Hei taas!
Kerroin aiemmin että olen halukas alkamaan pikkusiskoni sijaisvanhemmaksi, kokous oli ja meni.
Sossut toivat kantansa vahvasti esille, etteivät aio puoltaa hankettani, sillä olen nuori ja tilanne on erityisen vaikea, vanhempien yhteiskunta vastaisuuden ja yhteistyö kyvyttömyyden takia, joka heidän mielestään tarkoittaa sitä etten ole kykenevä tekemään vanhempien kanssa yhteistyötä ja huolehtimaan siskostani.
Vanhemmat kuitenkin suostuvaisia siihen että olisin siskoni sijaisvanhempi, ja sitä nimenomaan toivovat.
Miten etenen asiassa kun sossut kuuntele, eivätkä puolla?
Ja minä nimenomaan ajattelen lapsen etua, lapsen etu on turvata hänen elämänsä,niin taloudellisesti kuin muutenkin, rakastaa, huolehtia ja säilyttää välit vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin.
Mikä mättää???
Kerroin aiemmin että olen halukas alkamaan pikkusiskoni sijaisvanhemmaksi, kokous oli ja meni.
Sossut toivat kantansa vahvasti esille, etteivät aio puoltaa hankettani, sillä olen nuori ja tilanne on erityisen vaikea, vanhempien yhteiskunta vastaisuuden ja yhteistyö kyvyttömyyden takia, joka heidän mielestään tarkoittaa sitä etten ole kykenevä tekemään vanhempien kanssa yhteistyötä ja huolehtimaan siskostani.
Vanhemmat kuitenkin suostuvaisia siihen että olisin siskoni sijaisvanhempi, ja sitä nimenomaan toivovat.
Miten etenen asiassa kun sossut kuuntele, eivätkä puolla?
Ja minä nimenomaan ajattelen lapsen etua, lapsen etu on turvata hänen elämänsä,niin taloudellisesti kuin muutenkin, rakastaa, huolehtia ja säilyttää välit vanhempiin ja lapselle tärkeisiin ihmisiin.
Mikä mättää???
Vastaukset 22
Vanhimmat
Entä, minkä ikäinen on siskosi?
Voiko olla vaarana, että vanhempasi yrittävät ottaa yliotetta sinusta ja määräillä siskosi asioissa ja etenkin maksettavista korvauksista?
sen suurempi kuin mitä ulkopuolisen sijarin kohdalla. Päinvastoin. Sillä pelkonahan on, että jos sukulaissijoitus ei onnistukkaan niin lapsi viedään kauas, ulkopuolisille. Eivät vanhemmat sellasta riskiä ota, vai mitä.
eihän ne ole välittäneet siitäkään vaarasta, et lapsi ylipäätään joudutaan ottamaan huostaan.
Et voi uskoa miten jotkut ajattelee ja käyttäytyy.
Mikään ei ole heille pyhää.
Isä on kuitenkin saanut aikaiseksi aloittajan kaltaisen, aikuisen ja vastuuntuntoisen tyttären.
Sukulaissijoituksissa suurin ongelma, jos sijoituksessa siis ongelmaa tulee, on se, että sijaisvanhempi ei pysty rajoittamaan omia sukulaisiaan. Toisin sanoen sijaisvanhemman rooli ei avaudu. Ota myös huomioon se, että siskon rooli häviäisi sinulta, olisit pääasiallinen kasvattaja, sosiaalinen äiti, etkä sisko.
Vanhemmat voivat toivoa sijoitusta sinulle koska uskovat että se olisi jotenkin "kevyempi" asia kuin ulkopuolinen sijaisperhe. Ja näin myös monet sukulaissijaisvanhemmat ajattelevat.
Yhteistyö vanhempiesi kanssa tarkoittaisi myös sitä että teidän suhteessa roolit muuttuisivat, ja sinun tarvittaessa pitäisi pystyä olemaan heille tavallaan auktoriteetti ja noudattaa yhdessä sovittuja pelisääntöjä.
Sukulaissijaisvanhemmuus ei siis ole niin yksinkertaista, tunteiden ja roolien muuttumisen vuoksi. Luultavasti mättää siitä että sossujen mielestä et ole tätä asiaa tajunnut?
