Yleistä MBD –oireyhtymästä

Yleistä MBD –oireyhtymästä


Lasten tarkkaavaisuushäiriöt




Kuten kaikki tiedämme, voimme näyttää tarkkaavaisilta, vaikka ajatuksemme vaeltavat kilometrisen päässä. Esimerkiksi lapset saattavat olla tarkkaamattomia hyvin eri tavoin, mikä puolestaan vaikeuttaa häiriön tunnistamista. Mitään selvää rajaa ei ole olemassa normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen välillä. Lapset eroavat toisistaan huomattavasti kognitiiviselta temmoltaan, mikä puolestaan johtuu synnynnäisistä temperamenttieroista ja opituista toimintatavoista. Uusien tietojen ja taitojen oppiminen on riippuvainen tarkkaavaisuusprosesseista, jotka takaavat sen, että opittavaan asiaan kohdistetaan huomiota, jolloin siitä tulee merkityksellinen ja muistettava.



MBD-tyyppisten oireiden laatu ja vaikeusaste vaihtelevat riippuen siitä, millä alueella aivoissa toimintahäiriö sijaitsee ja miten voimakas se on. Siksi diagnostisointikin voi joskus olla vaikeaa. Oireyhtymää ei voida varmistaa millään laboratorio- tms. kokeella, vaan diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Parhaiten MBD:n oireiston tuntevat lastenneurologi, lastenlääkäri ja neuropsykologi.



MBD:n syytä ei ole voitu toistaiseksi selvittää tarkasti, mutta nykytietojen mukaan sekä perintötekijät että ulkoiset seikat kuten hapenpuute odotuksen tai synnytyksen aikana vaikuttavat keskushermoston toimintahäiriön syntyy.



MBD:hen kuuluu yleensä useita toiminnallisia oireita, joista tarkkaavaisuushäiriö on usein pääoire. Tarkkaavuuden ongelmat huomataan, kun lapsella on vaikeuksia keskittyä meneillä olevaan tehtävään esim. koulutehtävään, askarteluun tai syömiseen. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi voi olla joko ylivilkas touhuilija tai omiin ajatuksiin vaipuva passiivinen päiväunelmoija. Tarkkaavaisuushäiriö voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia, mutta oppimiseen vaikuttavat myös muut oireet, kuten: impulsiivisuus, hahmotushäiriöt, hienomotoriset vaikeudet (esim. piirtäminen voi olla vaikeaa), karkeamotoriset vaikeudet (esim. kömpelyys), kielelliset vaikeudet ja muistiongelmat. Näistä vaikeuksista voi seurata psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia kuten itsetunnon heikkoutta tai häiriökäyttäytymistä. Tärkeätä on tietää, että oireet johtuvat nimenomaan keskushermoston toimintahäiriöstä, eikä lapsi tahallaan ole rauhaton tai kömpelö.



Imeväisikä


MBD:tä ei voi ennustaa vauvaikäisen lapsen käytöksen tai neurologisten oireiden perusteella. Vanhemmat ovat kuitenkin usein sitä mieltä, että MBD-lapsi jo vauvaiästä lähtien on jollakin tavalla eronnut perheen muista samanikäisistä. Vauvana lapsi on saattanut olla tavallista levottomampi ja vaativampi, kärsinyt koliikkivaivoista ja unihäiriöistä tai ollut poikkeuksellisen rauhallinen. Lapsen liikunnallinen kehitys on saattanut olla viivästynyt, mutta lapsi on myös voinut oppia istumaan, seisomaan ja kävelemään normaalirajojen puitteissa. Kun lapsi on oppinut kävelemään, hän voi alituisesti olla vauhdissa ja vaatia runsaasti huomiota.





Leikki-ikä


MBD-lapsen huomattavimmat oireet leikki-iässä ovat keskittymättömyys, kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus sekä tapaturma-alttius. Näennäisesti vauhdikkaasta liikkumisesta huolimatta lapsi on useimmiten kömpelö, kompastelee ja kaatuilee herkästi. Uusien, tasapainotaitoa ja monimutkaista koordinaatiota vaativien taitojen omaksuminen, kuten pyöräilyn ja hiihtämisen oppiminen, on vaikeaa. Hienomotorisia taitoja vaativat tehtävät voivat myös olla vaikeasti hallittavissa, kuten piirtäminen, legopalikoilla rakentaminen, helmien pujottaminen, vaatteiden napittaminen ja kengännauhojen solmiminen.



Äännevirheet ja viivästynyt kielen kehitys ovat tavallisia. MBD-lapsen on vaikea seurata aikuisen puhetta ja pitää mielessä ja noudattaa monimutkaisia ohjeita. MBD-lapsella voi myös olla näköhavaintojen hahmotushäiriö, jolloin hänellä on vaikeata havaita ja tulkita näkemäänsä, kuten muotoja, suuntia ja etäisyyksiä. Jos lapsella on kuulohavaintojen hahmotushäiriö, hän ei aina ymmärrä kuulemaansa, kuten erilaisia kehotuksia ja ohjeita.



