Tässä istun tietokoneen ääressä naputtelemassa ja ihmettelen itsekseni, kuinka elämä meni näin: Minä, joka olen kuvitellut olevani ihan tavallinen ihminen, puoliso, äiti, hyvän koulutuksen omaava ja ihan hyvässä ammatissa toimiva keski-ikää lähestyvä nainen, vietän päiväni hammasta purren ja omaan napaani tuijottaen hokien itselleni, että EN JUO.
Muistutan itseäni jatkuvasti siitä, että jos avaan pullon, avaan toisen ja kolmannen, ja sitten olen humalassa, en muista aamulla, mitä olen tehnyt ja sanonut, suussa maistuu pahalle, peilissä näyttää kamalalle, päässä tuntuu hirveälle, lenkki ei suju ja koko huominen on pilalla. Minä, miksi minä?
Mutta ei kai tuo surkuttelu auta.
On minulla muitakin rajoitteita elämässä, ja niiden kanssa on vain ollut pakko oppia elämään. En voi tupakoida, koska se tukehduttaisi minut. Minulla on monia ruoka-ainerajoituksia allergioiden takia. Samasta syystä meille ei voi otttaa lemmikkejä, vaikka lapset haluaisivat. Eivätkä nuo aiheuta ongelmia, kun ne on hyväksynyt.
Mutta onko se vaan niin vaikea hyväksyä, että on alkoholisti? Se kuulostaa niin kamalalle. Päihderiippuvainenkin olisi parempi termi.
Eihän minusta pitänyt tulla alkoholisti! Enkä mielestäni edes ole sitä. Sanasta alkoholisti minulla tulee mieleen puliukko ja -akka, jotka kulkevat kilisevän muovikassin kanssa pitkin kylänraittia horjuen ja sammaltaen. En minä sellainen ole. Vielä. Sellainenko mnusta tulee, jos jatkan juomista?
Nyt kuitenkin tajusin, että olen sairas, en hallitse itseäni. Ja siksi yritän opetella samaa elämäntyyliä alkoholin kanssa kuin tupakan, kalan, maidon, eläinten ym. Totaalinen kieltäytyminen.
Hankalinta tässä on oman sairauden myöntäminen...
Muistutan itseäni jatkuvasti siitä, että jos avaan pullon, avaan toisen ja kolmannen, ja sitten olen humalassa, en muista aamulla, mitä olen tehnyt ja sanonut, suussa maistuu pahalle, peilissä näyttää kamalalle, päässä tuntuu hirveälle, lenkki ei suju ja koko huominen on pilalla. Minä, miksi minä?
Mutta ei kai tuo surkuttelu auta.
On minulla muitakin rajoitteita elämässä, ja niiden kanssa on vain ollut pakko oppia elämään. En voi tupakoida, koska se tukehduttaisi minut. Minulla on monia ruoka-ainerajoituksia allergioiden takia. Samasta syystä meille ei voi otttaa lemmikkejä, vaikka lapset haluaisivat. Eivätkä nuo aiheuta ongelmia, kun ne on hyväksynyt.
Mutta onko se vaan niin vaikea hyväksyä, että on alkoholisti? Se kuulostaa niin kamalalle. Päihderiippuvainenkin olisi parempi termi.
Eihän minusta pitänyt tulla alkoholisti! Enkä mielestäni edes ole sitä. Sanasta alkoholisti minulla tulee mieleen puliukko ja -akka, jotka kulkevat kilisevän muovikassin kanssa pitkin kylänraittia horjuen ja sammaltaen. En minä sellainen ole. Vielä. Sellainenko mnusta tulee, jos jatkan juomista?
Nyt kuitenkin tajusin, että olen sairas, en hallitse itseäni. Ja siksi yritän opetella samaa elämäntyyliä alkoholin kanssa kuin tupakan, kalan, maidon, eläinten ym. Totaalinen kieltäytyminen.
Hankalinta tässä on oman sairauden myöntäminen...
Vastaukset 4
Vanhimmat
puliukko- tai Kassi-Alman asteella. Edellyttää tietenkin raittiutta. Ja luopumista taistelusta alkoholia vastaan.
Elämä helpottuu, kun myöntää sairautensa. Määritelty vaikeus on jo puoliksi voitettu.
tärkeintä lienee se, että tiedostat ongelmasi ja teet sille jotakin. Päihderiippuvainen on myös hyvä nimi, onhan alkoholikin päihde ja alkoholisti riippuvainen päihteestään?
Olet jo harjoitellut allergiasi kanssa, joten sinulla on kokemusta kieltäymyksistä. Käytä osaamistasi apuna :)
Minäkin olen koko ikäni joutunut olemaan ilman monia ruokia (mm. liki kaikki hedelmät) eikä meillekään ole voinut mitään karvaturreja hankkia, mutta onhan olemassa esim. akvaario. Siitä on paljon puuhaakin.
Voimia sinulle ja kirjoittele miten pärjäät.
Kiitos. Pärjään tällä hetkellä ihan hyvin. Kuten jo monesti olen todennut, on tämän palstan ihmisten tuki minulle tosi tärkeä. Miehen kanssa tästä ongelmasta puhuin, mutta muut tutut eivät varmaan edes tajua, minkä ongelman kanssa taistelen. Täällä on hyvä taistella, kun on muita samassa veneessä. Olo on turvallinen!
vaihtaisin mielelläni kanssasi kokemuksia, voisitko laittaa sp-osoitteesi?