Miksi pitäisi rajoittaa omia sukulaisiaan? Tottakai vanhemmilla on oikeus toivoa "kevyempää" sukulaissijoitusta kuin "raskasta ja eristävää" ulkopuoliselle sijoitusta. Mitä väärää siinä on että niin suku kuin lapsen omat vanhemmatkin haluavat pienen ihmisen pysyvän sukunsa piirissä. Miksi pitäisi ryhtyä RASKAISIIN toimenpiteisiin, kun kevyitäkin on tarjolla ja lapselle voidaan antaa mahdollisuus sisarensa kanssa.
Mikä ihmeen auktoriteetti sijarin odotetaan olevan vanhemmille????
En tajua kyllä minäkään. Mielestäni eräs asia kirjoittaa asenteesta, joka ei ole ollenkaan lapsen ja hänen perheensä eikä edes hänen sukunsa oikeuksien ja edun mukainen. Asennevamma selkeesti, aivan väärä ajatus, että sijarin olisi vanhemmille auktoriteetti. Myös sukulaissijoituksessa on tavoite perheen yhdistäminen kuten laki edellyttää, älä unohda eräs asia tätä asiaa.
Alkuperäiselle, lyöttäytykää koko suku yhteen ja ajakaa voimalla pienen ihmisen etua niin kuin pitää, eli älkää päästäkö ulkopuolisille.
jotta lapsi lähtee sossu kaverille tai sukulaiselle jonnekkin maalle,näinhän he toimivat.keksivät ja valehtelvat mitä syitä tahansa ettei sukulaisetlasta saa pitää.
tää on nyt taas niitä asioita, jota sun on tosi vaikea ymmärtää, koska et ole sijarin hommia koskaan tehnyt.
Katsot tätä asiaa aivan liian vaaleanpunaisten lasien läpi.
Et voi kuvitella mitä jotkut, etenkin päihdeongelmaiset voivatkaan keksiä.
Siksi heidän tyttärensä, jos olisi pikkusiskonsa sijari pitäisi tarvittaessa pystyä olemaan auktoriteetti vanhemmilleen, pitäessään siskonsa puolia.
Vanhemmat saattaisivat esim. ängetä tyttären kotiin missä kunnossa tahansa, vaatimaan tapaamista lapsen kanssa. Saattavat yrittää tuoda muitakin ryyppy kavereita ja vallata koko kodin omiin tarpeisiinsa.
Voivat yrittää vaatia "osuuttaan" suurista sijarin palkkioista jne. jne, ei heillä välttämättä ole mitään tolkkua.
Pahinta vielä olisi, että huost.otetun lapsen elämä ei mitenkään paranisi ja siskon vain pahenisi, eikä kukaan uskaltaisi edes pyytää apua sossulasta siinä pelossa, että sijoituspaikka vaihtuu.
Mahdollisuus tämän kaltaisessa tapauksessa todella suuriin ongelmiin on siis olemassa.
Tämä nyt on vain ennustelua, koska ko. tapausta en paremmin tunne, mutta esimerkin vuoksi sulle halusin selvittää, miten raadollista tosi elämä voikaan olla.
Emmehän edes tiedä onko huostaanotto- ja sijoitusuhan syynä päihteet tuossa aloittajan tapauksessa.
Ja vaikka oliskin, niin kyllähän tytär isänsä tuntee jo entuudestaan ja hänen toimintapansa, ja on siis osannut ottaa mahdollisuutensa siltä osin huomioon päättäessään ryhtyä pientä sisarustaan suojaamaan. Parempi asiantuntija hän on isänsä käytöksen suhteen kuin yksikään ulkopuolinen.
Parempi asiantuntija aloittaja on isänsä käytöksen suhteen kuin yksikään e n n a k k o l u u l o i n e n ulkopuolinen.
Asiantuntija voi olla joo, mutta se miten tulkitsee näkemänsä voi olla eri asia. Ja mitä pitää normaalina. Sehän onkin alkoholistiperheiden lapsilla iso ongelma, että väärinkohtelu on heille niin normaalia ja arkipäivää, että he eivät enää edes tunnista sitä. Eivät tiedä mitä ovat terveet rajat ja terve perhe-elämä. Ja lapset nyt jokatapauksessa ovat lojaaleja vanhempiaan kohtaan, tapahtui mitä tapahtui.
että aloittajan isä on alkoholisti?
