Onko kellään kokemusta opiskelusta merkonomiksi informaatio ja kirjastopalvelujen koulutusohjelmassa? Millaista opiskelu on?
Saako sillä koulutuksella töitä, onko töitä tarjolla pk-seudulla?
Entä onko kirjastoalan merkonomin koulutuksella mahdollista saada myös muunlaista työtä, esim. kirjakaupanmyyjänä, jos oman alan töitä ei heti saa.
Mua kiinnostaa lähinnä Keravalla oleva koulutus, onko sieltä kokemuksia? Myös AMK-tasoinen kirjastoalan koulutus kiinnostaa, siitäkin kokemukset tervetulleita.
Ja ylipäätään olisi kiva kuulla kokemuksianne jos olette olleet kirjastossa töissä.
Saako sillä koulutuksella töitä, onko töitä tarjolla pk-seudulla?
Entä onko kirjastoalan merkonomin koulutuksella mahdollista saada myös muunlaista työtä, esim. kirjakaupanmyyjänä, jos oman alan töitä ei heti saa.
Mua kiinnostaa lähinnä Keravalla oleva koulutus, onko sieltä kokemuksia? Myös AMK-tasoinen kirjastoalan koulutus kiinnostaa, siitäkin kokemukset tervetulleita.
Ja ylipäätään olisi kiva kuulla kokemuksianne jos olette olleet kirjastossa töissä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen opiskellut kirjasto- ja tietopalvelun tradenomiksi, sitä ennen tosin asiakaspalvelun merkonomiksi. Suoraan kirjastoalan merkonomiksi opiskelu olisi aikoinaan kiinnostunut muuten, mutta kyseistä koulutusta ei järjestetä Pohjois-Suomessa.
Itse olen Oulun seudulta, ja koska täällä valmistuu alalle sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta, kilpailu työpaikoista on kovaa ja alalla on työttömyyttä. Tänne kirjastoalan merkonomin koulutuksella olisi vaikea työllistyä.
Merkonomina työskentelisit todennäköisesti kirjastovirkailijana, kirjastosihteerinä tai tietopalvelusihteerinä (sama työ, nimekkeet vaihtelevat). Katsele avoimia työpaikkoja työkkärin sivuilta mol.fi tai osoitteesta kirjastot.fi, suuri osa niistä on yleensä Etelä-Suomessa. Luulisin, että työllistymisnäkymät pk-seudulla ovat kohtalaiset, koska siellä on yleisten kirjastojen lisäksi paljon oppilaitos-/korkeakoulukirjastoja, mutta myös erikoiskirjastoja joita muualla maassa on vähemmän. Toisaalta muut Keravalla opiskelevat varmaan kilpailevat samoista paikoista. Kannattaa varautua hakeutumaan työkokemuksen saamiseksi jollekin pikkupaikkakunnalle, helpompi sitten saada töitä toivomaltaan seudulta kun on jo jotain työkokemusta.
Tiedän pari kirjastoalalle opiskellutta, jotka ovat tai ovat olleet töissä kirjakaupassa. Kirjastoalan opiskelu valmentaa kyllä hyvin muihinkin asiakaspalveluammatteihin, mutta mitään varsinaisia erityistaitoja joista olisi hyöytyä muillakin aloilla ei mielestäni oppinut. Kirjastoalan koulutus ei myöskään vastaa täysin kaikkea sitä, mitä työntekijöiltä vaaditaan (lue työpaikkailmoituksia; usein toivotaan pedagogisia taitoja tai järjestelmätuen tasoisia atk-taitoja).
Työllisyysnäkymistä; keski-ikä alalla on aika korkea, ja vanhempia työntekijöitä jää lähitulevaisuudessa paljon eläkkeelle, eli paikkoja saattaa tulla sitä kautta auki. Säästösyistä näitä paikkoja ei kuitenkaan aina täytetä, ja varsinkin kirjastovirkailijan töitä tekevät paljon työllistetyt ja lainaus-/palautusautomaatit.
