Tupakointi raskauden aikana

hei. Olen raskausviikolla 29. Olen polttanut yli seitsemän vuotta ja ennen raskautta poltin noin askin kahdessa päivässä. Kun kuulin olevani raskaana lopetin, mutta raskauden edetessä ratkesin uudestaan.On päiviä jolloin pystyn olemaan polttamatta kokonaista savukettakaan, mutta usein ratkean poltamaan päivässä jopa neljä. Tiedän tupakan riskeistä ja haitoista varsinkin sikiöön kohdistuvista.Olen suuresti vihainen itselleni siitä että sorrun polttamaan yhdenkin päivässä.En saa apua tupakoinnin lopettamiseen mistään koska kaikki läheiseni tupakoivat myös avomieheni.Olen yrittänyt kovasti saamaan hänet lopettamaan kanssani jotta lopettaminen täysin onnistuisi, mutta hän on polttanut yli 14 vuotta ja häneltä lopettaminen tai edes vähentäminen on vaikeampaa kuin minulta, mutta tiedän etten pysty täysin lopettamaan ilman että hän lopettaisi.Vaikka neuvolassa sanottiin ettei muutaman savukkeen polttaminen päivässä ole haitaksi on minulla silti paha olla kun tiedän että paheestani kärsii myös minun elämäni tärkein aarre eli tuleva lapseni.Vaikka en ole uskovainen, olen epätoivoissani rukoillut että joku jossakin suojelisi lastani paheeltani.Lääkäri käyntien mukaan sikiöllä on kaikki hyvin ja on terve, mutta silti minulla on pelko. Muuten olen raskauden aikana perehtynyt terveyteeni eli olen ollut tarkka kaikesta muusta mikä koskee raskautta, mutta enään onkin tämä tupakointi mistä eroon tulisi päästä. Haluaisin siis kuulla mielipiteitä ja omia kokemuksia tupakoinnista raskauden aikana.
133498
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

eli vähensin ja vähensin ja vähensin, sitten kuitenkin poltin 2-3 päivässä ja kannoin huonoa omaatuntoa.
Mutta sitten lopetin itseni syyllistämisen, kun kuulin samat sanat kuin sinäkin, ei siis haittaa,vähän...
ja niin mie jatkoin 2-3 päivässä...on kuulema oparempi niin, että äiti on tasapainoinen odotusaikaan, kuin että se kiipeilee tapeteilla ja raivoaa tupakantuskissaan...nehän voi olla helvetilliset ne VIEROITUSOIRETT!!huom!!
Elä kanna syyllisyyttä!
mutta kun vauva syntyy, elä pussaile sitä tupakkasuulla...yök!
Mä lopetin muutama vuosi vauvan jälkeen kokonaan!
Onnea odotukseen, eläkä hermoile, lepäile ja nauti odotusajasta!

Äänestä

eikä kummallakaan ole mitään oireita tullut vanhempi on kohta 2 ja nuorempi on kohta puol vuotta...

Äänestä

Kun ei pysty, niin ei pysty! itse poltin vaihtelevasti raskauden aikana.. Eli toisina päivinä vähemmän toisina meni enemmän. Kyllä tuo ipana tuossa täysillä porskuttaa, eikä ole erityisen kipeä ollut, muutaman kerran flunssa. Ikää vuosi. Kyllä siitä huono omatunto välillä mielessä pilkahti, mutta minulle myös neuvolassa vakuutettiin, että parempi vähentää, jos ei lopettaa voi! Imetyksen aikana kannattaa katsoa, ettei heti tupakoinnin jälkeen ala vauvaa imettämään. Itse kävin imetyksen jälkeen tupakalla, että nikotiini ehtii hävitä elimistöstä ennen uutta imetystä (n.4 h). Se oli itselläni yksi syy imetyksen lopettamiseen. Se että vauva oli jo todellisempi siinä sylissä, kun maha-aikana, tuntui pahalta se tupakointi! Vaikka neuvolassa todettiinkin, että jos äiti on raskausaikana tupakoinut, niin voi hän imettää lastaan vaikka polttaakin, mutta ei voi maitoaan esim. sairaalaan myydä.

Äänestä
  • Itse lopetin kun sain tietää että raskauden aikainen tupakointi lisää vauvan kätkytkuolema riskiä. Nyt vauva on syntynyt ja kadun että poltin edes vähän.

    Äänestä

Minä poltin 10 vuotta askin päivässä ja kun testi näytti plussaa loppui tupakointi siihen paikkaan! Eikä käynyt mielessäkään polttaa yhtä ainoatakaan tupakkaa koko raskauteni aikana!

Äänestä
  • 13 vuotta tupakointia katkesi kuin seinään. Mies polttaa edelleen, minä en enää koskaan.

    Äänestä

Äidinmaitoon kertyy 10-kertainen määrä nikotiinia öidin vereen verrattuna. Onko järkyttävää? Äidinmaito on lapselle niin tärkeää että äitiä kehoitetaan imettään oli tilanne mikä tahansa, mutta.. Tunnen kaksi äitiä joilla raskauden aikainen tupakointi aiheuttanut reikiä ja häikkää vauvan sydämeen. Mene lääkäriin ja kysy mitä voisit tehdä lopettaaksesi, tulet kiittämään itseäsi. Min lopetin heti plussattuani, ennen poltin askin päivässä. En vaan olisi voinut polttaa vaikka kuinka teki mieli.

Äänestä

sellainen videonpätkä, jossa on kuvattu sikiötä ja miten se reagoi, kun äiti polttaa tupakkaa. Tämä voi auttaa sinua tekemään lopettamispäätöksen. Itse en ainakaan laittanut tupakkaa sen jälkeen suuhuni...

Äänestä

Ensinnäkin, onneksi olkoon että olet saanut vähennettyä jo noinkin paljon! Neljäkin on huomattavasti vähemmän kuin 10.

Mulla oli vähän samanlainen tilanne, lopetin jo ennen kuin tiesin olevani raskaana, tupakka maistui kamalalta, joten totesin että nyt loppuu. Ainakin kolme ensimmäistä raskauskuukautta olin polttamatta.

Sitten jossain vaiheessa aloin jälleen polttamaan, 1-4 päivässä, joinain päivinä en ollenkaan. Välillä itkin syyllisyyttäni, kunnes tajusin että mitä enemmän syyllistän itseäni, stressaan ja voin henkisesti pahoin, sen enemmän tekee mieli tupakkaa! Tämän kun sisäistin ja annoin epätäydellisyyteni itselleni anteeksi, loppui tupakointi pikkuhiljaa kuin itsestään. Loppuraskauden, 7-9kk, olin kokonaan tupakoimatta.

Kolme vinkkiä:

Anna itsellesi heikkoutesi anteeksi, tunnusta olevasi addikti. Siltikään ei kannata murtua äiti-myytin alle, ainakaan ennen lapsen syntymää. =D=D
Se ei tarkoita että voit röyhytellä asiaa lainkaan ajattelematta. =D

Mielikuvaharjoittele - Aina kun tekee mielesi mennä tupakalle, kuvittele vauvasi syliisi. Onko tilanne niin paha, että polttaisit vauva sylissäsi?

Nikotiinipurukumi! Ei käynyt minulla mielessä ennen kuin naapurin lääkäri sen ääneen sanoi, pelkkä nikotiini on parempi vaihtoehto kuin kaikki tupakan myrkyt ja se nikotiini. Tätäkin vain vähän, kokeile korvata tupakointikerrat purukumilla.

Paljon onnea raskaudestasi, ja todella paljon voimia tupakanhimon voittamiseen!

Äänestä

älkääkä hakeko täältä sen sallivaa myötätuntoa.

Kenelläkään ei ole oikeutta tuhota toisen ihmisen elämää.

Vaikeaahan se on mutta kaikenlainen itsekkyys on perseestä mikä tällä hetkellä maailmassa vallitsee!!!!

Äänestä
  • Mä oon kans niin vahvasti sitä mieltä että miksi rakastaa enemmän itseään kuin lastaan. Onhan se toki helppo vedota et oon sit niin stressaantunu jos en tupakkia saa ni ennemmin poltan ku stressaan, ja ei se vähäinen tupakointi aiheuta mitään ym ym selitystä. Vaikka polttais yhden tupakan päivässä niin ei se sille lapselle hyväks oo. Okei on niitä terveitä lapsia tullu polttaville äideille, mutta tupakointi lisää niin monen jutun riskiä että haluatko ottaa sen riskin..mitä jos se oletki just sä jolle sit tulee se sairas lapsi mitä tutkimuset osoittaa. Joilleki se kuitenki tulee niin ikinä ei voi tietää oonko se nyt tällä kertaa sit minä tilastoja lisäämään.

    On toki lopettamisessa omat ongelmansa mut jos niin moni on lopettanu sen kuin seinään niin miksi ei muut sitten..tiedän tapauksen joka lopetti 25 v polttamisen jälkeen siihen viimeiseen tupakkiin, eikä oo sen jälkeen polttanu. ja se oli mies eli ei ollu edes mitään raskautta ns pakottmassa. Vieroitusoireisiin on lääkärillä hyvät keinot, jos polttavat raskaanaolijat OIKEASTI haluaisivat olla polttamassa niin kyllä he tekisivät kaikkensa lopettamisen eteen. Mutta ennemmin kuin yritetään kaikkia keinoja niin ollaan täällä esittämässä omaa syyllisyyttään ja haluaan..ei se syyllisyys auta yhtään asiassa, sillä saadaan vain lupa itselle polttaa..koenpa edes syyllisyyttä niin vedänpä henkoset taas tähän väliin. Kokeilkaa välillä kokea sitä syyllisyyttä ennen sitä tupakan vetämistä niin vois jäädä polttamatta..helppohan se on se tupakan jälkeen potea, mut kummasti se syyllisyys taas unohtuu kun uuden sytyttää.

    Älkää hyvät ihmiset altistako ihania tulevia lapsianne sille paskalle, se on niin pieni aika elämästä ku pitää ilman sitä myrkkyä olla. Ja musta oli aika hassua yhden kirjoittama lause että piti lopettaa imetys tupakoinnin lopettamisen sijaan..näkeepä millä sijalla se lapsi elämässä on.

    PS olen myös itse polttanut ja lopettanut kauheiden himojen vallitessa, joten turha alkaa huutaa etten tiedä mistä puhun.

    Äänestä

  • niin mä oon tätä mieltä kirjoitti:

    Mä oon kans niin vahvasti sitä mieltä että miksi rakastaa enemmän itseään kuin lastaan. Onhan se toki helppo vedota et oon sit niin stressaantunu jos en tupakkia saa ni ennemmin poltan ku stressaan, ja ei se vähäinen tupakointi aiheuta mitään ym ym selitystä. Vaikka polttais yhden tupakan päivässä niin ei se sille lapselle hyväks oo. Okei on niitä terveitä lapsia tullu polttaville äideille, mutta tupakointi lisää niin monen jutun riskiä että haluatko ottaa sen riskin..mitä jos se oletki just sä jolle sit tulee se sairas lapsi mitä tutkimuset osoittaa. Joilleki se kuitenki tulee niin ikinä ei voi tietää oonko se nyt tällä kertaa sit minä tilastoja lisäämään.

    On toki lopettamisessa omat ongelmansa mut jos niin moni on lopettanu sen kuin seinään niin miksi ei muut sitten..tiedän tapauksen joka lopetti 25 v polttamisen jälkeen siihen viimeiseen tupakkiin, eikä oo sen jälkeen polttanu. ja se oli mies eli ei ollu edes mitään raskautta ns pakottmassa. Vieroitusoireisiin on lääkärillä hyvät keinot, jos polttavat raskaanaolijat OIKEASTI haluaisivat olla polttamassa niin kyllä he tekisivät kaikkensa lopettamisen eteen. Mutta ennemmin kuin yritetään kaikkia keinoja niin ollaan täällä esittämässä omaa syyllisyyttään ja haluaan..ei se syyllisyys auta yhtään asiassa, sillä saadaan vain lupa itselle polttaa..koenpa edes syyllisyyttä niin vedänpä henkoset taas tähän väliin. Kokeilkaa välillä kokea sitä syyllisyyttä ennen sitä tupakan vetämistä niin vois jäädä polttamatta..helppohan se on se tupakan jälkeen potea, mut kummasti se syyllisyys taas unohtuu kun uuden sytyttää.

