Olimme kurssin päätösreissulla eräässä etelän lomakohteessa. Tarkkaan en viitsi kertoa kohdetta enkä koulutusalaani, mutta ne eivät ole oleellisia.
Alani on kuitenkin naisvaltainen ja niinpä meitä oli reissussa 20 naista (25v keski-ikä). Puolet oli naimisissa ja yhtä lukuunottamatta loputkin seurustelivat (ja elivät pääosin avoliitossa).
Lähes kaikilla oli lomaromanssi. Ja lähes jokainen lomaromanssi sisälsi myös seksiä. Osa naisista jäi jopa haikailemaan noiden miesten perään - jatkaen toki oman miehensä kanssa auvoista yhteiseloa Suomessa.
Täytyy sanoa, että opiskelijaystävieni käytös kyllä löi minut ällikällä. Oliko tämä poikkeustapaus vai tämmöistäkö se on muuallakin. Ja entäs sitten miehet.
Alan pikkuhiljaa ymmärtämään puheen "pirttihirmuista, jotka ei päästä miehiään mihinkään". Varmaan ovat sellaisia naisia, jotka itse pettävät heti kun tulee tilaisuus ja siksi epäilevät myös puolisoaan.
Alani on kuitenkin naisvaltainen ja niinpä meitä oli reissussa 20 naista (25v keski-ikä). Puolet oli naimisissa ja yhtä lukuunottamatta loputkin seurustelivat (ja elivät pääosin avoliitossa).
Lähes kaikilla oli lomaromanssi. Ja lähes jokainen lomaromanssi sisälsi myös seksiä. Osa naisista jäi jopa haikailemaan noiden miesten perään - jatkaen toki oman miehensä kanssa auvoista yhteiseloa Suomessa.
Täytyy sanoa, että opiskelijaystävieni käytös kyllä löi minut ällikällä. Oliko tämä poikkeustapaus vai tämmöistäkö se on muuallakin. Ja entäs sitten miehet.
Alan pikkuhiljaa ymmärtämään puheen "pirttihirmuista, jotka ei päästä miehiään mihinkään". Varmaan ovat sellaisia naisia, jotka itse pettävät heti kun tulee tilaisuus ja siksi epäilevät myös puolisoaan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siskoni kertoi aivan samaa, ja paskat se mitään lomaromanssia ole vaan PETTÄMISTÄ. Naiset kaunistelee/vääristelee asioita. kieroja kuin korkkiruuvit. kiitos ei suomi-naista. eikä ole montaa poikkeusta. toivottavasti AIDS iskee..
Näinhän se on että meissä ihmisissä on kaksi puolta: Toinen sivistynyt ja hyvin käyttäytyvä, ja toinen elukka.
onneksi meitä "normaaleitakin" naisia löytyy.
Joskus olen huomannut, että juuri sellaiset, jotka joko kuvittelevat itsestään liikoja tai ne jotka eivät sitten ole minkäännäköisiä (pahasti sanottu) niin he ovat juuri tälläisessa toiminnassa.
Itse näköni puolesta kelpaisin varmastikin kenelle vain (tuntuu törkeältä sanoa näin, mutta pakko sanoa, ettei kukaan luule, että täällä kateuksissaan kirjoittaa joku joka ei saa itse miestä) mutta en koskaan käyttäydy noin.
Kunnioituksen itseäni ja samalla muita kohtaan haluan säilyttää.
Ja koska parhaillaan seurustelen, en koskaan, en koskaan pettäisi miestäni.
Siis kun ei kertakaikkiaan kiinnosta sellaiset puuhat muun kuin rakkaani kanssa.
Kaikki ei todellakaan toimi noin ja aloittajan kanssa olen aivan samaa mieltä, että on todella karmivaa nähdä tuollaista, yök.
Tulee vaan mieleen, että kuinka kukaan todellakaan voi pettää kultaansa ja sitten jatkaa kuin ei mitään, aika törkeää.
Mikä ihmisiä riivaa? He kuvittelevat, että kaikki pitää saada, eli perhe-elämä ja sinkun vapaus. Sitä joko ollaan naimisissa/seurustelusuhteessa tai sinkkuna, mikä siinä on niin vaikeata. Itse olen valinnut sinkkuden ja lapsettomuuden, sillä en voi olla mitenkään varma, että pystyisin olemaan koko lopun ikääni saman miehen kanssa ja lapsia en pystyisi täysipäisesti yksin hoitamaan.
Ette usko miten moni varattu nainen jopa kadehtii suoraan minua ja sanoo, että kyllä sinun kelpaa kun voit mennä milloin vain ja minne vain. Kyllä, se on sitä mitä haluan. Siinä kyllä menetän sen perhe-elämän ja suloiset lapset, mutta näin on parempi kaikille osapuolille.