Kirjastoalan huonoja puolia: Palkka on huono. Pk-seudulla kirjastovirkailijan palkalla voi tehdä tiukkaa. Vaatimuksia tulee koko ajan lisää, esim. tiedonhaun tai internetin opetusta, eikä tämä näy alan palkkauksessa tai arvostuksessa. Kaikille avoimissa kirjastoissa käy paljon ongelma-asiakkaita, mutta ei ehkä niin paljon kuitenkaan kuin mitä monissa muissa paikoissa.
Hyviä puolia: mieluummin kirjaston tiskillä kuin kaupan kassalla. :) Työ on aika rentoa, eikä sitä tarvitse "viedä kotiin". Yleinen kirjasto on kiva paikka, jos kirjallisuus kiinnostaa (yleensä alalle hakijoita kai kiinnostaa).
Olen ja olen ollut kirjastovirkailijan töissä ja vastaavissa. Muistaakseni yläasteen opinto-ohjaaja tms. ehdotti sitä minulle koska luin paljon, ja varsinaisen toiveammatin puutteessa sitten hakeuduin alalle. Olen ollut enimmäkseen tyytyväinen, jotain muutakin voisin tehdä, mutta edelleenkin se oikea toiveammatti on hakusessa.
Yksi juttu, mistä EN tykkää tällä alalla, on se että asiakaspalveluhommissa tekemisen määrä on suoraan verrannollinen asiakkaiden määrään, ja esim. näin kesäisin turhaudun tylsyyteen. Totta kai kirjastoala on paljon muutakin kuin asiakaspalvelua, työtehtäviin kuuluu paljon muuta kuin mitä kirjaston asiakas näkee, mutta välillä se tekeminen on aika keksimällä keksittyä.
Olikohan tästä mitään apua, vastasin kuitenkin kun kysymys sattui silmään. Kysele tarkemmin lisää, jos tuntuu että voisin osata vastata!
Kiitos vastauksesta! Kerroitkin jo hyvin kaikkea mitä halusinkin tietää.
Kirjastoalan tradenomin tutkinto kiinnostaa enemmän tällä hetkellä. Hieman pelottaa,se, että kirjastoalan tutkinnolla pätevöityy vain kirjastoon ja se on aika kapea ala loppujenlopuksi. Ja kuinka sitä työtä jaksaisi tehdä loppuelämänsä?
Olisin vielä kysynyt, että minkälaista kirjastoalan opiskelu on? Katselin vähän Turun amk:n opintosuunnitelmaa ja aika paljon siinä on tietotekniikkaa, tiedonhakuun liittyviä opintoja ja sitten johtamista. Pitäisikö olla kovin kiinnostunut tietotekniikasta, jotta pärjäisi opiskelussa/työssä?
Entä pitäisikö kirjastoalalle aikovan lukea itse paljon kaikenlaista? Vai riittääkö, että pitää tietynlaisista kirjoista ja on kiinnostunut kirjallisuudesta ylipäätään?
Kiva jos kelpasi! Jaarittelen taas lisää...
Tietotekniikan opetus alkoi meillä aivan perusjutuista, joten etukäteen ei ainakaan tarvinnut olla tietotekniikasta kiinnostunut, mutta opiskellessa auttaa jos se ei ole myöskään vastenmielistä. Itse otin paljon tietotekniikan kursseja valinnaiseksikin, koska ajattelin että ne tiedot voisivat olla tarpeellisia työelämässä. Suuri osa päivästä kuluukin töissä tietokoneen ääressä, ja asiakkaita saa olla niiden käytössä myös neuvomassa, mutta mielestäni hyvin on pärjännyt sillä että osaa netin ja windowsin peruskäytön, ja että osaa selvittää paperitukoksen tulostimesta yms. laitekohtaisia juttuja, jotka oppii sitten töissä. Kaikissa kirjastoissa missä olen ollut töissä on ollut oikea atk-tukikin (kirjaston oma, kunnan tai organisaation yhteinen), joilta on sitten voinut kysyä apua kaikissa oikeissa ongelmatilanteissa.
Ainakin korkeakoulukirjastoissa käytetään nykyisin paljon elektronisia aineistoja (mm. artikkelitietokantoja ja kokonaan sähköisessä muodossa olevien kirjojen kokoelmia). Jotenkin itsestä tuntuu, että pitäisi jaksaa olla kiinnostuneempi niistä, mutta en vaan ole. Jonkin verran täytyy itsekin etsiä niistä tietoa ja etenkin pitäisi osata neuvoa niiden käyttöä asiakkaille. Nämä varmaan näkyvät koulutuksessa tiedonhakutehtävien muodossa.
