Sairaat työyhteisöt

myös toisin, eli missä vaasalaisessa firmassa ei ole harjoitettu työpaikkakiusaamista? Onko sellaista edes olemassa?

asettaa :??? kirjoitti:

myös toisin, eli missä vaasalaisessa firmassa ei ole harjoitettu työpaikkakiusaamista? Onko sellaista edes olemassa?

hieman pistää miettimään millainen on ihminen joka miettii onko yhtäkään työpaikkaa ilman kiusaamista...

jos sullon tommosia ajatuksia/kokemuksia ni ehkä kannattas miettiä että olsikko kuvitellu kaikis paikois olevan kiusaamista, sitähä se pääkoppa alkaa tekemään ku kerran joutuu kohteeksi. luulee että kaikkial kiusataa - ja paskat. jokasen kans on kuiteki tultava toimeen jos aikoo työelämäs olla...

mikä on sun mielestä kiusaamista? vitsailu ja "röyhkeät" heitot? ne piristää kummasti päivää. kaikesta ei tartte ottaa nokkiinsa..jos ottaa ni vika o silloin vähä muuallakin kuin työkavereissa. todellinen kiusaaminen on eri asia kuin leikkimielinen piikittely, tietysti on vaikea niitä toisistaan erottaa jos on ennen ollut päähänpotkittu.. :)

nosteles itsetuntoos vähä, työpaikan voi "valita", mut ei työkavereita. nii se vaa o. elä sen kanssa. :)

mahtoko olla provo tämä aloittaja.. =P nojoo, souwot, oli tai ei. :)

kun heti haukut tyhmäksi ja provosoidut/provosoit?

Ja ei varominen ole väärin, päinvastoin fiksu ihminen kiertää paikat missä työilmapiiri on mätä.

*narf* kirjoitti:

hieman pistää miettimään millainen on ihminen joka miettii onko yhtäkään työpaikkaa ilman kiusaamista...

jos sullon tommosia ajatuksia/kokemuksia ni ehkä kannattas miettiä että olsikko kuvitellu kaikis paikois olevan kiusaamista, sitähä se pääkoppa alkaa tekemään ku kerran joutuu kohteeksi. luulee että kaikkial kiusataa - ja paskat. jokasen kans on kuiteki tultava toimeen jos aikoo työelämäs olla...

mikä on sun mielestä kiusaamista? vitsailu ja "röyhkeät" heitot? ne piristää kummasti päivää. kaikesta ei tartte ottaa nokkiinsa..jos ottaa ni vika o silloin vähä muuallakin kuin työkavereissa. todellinen kiusaaminen on eri asia kuin leikkimielinen piikittely, tietysti on vaikea niitä toisistaan erottaa jos on ennen ollut päähänpotkittu.. :)

nosteles itsetuntoos vähä, työpaikan voi "valita", mut ei työkavereita. nii se vaa o. elä sen kanssa. :)

mahtoko olla provo tämä aloittaja.. =P nojoo, souwot, oli tai ei. :)

työpaikan kovanassu;) kiusaaja on yleensä se osapuoli jonka itsetunto on heikko.

en ymmärrä miksi kysymykseni aiheutti näinkin paljon närää? Kysyähän voi mitä vain tässä maailmassa.. pistääkin mietityttämään kehen kalikka kalahti näin kovasti. Vastaukset tällaiseen kysymykseen osaa varmaan jokainen suodattaa omien "ihmiset on erilaisia" -filtterin läpi, eikä ottaa niin kirjaimellisesti..

Itse (muiden ei tarvitse) ottaisin sen jonkinlaisena suuntaa antavana vinkkinä kuitenkin, jos kovin moni työntekijä mainostaa samaa paikkaa.. Minulla on itselläni hyviä kokemuksia, mutta tiedän että muutamalla tutullani ei - tavallisia rivityöntekijöitä ja fiksuja ihmisiä monen mielestä kumpikin.

Mielestäni on ihan selvä, että jokainen haluaa työpaikkaan, jossa on koettu että työilmapiiri on hyvä, sehän on selvä! Jos tämä kysymys sitten kolahti erityisesti johonkin valtaa pitävään, työpaikakkiusaamisesta syytettyyn vellihousuun, niin sitten ei mahda mitään, ota koppi ja laita tyynyn alle.

"Oletko jotenkin altis kiusaamiselle tai provosoiva muuten vaan, kun varot työpaikkakiusaamista noin kovaa? "

Oletkohan sinä nyt ihan tosissasi kysymässä tällaista?
Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi vähintään sakolla ja enintään vankeudella, tiesithän tämän? Juuri taisi Iltasanomissa olla artikkeli miten tuomio oli taas rapsahtanut.

Vertaa kysymystäsi seuraavaan:
"Oletko jotenkin altis tulemaan ryöstetyksi tai raiskatuksi tai provosoiva muuten vaan, kun varot tuollaisia rikoksia noin kovaa?"

Ei ihme, että koulukiusaaminen kukoistaa..

tyypillinen kirjoitti:

työpaikan kovanassu;) kiusaaja on yleensä se osapuoli jonka itsetunto on heikko.

ihan kamala kiusaaja oon, ollu aina ja olen ikuisesti! varo selustaas ;P

mutta joo oikeesti, kyllä sitä on itekki koettu työpaikkakiusaaminen, mutta eipä se oo estäny ettimästä muita hommia ja haistattamaan pitkät kusipäille.

lähes jokases työpaikas on omat pirunsa, se on eri asia antaako niiden voittaa...

*narf* kirjoitti:

ihan kamala kiusaaja oon, ollu aina ja olen ikuisesti! varo selustaas ;P

mutta joo oikeesti, kyllä sitä on itekki koettu työpaikkakiusaaminen, mutta eipä se oo estäny ettimästä muita hommia ja haistattamaan pitkät kusipäille.

lähes jokases työpaikas on omat pirunsa, se on eri asia antaako niiden voittaa...

pääpiru on itse esimies?

ja kun kirjoitti:

pääpiru on itse esimies?

Kiusattujen tuki ry:stä muunmuassa. Kyllä sieltä aikuisetkin kiusatut neuvoja saa.

Se on eri asia haluaako itse itsellensä oikeutta asioihin, siihen voi vain kiusattu itse vaikuttaa. Kukas se kissan hännän nostaa...jos ei kissa itse...

En kadu, että muutin pois. Pohjalaista luonnetta parhaimmillaan.

mutta tiettyihin paikkoihin ja tiettyihin ammatteihin noita mulkkuja jostain syystä kertyy...koulutus taso ilmeisesti? kiusaaja jatkaa työelämässä samaa paskaa minkä koulussa aloitti.

hyvinkin, miksi ei voisi olla?

Ilman että alan mustamaalaamaan mitään yhteisöä, täytyy sanoa, että kirkko ja kunnan/valtion työpaikat ovat kuulemma aika useasti esillä työpaikkakiusaamis-tapauksissa (tutkimus, ei omakohtainen kokemus, näitä löytyy netistä ja kirjastosta) johtuen niissä vallitsevasta hierarkiasta.

ap. kirjoitti:

hyvinkin, miksi ei voisi olla?

Ilman että alan mustamaalaamaan mitään yhteisöä, täytyy sanoa, että kirkko ja kunnan/valtion työpaikat ovat kuulemma aika useasti esillä työpaikkakiusaamis-tapauksissa (tutkimus, ei omakohtainen kokemus, näitä löytyy netistä ja kirjastosta) johtuen niissä vallitsevasta hierarkiasta.

valitettavasti työpaikkakiusaamista tapahtuu jokseenkin kaikilla työpaikoilla. Riittää kun työyhteisössä on yksi "kusipää", joka on jatkuvasti vittuilemassa toisille. Kiusaaja jättää rauhaan ne, jotka osaavat puolustautua tai ovat vittuilijan yläpuolella nokkimisjärjestyksessä. Tästä sitten seuraa, että kiltit ja puolustuskyvyttömät jäävät uhriksi ja heihin kohdistuu vittuilua muittenkin edestä.

Itsestään selvää tietysti on, että työnjohdon pitäisi puuttua asiaan, mutta kun toisaalta nämä kiusaajat/vittuilijat osaavat turvata selustansa ja taitavan vittuilun ohella he ovat yleensä myös taitavia perseennuolijoita ja mielistelijöitä. Istuvat päivällä esimiehen huoneessa puhumassa paskaa työkavereista ja myötäilevät leveä hymy naamalla kaikille typerille mielipiteille mitä esimies suustaan päästelee.

Hupaisaa olikin kerran, kun eräässä valtio-omisteisessa firmassa esimies arvosteli minua siitä, etten koskaan istu päivällä hänen huoneessaan. Oli tietysti itse saanut asemansa persettä nuolemalla ja ihmetteli kun kaikki eivät toimi samoin. Noh, varoitushan siitä lopulta tuli kun "työkaveri" kävi kantelemassa "rikkeestä", joka ei ollut rike vaan asia, johon työntekijällä oli oikeus. Siitä seuraasikin sitten vuosia kestänyt "työpaikkakiusaaminen" ja syrjintä. Puukko kurkulla jaksoin yllättävän monta vuotta, mutta lopulta annoin periksi ja jäin työttömäksi. Vielä sanottakoon, että yhtäkään kertaa eivät voineet moittia työnteostani. Mutta ehkä nyt yhteiskunta ja kyseisen yrityksen työntekijät ovat onnellisempia, kun minua ei ole palkkalistoilla.

Ihmetyttää kyllä, kun kaikenmaailman Mantilat ym. kirjoittelevat lehdissä työvoimapulasta. Heheh. Minua ei työelämään saa enää kirvelläkään. Kiintiöni sietää vittuilua ja kiusausta on täysi aivan totaalisesti. Mieluummin kuolen vaikka nälkään.

mutta,,,, kirjoitti:

valitettavasti työpaikkakiusaamista tapahtuu jokseenkin kaikilla työpaikoilla. Riittää kun työyhteisössä on yksi "kusipää", joka on jatkuvasti vittuilemassa toisille. Kiusaaja jättää rauhaan ne, jotka osaavat puolustautua tai ovat vittuilijan yläpuolella nokkimisjärjestyksessä. Tästä sitten seuraa, että kiltit ja puolustuskyvyttömät jäävät uhriksi ja heihin kohdistuu vittuilua muittenkin edestä.

Itsestään selvää tietysti on, että työnjohdon pitäisi puuttua asiaan, mutta kun toisaalta nämä kiusaajat/vittuilijat osaavat turvata selustansa ja taitavan vittuilun ohella he ovat yleensä myös taitavia perseennuolijoita ja mielistelijöitä. Istuvat päivällä esimiehen huoneessa puhumassa paskaa työkavereista ja myötäilevät leveä hymy naamalla kaikille typerille mielipiteille mitä esimies suustaan päästelee.

Hupaisaa olikin kerran, kun eräässä valtio-omisteisessa firmassa esimies arvosteli minua siitä, etten koskaan istu päivällä hänen huoneessaan. Oli tietysti itse saanut asemansa persettä nuolemalla ja ihmetteli kun kaikki eivät toimi samoin. Noh, varoitushan siitä lopulta tuli kun "työkaveri" kävi kantelemassa "rikkeestä", joka ei ollut rike vaan asia, johon työntekijällä oli oikeus. Siitä seuraasikin sitten vuosia kestänyt "työpaikkakiusaaminen" ja syrjintä. Puukko kurkulla jaksoin yllättävän monta vuotta, mutta lopulta annoin periksi ja jäin työttömäksi. Vielä sanottakoon, että yhtäkään kertaa eivät voineet moittia työnteostani. Mutta ehkä nyt yhteiskunta ja kyseisen yrityksen työntekijät ovat onnellisempia, kun minua ei ole palkkalistoilla.

Ihmetyttää kyllä, kun kaikenmaailman Mantilat ym. kirjoittelevat lehdissä työvoimapulasta. Heheh. Minua ei työelämään saa enää kirvelläkään. Kiintiöni sietää vittuilua ja kiusausta on täysi aivan totaalisesti. Mieluummin kuolen vaikka nälkään.

minun ymmärtääkseni kiusatun ominaisuuksilla ei tosin ole väliä (yleensä ne jotka uskaltavat sanoa asioista joutuvat usein myös tulilinjalle..ainakin jos epävarmalle esimiehelle aiheestakin erehtyy olemaan jotain mieltä)vaan yhteisiä tekijöitä löytyy lähinnä kiusaajasta itsestään: purkaa omaa huonoa oloaan valitsemaansa henkilöön.