Jännää tässä myös on se, että matkustan erittäin paljon (aikaa ja rahaa kun on) ja todella harvoin minulla on mitään lomaromansseja, ei muuten yhtä ainutta ns. etelän hetelmää tai rantapoikaa. Kunnioitan itseäni sen verran, että minua jopa etoo se käytös puolin ja toisin. Varatuilla näyttää olevan ihan kuin joku pakkomielle saada jotain muka eksoottista kokemusta. Itse tutustun ihmisiin ihan samalla tavalla kuin muuallakin ja samoin kriteerein, eli jos joku on kiva, niin voin jutella hänen kanssaan, mutta enpä lähde petihommiin siitä samalta istumalta. Ehkäpä minua ei sitten saa niin villiksi sekään seikka, etten juo, joten arvostelukyky pysyy jotenkin tolkussaan.
Ennenkuin joku alkaa vinoilla jostain rumasta riivinraudasta, niin voin sanoa, että saisin kyllä miehen/miehiä todella helposti (välillä liiankin kanssa), mutta ei minulla ole mikään sitoutumispakko, sillä haluan elää vapaana huoletonta ja rikasta elämääni, ilman velvoitteita muille kuin itselleni.
että nämä kirjoitukset luetaan täältä, myös niiden henkilöiden toimesta, jotka eivät osaa kommentoida asioita muuta kuin joillakin kellari kommenteilla. Uskomattoman hyvältä tuntuu se, että tänne kommentoivat myös "normaalit", täysjärkiset ihmiset asioihin.
Itse olen alalla, jossa matkustetaan paljon ja vapaa-ajalla teen sitä myös itsekseni ulkomaille paljon. Se mitä työni puolesta joutuu katselemaan, ei aina ole kovinkaan mieltä ylentävää. Kenenkään perhe-elämäänhän ja syihin en voi puuttua, mutta hämmästelen niin ikään sitä petosten määrää, mikä työporukoissa ja sitten ulkomailla liikkuu. Ja yhtä lailla niin naisissa kuin miehissä.
Kaikkein "pahimmiksi" pienellä yleistyksellä täytyy sanoa kokemukseni mukaan ovat ne, joilla se sormus sormessa on (tokikaan sormus ei aina merkki ole kihloista tai naimisissaolosta, tiedostan tämänkin).
Itse edelleen "vanhan kansan" ihmisenä olen uskollinen, jos olen parisuhteessa, enkä kyllä sinkkunakaan jaksa ajatella, että aina on kaksilahkeinen kainalossa oltava.
Parisuhteessa elävät kadehtivat sinkkua, mutta monella se tosiaan on nykypäivänä tietoinen valinta mm. edellä mainituista syistä...
Keväällä 1990 olin pitkällä purjehduksella veneessä, jonka miehistö oli pääosin noin 20-vuotiaita. Täsmälleen ne, joilla oli seurustelusuhde maissa, muodostivat suhteita sillä reissulla.
Mitäpä tästä enää ajatella.. Jotkus suhteilee ylipäätään ja toiset ei lainkaan?
Elin mieheni kanssa 2 vuotta kaukosuhteessa ja sen aikana rakkaat ystäväni täällä kotimaassa olivat tunkemassa minua jokaisen kakslahkeisen mukaan joka vähänkin vinkkasi. oli työtä ja tuskaa selittää että ei kuulu tapoihini. eivät kuulemma kerro kenellekään saatikka miehelleni, no eipä ollut mitään kertomistakaan.ja meni kyllä muutama ystävyyssuhdekin jäihin...parasta oli mielestäni vedota siihen että mitä mistäs tiedät mitä toinen tekee. eihän sitä voi tietää mutta kysymys onkin luottamuksesta ja uskosta, molemminpuolin.
itse ajattelen että jos elämä on ainoastaan seksistä kiinni niin mitähän sitten tapahtuu parisuhteessa jos kumppani esim. vammautuu tai sairastuu eikä enää pysty petipuuhiin...
Pomoni oli tulossa Euroopasta, samaan koneeseen tuli vaihdolla matkustajia Thaimaasta, rupesivat siinä sitten juttelemaan.
Miehet (kuuden vai oliko kahdeksan miehen porukka) olivat peuhanneet thai-tyttöjen kanssa pari viikkoa oikein kunnolla, ja nyt ajattelivat käydä HIV-testissä pikaisesti Helsingissä, ennen kuin jatkolento maakuntaan lähtee.