MBD-lapsi voi olla impulsiivinen eikä aina pysty arvioimaan omaa voimankäyttöään, jolloin hän voi tarttua toisiin lapsiin kovakouraisemmin kuin oikeastaan oli tarkoitus. Lapsi koetaan aggressiiviseksi ja ilkeäksi. Myös vaikeus noudattaa sääntöjä ja hyväksyä rajoja voi johtaa vaikeuksiin. Lapsesta ei pidetä ja häntä syrjitään ja kiusataan. Toistuvat epäonnistumiset ja jatkuvat moitteet, joiden syytä lapsi itse ei ymmärrä, johtavat itsetunnon heikentymiseen. MBD-lapsi ei käsitä, miksi juuri hän aina epäonnistuu yrityksistään huolimatta.



Kouluikä


Toisinaan MBD-lapsen ongelmat todetaan vasta koulussa, koska tuolloin tilanteet vaativat lapselta tahdonalaista tarkkaavuutta eli virittäytymistä tehtävän edellyttämällä tavalla ja tahtoa ja itseohjausta. Ympäristössä, jossa ei ole painetta ponnistelua vaativiin tehtäviin, ei tarkkaavaisuuden häiriöille anneta paljon merkitystä. Tarkkaavaisuushäiriö, impulsiivisuus, keskittymisvaikeudet, kielelliset ongelmat ja hienomotoriset häiriöt vaikeuttavat oppimista ja hankaloittavat lukemista ja kirjoittamista. Lapsella voi olla häiriöitä muistitoiminnoissa ja vaikeuksia muistaa ohjeita ja kehotuksia, esim. mitä opettaja on sanonut ja mitä läksyjä hän on antanut. Kirjainten ja numeroiden järjestys voi olla vaikea muistaa. Myös aikaisemmin opitut ohjeet eivät tule mieleen tarvittaessa, kuten esim. kertolasku. Erilaisten käsitteiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa, kuten ennen ja jälkeen. Mitä enemmän oppiminen luokassa vaatii käsitteellistä ajattelua sitä vaikeampaa MBD-lapsella on koulussa.



Mielenkiinto kouluaineisiin ja kyky oppia voivat olla melko pinnallisia ja kun MBD-lapsi ylemmillä luokilla tarvitsee analyyttistä ajattelukykyä ja yksityiskohtiin paneutumista, hän ei enää jaksa seurata kouluopetusta ja saada tehtäviään valmiiksi. MBD-lapsella voi olla vaikeaa nopeasti tajuta ja tulkita erilaisia aistihavaintoja ja tilanteita eikä tällöin pysty arvioimaan miten voisi toimia nopeasti ja tehokkaasti. Lapsella voi myös olla vaikeata päättää mihin aistihavaintoihin pitäisi reagoida ja mitkä ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Tilanteesta voi nopeasti tulla kaoottinen ja johtaa yhä suurempaan levottomuuteen.



Koulutyötä voivat häiritä ongelmat ymmärtää ja tulkita auditiivisia ja visuaalisia aistihavaintoja ja järjestää ne mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. MBD-lapsella voi olla hankalaa oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Matemaattiset vaikeudet voivat olla yhtä tavallisia kuin ongelmat lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, jotka kuitenkin huomioidaan paremmin, koska niillä oppimisprosessissa on keskeisempi merkitys. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet voivat antaa tietoa ongelmien laadusta ja laajuudesta, jotka vaikeimmissa tapauksissa voivat olla niin huomattavia, että ne lähentelevät lievää kehitysvammaisuutta.



Koulumenestystä voivat huonontaa myös ylivilkkaus ja keskittymisongelmat, koska lapsi tällöin ei jaksa seurata opetusta. Vaikeudet korostuvat sitä enemmän mitä suurempaan ja meluisampaan luokkaan lapsi joutuu. Erilaiset käytöshäiriöt voivat yhä pahentua. Myös asosiaalinen käyttäytyminen kuten esim. pikkurikollisuus ja nautintoaineiden käyttö, voi vaikeuttaa sopeutumista koulun vaatimuksiin.





Murrosikä


Tarkkaavaisuushäiriö, liikunnan kömpelyys ja motorisen ohjailun vaikeudet lievenevät iän myötä. Urheilussa pärjäämisellä ei enää ole niin suurta sosiaalista merkitystä. Oppimiseen ja sosiaaliseen selviytymiseen liittyvät kouluongelmat sekä psyykkiset häiriöt sen sijaan usein lisääntyvät. Nuorten on vaikea sopeutua vaatimuksiin ja odotuksiin. Heidän on vaikea löytää sopiva jatkokoulutuspaikka ja / tai pysyvä työpaikka.



Koska murrosiässä MBD:n tyypillisimmät oireet ovat jossain määrin lieventyneet, on diagnoosinkin teko vaikeampaa ja oireet voidaan leimata kokonaan psyykkisiksi ja /tai sosiaalisiksi ongelmiksi. MBD-nuorten ongelmien ja toimintahäiriöiden suuri erilaisuus vaikeuttaa ammattikoulutuksen järjestämistä MBD-nuorille. On myös aivan liian vähän mahdollisuuksia niiden nuorten koulutukseen, joilla on erityisvaikeuksia ja se, mitä on tarjolla ei aina ole kaikkein sopivinta.