Lue Hellu saman kirjoittajan aikaisemmat ketjut, joissa hän sanoo, että huostaanoton syy on alkoholismi.
yhteiskuntavastaisuutta? Jos Inkeri viisaampana avaat tuota huostaanoton perustetta minulle tyhmemmälle. Minulla on lapsia huostassa ja on ilmoiettu ettei lapsia palauteta siitäkään huolimatta, että olen pyytänyt avohuollon tukitoimia. Avohuollon tukitoimia siksi, että ne ovat edellytys lasten palauttamiselle olleet aikaisemmissa päätöksissä. Kukaan ei osaa sanoa mitä avohuollon tukitoimia tarvitsisin, mutta ne ovat edellytys kuitenkin, niin on kirjattu. Valitin Itä-Suomen lääninhallitukseen kun ei avohuollon tukitoimia ala kuulumaan ja lääninhallitus vastasi, ettei lapsiani palauteta vaikka avohuollontukitoimiakin annettaisiin. En ole koskaan käyttänyt alkoholia, mitään lääkkeitä ei ole käytössä mihinkään vaivaan, ei mielenterveysongelmaa. Sosiaalityöntekijä sanoi, että hän neuvoo minua siten, että minun tulisi hyväksyä viranomaisten tekemät huostaanotot, eikä vastustaa keksittyjä huostaanottoperusteita. Olen ollut aivan ymmälläni, pihalla kuin lumiukko.
kuvittele olevani tuntematonta ihmistä viisaampi tai sen puoleen tyhmempikään, vastasin vain Helinän kysymykseen siitä, mistä joku aikaisempi kirjoittaja tietää, että aloittajan isä on alkoholisti. Aloittaja on siis itse aikaisemmin kirjoittamissaan ketjuissa kertonut tämän.
Sinun tapauksesi kuulostaa todella surulliselta. Aikamoista kehän kiertämistä. Mikä sitten on kirjattu huostaanoton syyksi?
Tuon perusteellahan aloittajalta voidaan viedä omat lapset aikanaan huostaan, jos hän on alkoholistin lapsi eikä mielestäsi pitää väärinkohtelua normaalina eivätkä muka tiedä, aikuisenakaan vielä, mitkä ovat terveet rajat ja perhe-elämä.
Ennakkoluulot istuvat tiukassa suomalaisessa yhteiskunnassa. Minusta se taas on hirveen epänormaalia. Yhtä epänormaalina pidän tuota pohjatonta uskoa viranomaisiin, vaikka sen viranomaisen älykkyysosamäärä olis kastemadon luokkaa. Minusta lapsen sijoittaminen mielummin ulkopuoliselle kuin oman sukunsa piiriin on epänormaalia. En usko että missään muualla sivistysmaissa harrastetaan sellaista kaavaa.
Eli jos mietitään, mistä niitä epänormaaleja tulee, niin kyllä niitä sikiää lastensuojesta.
Vaikka joku ihminen olisikin yhteiskuntavastainen, niin se ei ole huostaanoton syy. Yhteiskuntahan yleensä muuttuu sitä mukaa kuin äänestäjien tahto vaihtuu. Myöskään vanhemman yhteistyö viranomaisen kanssa ei ole mikään kriteeri otetaan lapsi huostaan vai ei, sillä huostaanotossa on tarkoitus pelastaa lapsi eikä viranomaista paapoa. Viranomaisilla on omat perheet, jotka heitä tukevat, ei lastensuojelun asiakkailta tule edellyttää viranomaisten itsetunnon pönkittämistä.
Jos aloittajan tapauksessa on kyseessä alkoholistiperhe, niin hyvinhän he ovat asiassa mukana kun sukulaissijoitukseen suostuvat. Pitäisikö heidän olla sukuvastaisia jotta viranomaiset saisivat haluamansa, eli heidän lapsensa.
salaperäistä tyyliä. Mikset kerro mitkä on perusteet, sitten. En jaksa uskoa että huostaanottoja tehdään koska se on sossun mielestä kivaa, vaikka todellisuudentajunsa menettäneet näin tykkäävätkin uskoa. Eli mikä todellinen syy, pystytkö myöntämään itsekään? Mustelmat, katkenneet luut? Ja jos niin, kenellä? Vai mikä on niin paha asia. Hyväkskäyttö eikä vaan suostu luopumaan miehestä. Onhan näitä.
mutta esim. useat jotka ovat ihmisiä ja moniakin vaikka tappaneetkin todetaan ihan terveiksi ja määrätään vankilaan hoidon sijasta.
eiköhän tuo lapsensakkin vuosikausia kellarissa pitänyt ja myös tehnyt tälle useankin lapsen saanut ihan terveen paperit?
hänkään ei ollenkaan ymmärtänyt että jotakin olisi tehnyt väärin. päinvastoin. omasta mielestään hän oli sankari kun pelasti lapsen hengen!
