En tiedä miten jaksais. Töissä on niin tulehtunut ilmapiiri, ettei sinne enää huvittaisi mennä - kaikki motivaatio on mennyt ja mikään ei innosta enää.
Kauppiaspariskunta on ulkona kaikesta kuin lumiukot. Hoitavat vain oireita, eivät puutu taudin aiheuttajiin. Me jotkut, jotka ollaan uskallettu ääneen jotain sanoa, ollaan saatu valittajan leima ja nyt meitä savustetaan ulos keinotekoisin väittein, esim. osaston esimies valehtelee kauppiaille alaisistaan ja kauppiaat uskovat.
Kauppiasrouva vaan puhuu selän takana kaikista pelkkää pahaa ja oikuttelee kuin pikkukakara. Ensin sanovat, että pitää tulla juttelemaan kaikesta, sitten jos juttelee, onkin pelkkä valittaja ja kerrotaan että olisi ehkä syytä vaihtaa paikkaa jos ei valitus lopu.
Eihän tollaista jaksa - sitten kun vielä töitä annetaan enemmän kuin normaalina työaikana ehtii tekemään. Ja kaikki on sekaisin, kukaan ei tiedä eikä välitä mistään mitään, firmallakaan tuskin menee kovin hyvin. Eikä ihme.
Lääkkeetkään ei tunnu auttavan. Kai olisi vaan parempi hypätä jonain päivänä junan alle - pääsisivätpähän eroon.
Kauppiaspariskunta on ulkona kaikesta kuin lumiukot. Hoitavat vain oireita, eivät puutu taudin aiheuttajiin. Me jotkut, jotka ollaan uskallettu ääneen jotain sanoa, ollaan saatu valittajan leima ja nyt meitä savustetaan ulos keinotekoisin väittein, esim. osaston esimies valehtelee kauppiaille alaisistaan ja kauppiaat uskovat.
Kauppiasrouva vaan puhuu selän takana kaikista pelkkää pahaa ja oikuttelee kuin pikkukakara. Ensin sanovat, että pitää tulla juttelemaan kaikesta, sitten jos juttelee, onkin pelkkä valittaja ja kerrotaan että olisi ehkä syytä vaihtaa paikkaa jos ei valitus lopu.
Eihän tollaista jaksa - sitten kun vielä töitä annetaan enemmän kuin normaalina työaikana ehtii tekemään. Ja kaikki on sekaisin, kukaan ei tiedä eikä välitä mistään mitään, firmallakaan tuskin menee kovin hyvin. Eikä ihme.
Lääkkeetkään ei tunnu auttavan. Kai olisi vaan parempi hypätä jonain päivänä junan alle - pääsisivätpähän eroon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...että ei se oo helppoo veturinkuljettajillakaan.
Itselläni oli samantapainen tilanne. Esimies teki kaikkensa että työolot olisivat huonot ja työkaverit syrjivät,koska en halunnut puuttua heidän riitoihinsa ja kun siitä menin puhumaan ylemmille tahoille ettei näin voi jatkua niin olin totaalinen hylkiö sen jälkeen. Raskain mielin lopetin rakastamani työn ja hyvästelin asiakkaat,mutta nyt olen paljon voimakkaampi kuin silloin. Joku olisi voinut kestää kaiken sen,mutta minä en voinut kestää sitä,että on aivan yksin,kun apua olisi tarvinnut ei sitä irronnut ja esimies yritti saattaa minua naurunalaiseksi kokoajan. Vieläkin kaipaan sitä työtä mutta en muuta siitä.
vaihtoehto on irtisanoutuminen. Perheessäni on niin tehty jo pari kertaa ja aina se tie eteenpäin löytyy - jos ei heti niin ajan kanssa.
On kannattanut lähteä työpaikoista, joissa ei itse tosiaan henkisesti jaksanut, ja kun alkoi tulla psykosomaattisia oireita.
Jostakin kannattaa luopua saadakseen jotakin parempaa!