sanoa seuraavaa; Aivan varmasti kaikilla nämä ongelmat vähenevät iän myötä. Ja jos ongelmat ovat mielestäsi pahoja, etkä ole kokeillut mitään lääkitystä, niin kokeile ihmeessä. Jo itse lääkärissä käynti ja lääkepurkin ihmetteleminen lisää itsevarmuutta esiintymisiin. Jos olet esim. opiskelia, niin rohkeasti vaan terkkarin puhelle. He tapaavat näitä tapauksia jatkuvasti, ovat ammattilaisia ja ymmärtävät tilanteesi täysin. Käsittääkseni yleisin, koemielessä määrätty lääke propral on täysin harmiton, kunhan sitä noudattaa lääkärin määräyksin mukaan. Muista, että keskustelet lääkärin kanssa täysin avoimesti tilanteestasi, vaikka sekin saattaa jännittää. Kerro asiat juuri niin kuin ne koet!

    Aikoinaan käytin pahimpina hetkellä juuri ko. Lääkettä. Mulle se ei ainakaan aiheuttanut mitään erikoisia tuntemuksia, mutta kuten aiemmin kerroin se auttoi keskittymään oleellisesti paremmin. Jotenkin vaan tuntui, että tärinää ja punastumista ”jarrutettiin” ja yksiselitteisesti keskityin paremmin parempaan esiintymiseen.
    Täältä www:stä saat takuulla lisää tietoa asiasta jos olet kiinnostunut.

    Äänestä

Että oikein saat vapautuksen tehdä jotain muuta? No minäkin taidan sitten pyytää, ettei tarvitsis tota matikkaa suorittaa muuten ku jollain vaihtoehtoisella tavalla.

Piru sentään, eihän tollasessa oo mitään tasapuolisuutta. Halloo!

Äänestä

jännitin itsekin kaikkea esiintymistä. Opiskelutkin jäi kesken tuon jännityksen takia. Nytkin jännitän paljon ja olen sattumoisin ajautunut pienyrityksen toimitusjohtajaksi. Pitää vetää kokouksia ja jännitys on suurta. Hyviä vinkkejä jännityksen poistamiseksi vastaanotetaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


opiskelu kirjoitti:

Olen kauppiksen aikuiskoulutuslinjalla...
Nyt on alkanut uusi periodi kirjallisia ja SUULLISIA vuorovaikutustaitoja. Siihen kuuluu mm. lyhyiden puheiden pitämisiä!

Minusta ei kerta kaikkiaan ole siihen!
Jännittää aivan hirveästi ja jo kerran lähdin kesken pois!

En mene sinne luokan eteen itseäni munaamaan, EN!

Miten saisin open ymmärtämään asian? Onko tosiaan tarkoitus aikuisia ihmisiä pakottaa moiseen???
Vai pitääkö turvautua diapameihin?
Olen aivan 101% varma etten ikinä tule puheita pitämään tulevassa/ nykyisessä työssäni.
Kokemuksia ja miten selvitä hommasta..."Lintsaanko" vaan ne tunnit?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu