tässä se menee rylkätessä samoja kuvioita päivästä toiseen eikä meinaa kiinnostaa enää mikään.
olisihan jo 28vuoden ikään kokenut parisuhteenkin jos se olisi mahdollista mutta ei niin ei...
ei minkäänlaisia kontakteja ja koulukiusaamisestako sekin liene sitten johtuu?
jos minä rentuksi alkaisin niin valitsen ennemmin itsetuho-ohjelman kun sellaisen että olisin aivoton ja särkisin toisia ihmisiä.
täällä päin suomea ei saa kuulema puhuakaan miltä tuntuu.
pitäis esittää hymyilevää ja kaiken kestävää supermiestä joka pystyy kaikkeen ja joka ei tuntisi mitään.
minä en siihenkään pystynyt.
minä olen liian kiltti ja ketään muuta en satuta kun ainoastaan itseäni.ehkä muut kärsii sitten kun ne tietää mitä teen itselleni mutta ei ne vielä tiedä kun osaan peittää sen niin hienosti..
juon viinaa ja nuilotan yksin kun ei saa aikaan minkäänlaisia kontakteja edes baareissa.. kai tämä olo näkyy minusta jo ulospäin vaikka muuten pitäs olla kunnossa se ulkonäkökin!? kaikkihan perustuu siihen tänään ja siihen että seksiä pitää olla.
mikään ei tunnu miltään enää ja koen olevani liikaa tälläsessä liian sairaassa maailmassa jossa suositaan ainoastaan pahuutta ja ilkivaltaa.
kertakäyttöisiä ovat ihmisetkin ja sille huudetaan hurraa mitä enemmän rikki saat toisen.
sitäpaitsi rakastuminen ja rakastaminen on kielletty minulta.
ei ole siis mahdollista rakentaa mitään suhdetta kun sitä ei saa edes alkamaan eikä siihen ole oikeuttakaan.
näin minä olen asian ymmärtänyt kaikkien sisällissotien kautta mitä perhepiirissämme on käyty kun olen yrittänyt virittää omaa elämää.
pitää siis pysyä lähtöruudussa jossa kuulee etupäässä ainaista valitusta että miksi et tee mitään.
no sitten kun taas jotain tekee niin alkaa se valitus että mitäs nyt teet ja et saa ainakaan noin tehdä.
ota siitä selvä.. tämähän periaatteessa on minun elämä mutta ei se niin kuitenkaan ole.
onneksi kukaan ei näe minun pään sisään.
olisin mennyttä ainiaaksi jos joku tietäisi kaiken sen ahdistuksen sisälläni.
voisin verrata itseäni puuhun mistä on revitty kaarna irti ja siinä sitten olisin pölkkynä vaan kaiken kansan ihastelavana että jopas on tuommonenkin olemassa.
ihan sairasta niin kuin minun päässäkin.
ei ne kaikki kelpaa mihinkään...
ja se on varma että ammattiauttajalle en lähde!
minä hukutan itseni viinaan ja suohon ennemmin.
kun ei ihmiset kunnioita toisiaan eikä ne omista moraaliakaan ja lapsesta opetetaan miten harrastetaan seksiä vastuuttomasti ja miten avioliittokin toimii niin vaikuttaahan se lapsiin ja näin on selvä minkälaisia tulee jälkikasvuistakin.
tulos on tuossa ja minä olen sen uhri mitä sellaiset saa aikaan toiselle.
tämän ne sai minulle aikaan kun täällä ei ole tilaa elää eikä minua herrasmiesperiaatteineni enää arvosteta.
katsotaan ja sanotaan että oletpa jäykkä ja vanhanaikainen.
jopa työpaikallakin harrastettiin ikärasismia sillon joskus kun töissä olin ja sekin otti päähän.
se niin hirmupaljon innostaa jatkamaan kun päivästä toiseen kaikki pyörii sen negatiivisuuden voimalla.
kaikki tuntuu niin kylmälle ja ei ole aikoihin saanut enää otetta oikein mistään.
tämä loppuhan on kiihtyvää vauhtia ja mäenlaskua.
tulkaahan perässä tekin joskus niin en ihan yksin ole siellä suossa sitten kohta.
että tämmönen elämä...
ps.. kukaan ei hoida alkuperäistä ongelmaa koskaan kun se on helpompi siirtää tuonnemmaksi jollain patentilla.
jos olisin ilkeä luonne niin olisin varmaan jo vankilassa mutta nythän istun vaan kotona ja yritän keksiä viritystä millä kelkka kääntyy.
sekin keino on yhtä kaukana kun toimiva parisuhde ja onnellinen elämä...
rasvaanko jo narun valmiiksi jos se kuitenkin sillepuolelle menee...ja meneehän se.
olisihan jo 28vuoden ikään kokenut parisuhteenkin jos se olisi mahdollista mutta ei niin ei...
ei minkäänlaisia kontakteja ja koulukiusaamisestako sekin liene sitten johtuu?
jos minä rentuksi alkaisin niin valitsen ennemmin itsetuho-ohjelman kun sellaisen että olisin aivoton ja särkisin toisia ihmisiä.
