Täällä on nyt ollut juttua rovaniemen ja turun
oikiksesta muttei hesan...
Ainakin opet tääl meidän lukios sanoo, että suurin
osa vaikkapa Eu-virkoihin valittavista otetaan
hesan yliopistoista. Tietoa?
Ja onko kenellään tietoa hesan oikiksen opetuksen
tasosta?
Ja muuta yleistä tietoa...
Kiitos!
oikiksesta muttei hesan...
Ainakin opet tääl meidän lukios sanoo, että suurin
osa vaikkapa Eu-virkoihin valittavista otetaan
hesan yliopistoista. Tietoa?
Ja onko kenellään tietoa hesan oikiksen opetuksen
tasosta?
Ja muuta yleistä tietoa...
Kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
No, tuossa eu-virkahommassa on taas monta vaikuttavaa seikkaa:
- Helsingin yliopistossa on 35.000 opiskelijaa (oikiksessa yli 2.000). Varmaan absoluuttisesti mitattuna Helsingin yliopisto on aika vahvoilla EU-virkojen täytössä. Kun valmistuvia on paljon, on työmarkkinoille sijoittuvia paljon.
- Helsingin oikis on suurin (karkeasti, mutu-tuntumalla arvioituna kokosuhteet Hki - Tku - Roi vois mennä jotenkin 3 - 1,5 - 1). Edelleen Helsinkiläisten absoluuttinen osuus valmistuneista ja työmarkkinoille sijoittuvista on tietenkin suurin. Sama pätee luultavasti EU-virkoihin. Suhteellisesta osuudesta en tiedä..
- Opetuksen laadusta: Kirjatenttejä Hesan oikiksessa tehdään pääasiassa. Niin kai se menee muuallakin. Proffia ym. opettajia on isossa tiedekunnassa melkoisesti, joten kaikenlaista seminaaria, luentoa yms. on tietysti varmasti enemmän kuin pienemmissä tiedekunnissa.
- Helsingissä on paljon kesä- ym. työmahdollisuuksia opiskelijoille. Tämä vaikuttaa ns. oman alan työkokemuksen keräämiseen opiskeluaikana, millä voi olla ensimmäisiä työpaikkoja haettaessa huomattava merkitys.
- Helsingissä opiskelleet hakevat valmistuttuaan usein nimenomaan Helsingissä avoinna olevia virkoja. Näissä on paljon valtionhallinnon, mm. ministeriöiden virkoja, joista voi avautua väylä myös EU-tehtäviin.
- Lukion opettajien tietotasoa tällaisissa jutuissa kannattaa aina hieman epäillä. Tokkopa seuraavat virantäyttöprosesseja kovin syvällisesti.
Loppujen lopuksi veikkaanpa, että aika paljon itsestä kiinni on, miten työllistyy ja millaisiin tehtäviin. Juristeille kyllä töitä löytyy, vaikka tämänhetkinen työtilanne onkin aika kehno. Opiskelupaikka tuskin paljon vaikuttaa..
Tietenkin jos opiskelee Turussa tai Rovaniemellä, kannatta olla valmis viettämään pari kesää Helsingissä töissä. Turussa ja varsinkin Rovaniemellä on surkeasti kesä- ym. työmahdollisuuksia, ja hyödyllisen oman alan työkokemuksen hankkiminen opiskeluaikana voi edellyttää Helsingin apajille lähtemistä.
Juristeista tulee melkein kaikista jotain nihkeitä ja huonopalkkaisia valtion virkamiehiä. Oikis on ihan yliarvostettu paikka.
Ja vielä kerran: höpö höpö. Yksityiselle menee puolet valmistuneista.
Sitä paitsi keskiverto virkamiesjuristinkin palkka on kirkkaasti yli suomalaisten keskiarvopalkan. Mutta aika surkimus saa olla, jos viitsii pelkän palkan takia valita jonkin alan tai työpaikan. Aika takkuamista taitaa duuni olla jos ainoa asia työssä kiinnostaa on siitä saatava palkka.
Puolet menee siis julkiselle, eli aika suuri todennäköisyys on, että oikislaisesta tulee virkamies. Eikä virkamiespelleilyssä huonoa ole ainoastaan palkka, vaan työ on muutenkin aika nihkeää.
... kun et oikeustieteellisestä alasta mitään tiedä.
Julkisella puolella lakimies tienaa keskimäärin 3365 euroa kuukaudessa (Lakimiesliiton teettämä tutkimus). Aika porvari saat olla, jos pidät sitä vähäisenä. Työajat ovat huomattavasti paremmat kuin yksityisellä, jossa tosin palkkakin on parempi ( keskiarvo 4550€/kk). Mutta luulisi 3365 euron riittävän sinullekin.
Jos tulee vielä mitä tahansa muuta mieleen niin
ilmoita...
Enpä sanoisi, että reilu 3000€ on hyvä palkka noinkin korkeasti koulutetulle. Lääkärit, ekonomit ja DI:t peittoavat oikislaiset mennen tullen.
Ja sillä on merkitystä mihin? Joku vain sattuu tykkäämään juridiikasta ja tyytyy siihen hävettävän vähäiseen 3000 euroon.
Verojen jälkeen erot ovat kuitenkin aika marginaaliset. Keskimäärin bruttotulot oli muuten lakimiehillä suuremmat kuin ekonomeilla vuonna 2002. Ennen on ollut toisin päin. Luulen, että taakse jää kyllä muutkin mainitsemasi ryhmät. En tiedä - enkä haluakkaan tietää.
Toivottavasti tienaat enemmän kuin naapurisi!
Naulan kantaan, nimim. Opiskelija. Aika pikkusielu on, jos duuninsa ja koulutusalansa valitsee palkan vuoksi. Kyllä alan pitäisi jo kiinnostaa, jos viitsii opiskella 5-6 vuotta. Ja kyllä juristipalkan pitäisi riittää ahneemmallekin, oli se palkka vaikka sitten se virkamiesjuristin keskiansio. Sitä paitsi palkan kasvaessa veroprogressio kasvaa, joten eipä niistä ylimääräisistä hiluista niin paljon käteen jää, kuin miltä bruttona näyttää.
Lääkäreiden palkasta varsin iso osa muodostuu ilta-, yötyö-, ja päivystyskorvauksista. Jos juristi paiskisi sunnuntaiyönä töitä ja saisi siitä korvaukset, niin kylläpä palkka nousisi.
Tilastojen mukaan juristien palkat ovat keskimäärin ekonomien palkkoja korkeammat. Muistaakseni DI:t jäävät myös juristien keskiarvon alle. Ainoastaan lääkärit peittoavat juristit mainituista aloista, mutta lääkärit maksavat palkastaan työlle menetettyinä viikonloppuina ja iltoina.
Ja mitä tulee virkamiestyön 'nihkeyteen', niin omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa, että ihan yhtä lailla yksityisellä sektorilla on hyvinkin nihkeitä ja ankeita, yhden pykälän soveltamiseen perustuvia duuneja (mm. pankeissa). Valtiolta taas löytyy myös mielenkiintoisia ja erittäin haastavia töitä. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa ministeriöiden erikoisasiantuntijoiden ja tuomareiden virat, joissa yksittäisen työntekijän vastuu ja työtehtävien monipuolisuus on usein vertaansa vailla moneen muuhun duuniin. Yksityiseen verrattaessa kannattaa tietysti muistaa myös valtion lyhyemmät työajat, virkojen pysyvyys (ei tule saneeratuksi ulos, kun firma myydään vaihteeksi jonnekin Ruotsiin), ja 10 vuotta virassa olleiden hulppeat, vuotuiset 45 vuorokautta vuosilomaa. Kun diskonttaa lisääntyvän vapaa-ajan arvon, niin kylläpä ne palkkaerot alkavat kuukausitasollakin pienentyä ihan kunnolla.
Jos haluat pelata niin varman päälle kuin (uskoakseni) muodikkaiden eu-virkojen saamisen kannalta on mahdollista, opiskele seuraavasti:
- Suorita ylempi oikeustieteellinen tutkinto
- Suorita tutkinto suomen kielestä (alempikin riittää, ainakin laaja osakokonaisuus suomen kielen opinnoista) tai
Juristi-lingvistejä tarvitaan varsinkin eu-hommissa. Eu-säädöstekstien (direktiivit ym.) valmisteleminen ja kääntäminen on kai kokonaisuudessaan eu-virkamiesten tehtävä. Siinä hommassa tarvitaan juristeja, jotka paitsi osaavat lainsäädännön ja omaavat juridisen ajattelutavan, osaavat myös suomen kielen peruskieliopin yms.
Luultavasti oikeustieteellinen tutkinto yhdistettynä sopiviin vieraan kielen (englanti, ranska tms.) opintoihin olisi myös rautaa, yllämainituista syistä.
No, kahta tutkintoa ei kovin moni jaksa lukea, eikä se välttämättä kannatakaan pelkkien mahdollisten tulevaisuuden viranhakujen takia. Jos kielipäätä riittää ja opiskeluintoa löytyy, niin varmasti kaikki oppi on hyödyksi, päätyi sitten eu-virkaan tai ei. Joka tapauksessa mulle on jostain jäänyt sellainen käsitys, että kieltä osaavat ja opiskelleet juristit ovat monissa jutuissa aika rautaa, varsinkin eu-ympyröissä.
Sun juttu antoi taas lisää uskoa siihen että haen oikikseen. Juuri juridiikka ja kielet kiinnostavat.
Kauanko keskimäärin kestää suorittaa kaksi tutkintoa ?
Pystyykö EU-viroissa hyödyntään venäjän kielen osaamista? Osaan kyllä myös saksaa, ruotsia ja englantia.
EU-virkahan olisi todella hieno homma, sillä kansainvälisyyden lisäksi siellä voisi vuosien kelpottelun jälkeen päästä vaikuttamaan asioihin. Eihän ole pakko olla politikko vaikuttaakseen EU:ssa? aivan.
Voiko Hesan oikikseen päästä noin M:n papereilla?
En tiedä näistä asioista vielä paljoakaan, mutta ehkä Studiamessuilla selviää jotain..