Tässä olisi tällainen yksi tarina, mistä en tiedä onko tämä nyt oikea paikka kirjoittaa. Ihan vaan kiinnostaa kuulla ihmisten mielipiteitä, neuvoja ja kokemuksia tällaiseen tilanteeseen.
Olen tuntenut yhden naisen tässä jo noin vuoden verran ihan kaveriporukan kautta. Silloin, kun opin hänet tuntemaan hän asui edellisen poikaystävänsä kanssa saman katon alla ja käsittääkseni heillä meni ihan hyvin. Itse olin tässä vaiheessa juuri eronnut 5 vuoden suhteesta.
No aikaa kului ja yksi ilta olimme taas vanhaan tapaan yökerhossa porukalla ja hän pamautti minulle, että on jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut minusta ja samalla sain tietää, että hänen nykyinen suhteensa on ihan ohi käytännössä.
Tapailimme siinä muutaman kerran, enkä antanut itselleni oikeutta tehdä mitään hänen kanssaan, koska hän asui vielä toisen miehen kanssa saman katon alla. Sanoin, että meistä voi tulla jotai sitten, kun olet saanut selvitettyä tuon entisen jutun.
Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että kummatkin asumme omissa kodeissamme ja olemme tässä seurustelleet jo muutaman kuukauden. Itse olen ihan rakastumassa tähän naiseen, mutta hän sanoo, että ei ole antanut itsensä vielä rakastua, koska pelkää pettyvänsä kuten aina ennenkin ja jarruttelee välillä menoa. Sanoo kuitenkin, että ei halua menettää minua ja haluaa lopettaa jarruttelun. Kaikki muu sitten toimiikin varsin mainiosti: seksi, yhdessäolo jne. Minä en vain voi olla vaivaamatta päätäni sillä ajatuksella, että jos tämä sama meno vaan jatkuu, että hän ei uskalla heittäytyä täysillä suhteeseen?!
Mitä mieltä ihmiset olette? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin naisen tuntemaan olonsa sellaiseksi, että tosiaan välitän hänestä todella paljon enkä aio tehdä hänelle mitään pahaa? Pitäisikö vaan jaksaa olla kärsivällinen, mikä minulle on vaikeeta, kun haluaisin jo enemmän? Tiedän, että ajan kanssa rupeaa itseäkin raastamaan tällainen ja siinä vaiheessa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun pistää homma jäihin.
Kiitos jo etukäteen!
Olen tuntenut yhden naisen tässä jo noin vuoden verran ihan kaveriporukan kautta. Silloin, kun opin hänet tuntemaan hän asui edellisen poikaystävänsä kanssa saman katon alla ja käsittääkseni heillä meni ihan hyvin. Itse olin tässä vaiheessa juuri eronnut 5 vuoden suhteesta.
No aikaa kului ja yksi ilta olimme taas vanhaan tapaan yökerhossa porukalla ja hän pamautti minulle, että on jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut minusta ja samalla sain tietää, että hänen nykyinen suhteensa on ihan ohi käytännössä.
Tapailimme siinä muutaman kerran, enkä antanut itselleni oikeutta tehdä mitään hänen kanssaan, koska hän asui vielä toisen miehen kanssa saman katon alla. Sanoin, että meistä voi tulla jotai sitten, kun olet saanut selvitettyä tuon entisen jutun.
Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että kummatkin asumme omissa kodeissamme ja olemme tässä seurustelleet jo muutaman kuukauden. Itse olen ihan rakastumassa tähän naiseen, mutta hän sanoo, että ei ole antanut itsensä vielä rakastua, koska pelkää pettyvänsä kuten aina ennenkin ja jarruttelee välillä menoa. Sanoo kuitenkin, että ei halua menettää minua ja haluaa lopettaa jarruttelun. Kaikki muu sitten toimiikin varsin mainiosti: seksi, yhdessäolo jne. Minä en vain voi olla vaivaamatta päätäni sillä ajatuksella, että jos tämä sama meno vaan jatkuu, että hän ei uskalla heittäytyä täysillä suhteeseen?!
Mitä mieltä ihmiset olette? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta saisin naisen tuntemaan olonsa sellaiseksi, että tosiaan välitän hänestä todella paljon enkä aio tehdä hänelle mitään pahaa? Pitäisikö vaan jaksaa olla kärsivällinen, mikä minulle on vaikeeta, kun haluaisin jo enemmän? Tiedän, että ajan kanssa rupeaa itseäkin raastamaan tällainen ja siinä vaiheessa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun pistää homma jäihin.
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
tilanteesa juuri muuta voi tehdä kuin olla kärsivällinen ja huomaavainen. Ehdottaa kaikenlaista yhdessä tekemistä. Helliä ja hoivata muutenkin kuin seksillä ja kertoa kuinka sulla hyvä on olla hänen kanssaan. Loppupeleissä se kuitenkin on kiinni sen toisen ajatusmaailmasta haluaako se ottaa riskejä vai ei. Lainatakseni lyriikkaaa..
"Luodinkestävää sydäntä ei oo vielä keksitykään
Turha pelätä laukausta sillä
Yksinäisyys saman reiän nakertaa.. "