täällä päin suomea ei saa kuulema puhuakaan miltä tuntuu.
pitäis esittää hymyilevää ja kaiken kestävää supermiestä joka pystyy kaikkeen ja joka ei tuntisi mitään.
minä en siihenkään pystynyt.
minä olen liian kiltti ja ketään muuta en satuta kun ainoastaan itseäni.ehkä muut kärsii sitten kun ne tietää mitä teen itselleni mutta ei ne vielä tiedä kun osaan peittää sen niin hienosti..
juon viinaa ja nuilotan yksin kun ei saa aikaan minkäänlaisia kontakteja edes baareissa.. kai tämä olo näkyy minusta jo ulospäin vaikka muuten pitäs olla kunnossa se ulkonäkökin!? kaikkihan perustuu siihen tänään ja siihen että seksiä pitää olla.
mikään ei tunnu miltään enää ja koen olevani liikaa tälläsessä liian sairaassa maailmassa jossa suositaan ainoastaan pahuutta ja ilkivaltaa.
kertakäyttöisiä ovat ihmisetkin ja sille huudetaan hurraa mitä enemmän rikki saat toisen.
sitäpaitsi rakastuminen ja rakastaminen on kielletty minulta.
ei ole siis mahdollista rakentaa mitään suhdetta kun sitä ei saa edes alkamaan eikä siihen ole oikeuttakaan.
näin minä olen asian ymmärtänyt kaikkien sisällissotien kautta mitä perhepiirissämme on käyty kun olen yrittänyt virittää omaa elämää.
pitää siis pysyä lähtöruudussa jossa kuulee etupäässä ainaista valitusta että miksi et tee mitään.
no sitten kun taas jotain tekee niin alkaa se valitus että mitäs nyt teet ja et saa ainakaan noin tehdä.
ota siitä selvä.. tämähän periaatteessa on minun elämä mutta ei se niin kuitenkaan ole.
onneksi kukaan ei näe minun pään sisään.
olisin mennyttä ainiaaksi jos joku tietäisi kaiken sen ahdistuksen sisälläni.
voisin verrata itseäni puuhun mistä on revitty kaarna irti ja siinä sitten olisin pölkkynä vaan kaiken kansan ihastelavana että jopas on tuommonenkin olemassa.
ihan sairasta niin kuin minun päässäkin.
ei ne kaikki kelpaa mihinkään...
ja se on varma että ammattiauttajalle en lähde!
minä hukutan itseni viinaan ja suohon ennemmin.
kun ei ihmiset kunnioita toisiaan eikä ne omista moraaliakaan ja lapsesta opetetaan miten harrastetaan seksiä vastuuttomasti ja miten avioliittokin toimii niin vaikuttaahan se lapsiin ja näin on selvä minkälaisia tulee jälkikasvuistakin.
tulos on tuossa ja minä olen sen uhri mitä sellaiset saa aikaan toiselle.
tämän ne sai minulle aikaan kun täällä ei ole tilaa elää eikä minua herrasmiesperiaatteineni enää arvosteta.
katsotaan ja sanotaan että oletpa jäykkä ja vanhanaikainen.
jopa työpaikallakin harrastettiin ikärasismia sillon joskus kun töissä olin ja sekin otti päähän.
se niin hirmupaljon innostaa jatkamaan kun päivästä toiseen kaikki pyörii sen negatiivisuuden voimalla.
kaikki tuntuu niin kylmälle ja ei ole aikoihin saanut enää otetta oikein mistään.
tämä loppuhan on kiihtyvää vauhtia ja mäenlaskua.
tulkaahan perässä tekin joskus niin en ihan yksin ole siellä suossa sitten kohta.
että tämmönen elämä...
ps.. kukaan ei hoida alkuperäistä ongelmaa koskaan kun se on helpompi siirtää tuonnemmaksi jollain patentilla.
jos olisin ilkeä luonne niin olisin varmaan jo vankilassa mutta nythän istun vaan kotona ja yritän keksiä viritystä millä kelkka kääntyy.
sekin keino on yhtä kaukana kun toimiva parisuhde ja onnellinen elämä...
rasvaanko jo narun valmiiksi jos se kuitenkin sillepuolelle menee...ja meneehän se.
Vastaukset 1
Vanhimmat
etpä ole yksin. Multa tuntuu aivan samalta...mutta ei se näy ulospäin. Vaikka muut luulisivat että tuossahan on "rento" ihminen, se on loppujen lopuksi vain yhteiskunnan pakottama lopputulos. Olen 20v mutta en näe juuri mitään elämässä mikä todella kiinnostaisi tai millä oisi merkitystä...samat ongelmat mitä sinullakin, mutta ei niitä oikein voi ratkaistakaan kun jostain syystä muiden silmissä tekee asiat väärin. Jos ei ole karismaa niin ei voi tehdä yhtään erehdystä ilman että tulee heti satikutia. On se elämä joillakin näköjään tämmöistä, ainakin et ole yksin siinä asiassa.