Kyllä sitä kuule joutuu olemaan auktoriteettinä niille biologisille vanhemmille!! Että ole sinä hiljaa jos et paremmin tiedä, ei sitä roolia kukaan haluaisi, mutta pakko se on ottaa, jos ei halua että biovanhemmat pompottelevat sovituista ajoista ja säännöistä ym ym.
Moikka,
ajattelin kirjoittaa, koska itselläni on (toisin kuin monilla ketjuun vastanneista, luulisin) omakohtaista kokemusta asiasta.
Itse toimimme mieheni kanssa sijaisperheenä pikkusiskolleni. Huostaanoton syynä ovat päihteet. Lapsi ehti olla muualla sijoitettuna jonkin aikaa, koska prosessi sijaishuoltopaikan vaihtamiseksi meille oli pitkä ja työläs!
Vaikutat harmistuneelta siitä, että yksi palaveri on mennyt noin- ymmärrän toki tunteesi, itsekin samat turhautumisen tunteet kokeneena, mutta ainakin meidän tapauksessa, vastaavanlaisesti palaverit menivät noin varmaan 5 kertaa, ennenkuin asiasta edes vakavasti puhuttiin.
Sijaisvanhempana olo siskolle on toki erilaista kuin "vieraalle", varmasti lapsen kannalta jopa helpompi. Mutta kuten joku oli jo kirjoittanut jossain vastauksessa, niin lapsen biovanhempien kanssa ei todellakaan ole kovin helppoa. Tässä sinun täytyy miettiä oletko tarpeeksi vahva ja onko sinulla kanttia todella nousta vanhempiasi vastaan. Meillä ainakin lapsen äidin taholta on ollut sellaista metakkaa, että kyllä siinä on saanut tasapainoilla.
Ja huolimatta siitä, että itse olin jäänyt osa-aikatyöhön, jotta lapsen ei tarvitsisi olla yksin koulun jälkeen (kyseessä alaluokilla oleva lapsi), olimme muuttaneet aivan koulun viereen toisesta kaupungista, jotta koulut ym. kaverit säilyisivät, ei lasta siltikään olisi varmaankaan sijoitettu meille, ellei edellisessä sijoituspaikassa olisi ollut vakavia valvonnan puutteita..
Joten tilanteesi on vähän hankala, mutta ollaanko siskoasi sijoittamassa nyt ensimmäistä kertaa, vai onko hän jo valmiina sijaiperheessä tms.?
Koska jos kyseessä uusi sijoitus, täytyy vuoden alussa voimaan tulleen lastensuojelulain mukaan ensin selvittää sukulaisten mahdollisuudet sijaisperheeksi. Minkä ikäisiä olette siskosi kanssa?
Me jouduimme jopa turvautumaan asianajajan apuun, oli mukana palavereissa ym.
Sinun pitää nyt vaan päättäväisesti osoittaa vastuuntuntosi ja päättäväisyytesi. Näin teet mm. käymällä säännöllisesti palavereissa, vaatimalla vanhempiesi kanssa kotikäynnit ym muut olosuhdeselvittelyt tehtäväksi (ne ovat lain mukaan tehtävät, jos vanhemmat haluavat selvittää toisen mahdollisen sijaispaikan), tämä yleensä merkitsee sitä, että sossut tulee käymään kotonasim ja että itse käyt psykologin haastattelussa terveyskeskuksessa.
Jos haluat, voin myös jutella lisää sähköpostitse...
Luulen että ani harvoilla on kokemusta sukulaissijoituksista, koska lastensuojelustamme vastanneet tahot ovat näihin päiviin karttaneet sukulaissijoituksia kuin ruttoa. Nyt onneksi ollaan siitä virheellisestä ideologiasta luopumassa, kuten tuo "kokemusta on" viesti kertoo, myös käytännön tasolla.
En ollenkaan huomannut viestiäsi, toivottavasti tämän luet, sillä kaipaisin todella neuvoa ihmiseltä jolla kokemusta, nyt tilanne edistynyt siihen pisteeseen, että sijoitus olisi mahdollinen, mutta voidaanko multa todella vaatia että lopetan työt? nyt olivat sitä mieltä et pitäs olla kotona n.1v että kiinnytään...tätä ihmettelen myös kun aina ollaan oltu yhteyksissä.