Mielestäni alalle pyrkijän ei tarvitse lukea paljon kaikenlaista, vaikka totta kai alalle hakeutuu paljon sellaisia jotka ovat kovia lukijoita. Meillä oli muutamia kirjallisuuden kursseja, mutta niiden lisäksi opinnoissa ei painotettu juurikaan kirjallisuutta. Itse olin siitä ehkä hieman pettynytkin. Opiskelujen jälkeen kirjallisuuden tuntemuksen tarpeellisuus riippuu taas siitä mihin haet ja pääset töihin. Yleiseen kirjastoon hakiessa voi tietysti olla apua siitä, jos lukee kirjallisuutta laajasti tai jos on perehtynyt tiettyyn genreen. Itse olen töissä tieteellisessä kirjastossa, ja tällä puolella taitaa olla aivan sama lukeeko vapaa-ajallaan mitään vai ei. Kyseisen alan tuntemisesta on ollut etua, mutta ei sitäkään aina edellytetä.
Johtamiskurssit menivät itseltä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kun ei ollut suunnitelmissa päätyä johtajaksi. Jotkut kurssit vaan ovat tylsempiä kuin toiset. :) Käytännössä johtajan täytyy osata aivan erilaisiakin asioita, mitä kursseilla ehditään opettaa (esim. kunnallishallintoa).
Opiskelu on ihan tavallista, käydään tunneilla, tehdään muistiinpanoja, luetaan tenttiin. Joillain kursseilla oli esitelmiä. Opinnäytteen lisäksi tehtiin pienemmät tutkimukset ja projektityöt. Valinnaisaineita saattoi valita sen mukaan mistä itse on kiinnostunut, suuntautua vaikka musiikkikirjastotyöhön tai lastenkirjastotyöhön.
Siltä varalta että päädytkin opiskelemaan jotain muuta alaa, niin merkonomin ja tradenomin koulutus eivät ole ainoita teitä kirjastoalalle, vaan vaadittavan pätevyyden voi hankkia noin vuoden kestävällä koulutuksella (erikoistumisopinnot ammattikorkeakoulussa tai informaatiotutkimuksen kokonaisuus avoimessa yliopistossa) myös jonkun muun korkeakoulututkinnon lisäksi. Myös kirjastoalan ammattitutkinto kestää noin vuoden, mutta käsittääkseni sitä opiskelevat enimmäkseen oppisopimuksella alalla jo töissä olevat, joilta puuttuu pätevyys. Yhdeltä erikoistumisopinnot käyneeltä olen kuullut, että työnantajat arvoistaisivat tradenomin tutkintoa enemmän, ja onhan se ainakin laajempi.
Kirjastoalan töitä löytyy yllättävistäkin paikoista, mutta kieltämättä koulutus ei valmista juuri muualle. Toistaiseksi olen tyytyväinen nykyiseen työpaikkaani, mutta en pidä mahdottomana sitä että vaihdan joskus alaa. Ja jos joskus vaihdan työpaikkaa, niin todennäköisesti olisi opiskeltava se uusi ala ensin!
Heips!
En suosittele: koneet hoitavat nykyään virkailijoiden duunit. Jokaista aukeavaa paikkaa hakee pääkaupunkiseudulla 50 virkailijaa, maaseutupaikkakunnillekin lähes 30 per vapautuva työ. Tämä on omakohtaista tietoa, sillä hakijoille kerrotaan hakijamäärät postuumisti.
Helsingin kaupunginkirjasto työllistää vain jo kirjaston sisällä olevia eli ei edes laita yleiseen hakuun vapautuvia paikkoja, sijaisuuksista (muita ei olekaan) puhumattakaan.
Kymmentä eläköityvää virkailijaa kohden otetaan kolme tilalle.
Alan oppilaitokset valehtelevat, että töitä riittää, kun "suuret ikäluokat eläköityvät". Niiden on saatava oppilaspaikat täyteen, jotta saisivat täydet valtion tuet.
Itse sain töitä muulta alalta, mutta ei ole kiva kouluttautua turhaan!