    Älkää hyvät ihmiset altistako ihania tulevia lapsianne sille paskalle, se on niin pieni aika elämästä ku pitää ilman sitä myrkkyä olla. Ja musta oli aika hassua yhden kirjoittama lause että piti lopettaa imetys tupakoinnin lopettamisen sijaan..näkeepä millä sijalla se lapsi elämässä on.

    PS olen myös itse polttanut ja lopettanut kauheiden himojen vallitessa, joten turha alkaa huutaa etten tiedä mistä puhun.

    Mä poltin 10 vuotta ja kun sain tietää raskaudestani lopetin välittömästi polttamisen enkä polttanut yhtä ainuttakaan tupakkaa raskauden aikana enkä imetyksen aikana ja sen jälkeen ei ole tehnyt edes mieli enää. Mulla vauva meni itseni edelle, vaikka kuinka teki mieli ja kuinka otti päähän joku asia keksin jotain muuta tekemistä että sain ajatukseni pois tupakanhimosta. Siinä on kuitenkin toisen ihmisen terveydestä kyse. Olen nähnyt dokumenttejä ja lukenut asiasta, yhdessä ohjelmassa näytettiin ultrakuvaa samalla kun äiti poltti tupakkaa, sikiöstä tuli levoton ja selvästi näki miten tupakka siihen vaikutti. Hirveätä katsottavaa!

    Minun mielipiteeni siis on että lopettakaa ehdottomasti, ajatelkaa vauvaanne ennemmin kuin itseänne!

    Äänestä

  • Lisäänpä tuohon vielä sen, että itse poltin ja ryyppäsin viikonloppuisin sikalärvejä (ei mitään pikkusievistelyä pullo sidukkaa perkele) vähintään 15 vuotta. Molemmat loppuivat kuin seinään kun sain tietää raskaudesta. Lapsen syntymän jälkeen en ole vetänyt kumpaakaan.

    ETTÄ KYLLÄ SE LOPETTAMINEN ONNISTUU kun vaan ymmärtää, että ihmisellä on oikeus kehittyä kohdussa ja vielä senkin jälkeen ilman paskaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuleva mamma 08 kirjoitti:

hei. Olen raskausviikolla 29. Olen polttanut yli seitsemän vuotta ja ennen raskautta poltin noin askin kahdessa päivässä. Kun kuulin olevani raskaana lopetin, mutta raskauden edetessä ratkesin uudestaan.On päiviä jolloin pystyn olemaan polttamatta kokonaista savukettakaan, mutta usein ratkean poltamaan päivässä jopa neljä. Tiedän tupakan riskeistä ja haitoista varsinkin sikiöön kohdistuvista.Olen suuresti vihainen itselleni siitä että sorrun polttamaan yhdenkin päivässä.En saa apua tupakoinnin lopettamiseen mistään koska kaikki läheiseni tupakoivat myös avomieheni.Olen yrittänyt kovasti saamaan hänet lopettamaan kanssani jotta lopettaminen täysin onnistuisi, mutta hän on polttanut yli 14 vuotta ja häneltä lopettaminen tai edes vähentäminen on vaikeampaa kuin minulta, mutta tiedän etten pysty täysin lopettamaan ilman että hän lopettaisi.Vaikka neuvolassa sanottiin ettei muutaman savukkeen polttaminen päivässä ole haitaksi on minulla silti paha olla kun tiedän että paheestani kärsii myös minun elämäni tärkein aarre eli tuleva lapseni.Vaikka en ole uskovainen, olen epätoivoissani rukoillut että joku jossakin suojelisi lastani paheeltani.Lääkäri käyntien mukaan sikiöllä on kaikki hyvin ja on terve, mutta silti minulla on pelko. Muuten olen raskauden aikana perehtynyt terveyteeni eli olen ollut tarkka kaikesta muusta mikä koskee raskautta, mutta enään onkin tämä tupakointi mistä eroon tulisi päästä. Haluaisin siis kuulla mielipiteitä ja omia kokemuksia tupakoinnista raskauden aikana.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu