Unihalvaus ja sen hallinta

On kokemusta! Pääsääntöisesti aivan hirveää. Paha istuu päällä ja painaa rintaa, joskus joku puhaltaa niskaan tai kasvoille ja koskettelee, ääniä kuuluu, tuntoaistimukset kamalia (fyysistä kipua). Haluaisin itse näistä eroon. Tiedättekö, mitkä lääkkeet auttaisivat näihin? Pelottaa jo tuo nukkuminen. En kyllä näe mitään positiivista näissä hypnogogisissa hallusinaatioissa. No, ehkä ainoastaan silloin, jos pystyy leijumaan ja lentämään.

Eikö täällä muka kellään ole kokemusta enempää unihalvauksista. Käy unissa halvaantuja katsomassa tukiasema.net keskustelupalstalla. Siellä oli paljon juttuja unihalvauksesta siellä uniosastolla. Viimeisimmät keskustelut aiheesta olivat kesäkuulta.

Tuttu vaiva minullekin. En tosin tänne ala kirjoittelemaan sen enempää kokemuksistani, koska kuten sanoit vaikuttaa aika hullulta ja psykedeeliseltä jne. Näillä "unilla" on ollut kiva pelotella kavereita. Mutta ihan kaikille näitä ei voi kertoa. Oletko tutustunut "lucid dreaming" (kirjoitettiinkohan noin), jos haluat pelotella lisää itseäsi niin tutustu.

Hauska vaiko pelottava unenpätkä... Teletappien Tiivitaavi antennipää makasi kotona sängyllä vieressäni ja uhkasi kovin sanoin tappaa minut jos en lähde pois...

mulla oli joskus seitsemäntoistavuotiaana toistuvasti unihalvauksia. pelkäsin mennä illalla nukkumaan, mulla halvaukset alkoivat samantien kun vaivuin uneen. En aluksi tiennyt mitä ne olivat ja uskoin olevani tulossa hulluksi. Unihalvaus alkoi aina samalla tavalla. Laitoin silmät kiinni ja hetken päästä tuntui että vajoan alaspäin, ja pimeys oli vaan koko ajan pimeämpää ja pelottavampaa. Tunsin, että joku paha oli läsnä. Normaalissa unessa pystyn herättämään itseni, esim. juuri käsiä liikuttelemalla tms. Mutta noiden "kohtausten" aikana ei auttanut mikään. Yritin kiljua ja huutaa että joku perheenjäsen heräisi ja tulisi herättämään mut, mutta ääntä ei tuntunut lähtevän. Vajoamisen tunne ja se olo että joku paha on läsnä, oli jotakin niin järkyttävää ettei sitä pysty kuvailemaan. Sitten kun vihdoin "heräsin" eli kroppa alkoi taas totella, istuin useita minuutteja sängyssä, kun en uskaltanut käydä uudestaan nukkumaan. Mikä oli kamalinta noissa halvauksissa oli, että joka kerta kun tuli yksi halvaus, se tuli sitten aina kolmesta neljään kertaan peräkkäin. Eli siis heti kun selvisin yhdestä ja uskalsin taas laittaa sulkea silmät, vajoamisen tunne alkoi uudestaan. Luulin siis tosiaan tulevani hulluksi.
En kertonut niistä kohtauksista kenellekään kun tuntui ettei kukaan usko kuitenkaan. Sitten, vuosia myöhemmin juttelin yhden kaverin kanssa ja se alkoi kertoa niistä kohtauksista. Helpotus oli suuri kun ymmärsin että kohtaukset on melko yleisiä eikä se "pahuuden" läsnäolon tunne ole mitenkään erikoinen. Silloin sain myös ekaa kertaa kuulla, että tälle ilmiölle on myös nimi.
Unihalvauksia ei ole ollut moneen vuoteen, mutta yhä edelleen välillä pelkään että niitä tulee. Siksi olikin mielenkiintoista lukea, että olet oppinut "hallitsemaan" niitä. Ehkä se sit voisi lievittää pelkoa sen halvauksen aikana. Varsinkin nyt kun tietää mitä tapahtuu ja miksi tapahtuu.