Pomoni kuunteli juttua vähän aikaa ja kommentoi sitten, että hiv:n itämisaika on melkein puoli vuotta, vasta sen jälkeen voi olla varma, onko testitulos oikeasti positiivinen vai negatiivinen. Vieruskaveri meni hiljaiseksi, rupesi varmaan pohtimaan miten selittää vaimolleen puolen vuoden selibaatin tai yht'äkkisen kumin käyttämisen "työreissun" jälkeen.
noille hetkeksi aikaa. Hyvä näpäytys pomoltasi.
Uskomattomalta kuulostaa aloittajan teksti. Itsekin olen kuullut vastaavia, joten kai se on uskottava.
Hävyttömän vastuuttomia ja kevytkenkäisiä naisia. Meitä on kuitenkin moneen junaan. Uskon, että yli puolet suomalaisnaisista ei parisuhteessa ollessaan missään tilanteessa ryhtyisi tuollaiseen. Itse en alentuisi lomaromansseihin tai muihin hetken hurmioihin, vaikka olisin sinkku.
"Hävyttömän vastuuttomia ja kevytkenkäisiä naisia" on valitettavasti Suomi-naisista n. 80 %.
"Yli puolet suomalaisnaisista ei parisuhteessa ollessaan missään tilanteessa ryhtyisi tuollaiseen". Tämä pitää paikkansa muuten, paitsi kun naisporukan loma suuntautuu Berliinistä etelämmäksi (kuten joku täällä niin osuvasti ilmaisi). Eikä tämä ole mikään uskon asia vaan oikeasti surullinen fakta.
ovat hyvin nopeita loma-, matka-,kurssi- ym. suhteiden kanssa. On kiire. Tilaisuus ei ehkä toistu...
Mieheni on puhunut kuinka aikoinaan nuorena poikana oli suoraan sanottuna järkyttynyt, kun oli työhuvittelureissulla ruotsin laivalla. Jok ikinen järjestäen petti. Jotkut keskenään, suurin osa etsi toisen naisen ja hommailivat. Laivan palattua satamaan menivät sitten muina miehinä vaimojensa ja miehiensä luo. Suurin osa oli miehiä. Kyllä mä uskon, että jossain paikoissa ihmiset pettävät todella helposti ja paljon, kun maanrajat ylitetty. En kylläkään tiedä miksi. Mutta uskon myös, että on niitä uskollisiakin miehiä ja naisia.
yleensä uskollisia, joilla ei käy flaksi, sitten kertoilevat kateellisina, kuinka se ja se petti jne. Enhän minä, mutta ne muut, tyyliin.
Ja muista että mies kertoi minulle tämän monen vuoden jälkeen kun yleisesti pettämisestä keskusteltiin. Ei yleisesti.
Kyllä osaisin kuvitella, että itsekin olisin järkyttynyt, jos tuttu työkaveripiiri, jolla jo perheitä, yhtäkkiä sankoin joukoin pettäisi reissulla. Varsinkin jos ikää ei ole kertynyt paljoa ja ei kokemusta pettämisestä yleensä. Minä olisin varmaan vieläkin järkyttynyt. En jos se olisi työpaikalla normaali käytäntö ollut aina, että petetään ja siitä olisi oltu avoimia.
Mutta jos haluaa itseään lohduttaa ajatuksella, että kaikki pettäisi tilaisuuden tullen, niin siitä vaan.
kanssa kiertäneet monia, yön yli kestäviä seminaareja ym. On kyllä huomattu, että suuri osa osallistujista "hyppää yli laidan". Ja vielä, suurin osa näin tekevistä on avo/avioliitossa. Että näin, sinisilmäiset voivat uskoa mitä haluavat.
aikojen pettäneet toisiaan, eikä se tule koskaan muuksi muuttumaan. Älkää nyt ihmeessä jeesustelko noin hemmetisti. Totuus on kai sitten vaikea joidenkin hyväksyä.
Olin erään palloilujoukkueen sarjanoususta saadulla palkintomatkalla vielä ihan oikeassa Leningradissa ja hotelliin päästyämme porukka hajosi kuin pieru saharaan.
Ajan myötä selvisi, mihin kukin oli mennyt.
Poikamiehet ja sinkut baariin ryypäämään, ukkomiehet ja seurustelevat huoriin.
Tulomatkalla saikin sitten kuunnella jos jonkinmoista retostelua, mitä kukin oli tullut tehneeksi.
Olin tuolloin nuori ja viaton, enkä ikimaailmassa olisi uskonut noita tarinoita, jos en olisi itse omin silmin nähnyt.
Monelle tuli tarve kehittää riita vaimon/seurustelukumppanin kanssa, että sai paranneltua vehkeet kuntoon selibaatissa ilman käryä.
Kielikello juoruakka.