huomenna laitetaan heinät nurin ja torstaina paalattaisiin, mitä säilöntä aineita suosittelisitte ettei tule kauhean märkää,vai laitetaanko ollenkaan.
esikuivatusta heinästä?
kokeileva
7585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
AIV-10, viisi litraa tonnille
Paras tulos mielestäni tulee rehdillä aiv-hapolla, mutta jos säälii paalaajaa, kannattaa käyttää jotain biologista.
Meillä tehtiin ennen hapolla, mutta tänä vuonna kokeilin Hiven oy.n markkinoimaa axphast gold säilöntäainetta.Jouduin ostamaan viime keväänä paaleja ja ne oli säilötty tällä.Olivat säilyneet hyvin.Halvempaa kuin happo.
Makuasia, mitä haluaa laittaa, paljon on siirytty siihen, ettei säilöntä-ainetta käytetä ollenkaan.Lypsykarjan kanssa kuitenkin kannattaa olla tarkkana rehun laadun kanssa.Itselläni on tätänykyä emoja ja siksi ajattelin kokeilla halvempaa vaihtoehtoa.
en käyttänyt pääsääntöisesti ollenkaan säilöntäainetta. Poikkeuksena: märkä apilapitoinen rehu, aina aiv 2:sta, ja sitten kesäsyöttöön jäävään rehuun laitettiin biologista. Jos jonkun erän tiedettiin jäävän ylivuotiseksi, säilöttiin se aiv 2:lla.
Normaalisti käytettiin 6 muovikerrosta rani kalvoa, syyssato käärittiin kuitenkin vain 4 muovikerroksella, ja syötettiin talven aikana.
Lypsykarjalle rehu tehtiin aina biologisella, paitsi märkä apilapitoinen rehu säilöttiin aiv 2:lla
Loppuajasta rehut säilöttiin suuriin laakasiiloihin, siellä käytettiin ainoastaan biologista, koska siiloihin ei märkiä eriä ajettu.
Kasvunopeudet ja tuotokset oli ok, eikä analyyseissä ollut suurempia huomautteluja, tosin vain lypsykarjan rehut analysoitiin säännöllisesti.
laita mitään säilöntä ainetta.
mitään säilöntäaineita niin kuinkas märkä heinä säilyy ja tarviiko lisätä muovi kerroksia esim.8:aan.
Jotain säilöntäainetta.Naapuri paalautti ilman,ja kehui hyvää tulleen.Mut sitten keväällä ajoi kuitenkin paalit metsään,Kun ei kelvannut kellekään.Siis elikoille.
jos 30 vuotta olet paalirehua tehnyt!
Ensimmäiset sarjavalmisteiset käärijätsuomessa tuli myyntiin 88 vuonna, muutamia koneita oli tullut käyttöön jo vuonna 87. Vuonna 87 aloitimme kiristekalvoon käärityn paalirehun tekemisen suomessa, yhtenä ensimmäisistä tiloista suomessa, ellei jopa ensimmäisenä sitä lienee kukaan pysty varmuudella sanomaan.
Muutamaa vuotta aiemmin paalirehua oli tehty nk pussitusperiaatteella, mutta sillä menetelmällä tuli enimmäkseen silkkaa p.skaa.
Tuo väite 30 vuodesta paalirehua kuulostaa melkoiselta utopialta, jollei meillä ole sitten eri numerojärjestelmä käytössä.....