Miten olette onnistuneet muksun kanssa matkaamisessa? Tarkoitus lähteä keväällä matkalle(pari viikkoa) ja muksulla ikää sillon vuosi. Pelkkä lentomatka olis 10tuntia ja bussimatka päälle.
Lentokoneesta saa vissiin tilavamman paikan muksun kanssa.
Lentokoneesta saa vissiin tilavamman paikan muksun kanssa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käytiin yhden vuoden ikäisen kanssa Bulgariassa viikko. Kohde valittiin sen perusteella, että olisi lyhyt lento. 10 h kuulostaa aika pitkältä, mutta mikäs siinä jos on rauhallisen sorttinen vaavi. Meillä ei olisi tullut kuuloonkaan. Sittemmin on lennetty kanarialle ja Espanjaan, mutta meillä 10-12 h lennot saa jäädä, kunnes ikää on yhtä paljon kuin lennossa tunteja.
Tilavampi paikka ei ole mikään takuujuttu. Kannattaa varauksessa pyytää charter-koneessa eturivipaikkaa, mutta sen saaminen on tuurista kiinni jos on useampia tarvitsijoita. Jotkut matkanjärjestäjät perivät lisämaksua paikoista.
Mukaan kannattaa varata riittävästi ruokaa ja vaippoja. Turvatarkastuksesta vauvakassit vastiketetroineen menivät ainakin Vantaalla ja Espanjassa läpi mukinoitta. Kone voi olla myöhässä ihan hyvin vaikka 24 h, eikä kentältä välttämättä saa vauvatarvikkeita. Oltiin kerran Espanjassa lentokentällä jumissa 6 h mennen tullen. Lapset olivat silloin0,5 v ja 3 v. Lapsilla oli kivaa, kun siellä oli leikkipuisto ja välillä käytiin rullaportaissa leikkimässä tai koneita katselemassa. Sen sijaan aikuisilla tuli välillä aika pitkäksi. Siinä tuli huomattua, mikä oikeastaan lapsille on tärkeää.
Varmaan parempi on olla pitkään perillä, niin ei lapsille tule koko ajan muutoksia. Matkalla kannattaa vähän etukäteen miettiä, miten missäkin toimitaan. Uni- ja syömisasiat pitää lasten kanssa hoitaa säntillisemmin kuin aikuisten reissuissa on totuttu. Kuitenkin matkustaminen ja varsinkin lentokoneella meno on lapsille niin jännnää, että turhat kitinät on ainakin meillä jäänyt vähemmälle kuin kotioloissa.
Mielestäni tärkeintä reissussa on vanhempien olla rauhallisia. Siinä auttaa leppoisa pingottamaton asenne ja säännöllisestä huollosta (ruoka&uni) huolehtiminen.
Huh, taitaa olla Thaimaan matka edessä.. Meillä on ollut kärsimystä saada tenavat viihtymään edes 4 tuntia Välimeren seudulle. Riippuu tietysti lennon ajankohdastakin. Hienoa olisi, jos onnistuisi esim. päikkärit ajoittamaan lennolle, että edes osan matkasta nukkuisi. Aika hankala kuvitella, miten saa pikkuisen pysymään alle neliömetrin alalla 10 tuntia.
Kuulostaa *karmealta*... anteeksi vaan!
Kokemusta on 1-2 vuotiaiden kanssa 2-6 tunnin lennoista, ja nekin olivat välillä aika tuskaa... Tosin asiaa auttaa jos lasta hoitavia aikuisia on kaksi, jolloin toinen puutuessaan saa lapsen toisen syliin.
Alle 2-vuotias ei saa omaa paikkaa vaan on vanhemman sylissä, koko ajan. Jos ajoissa varaa (kysy HETI!), voi saada paikan eturivistä ns vauvankopan kanssa, johon 1-vuotias ehkä just ja just vielä mahtuu nukkumaan makuuasentoon koosta riippuen. Silloin saa lapsen sentään sylistään pois. Voin kertoa että esim ruokailu lentokoneen ahtaissa tiloissa lapsi sylissä on AIKA MIELENKIINTOINEN ELÄMYS. Meillä meni niin että ensin syötettiin lapsi (istui toisen sylissä ja vapaana olleella oli tarjoitin ja syötti), sitten söi toinen aikuinen ja sitten toinen.. Viimeisen ruuat eivät enää olleet kovin lämpöiset siinä vaiheessa. Myös vaipanvaihto ja pyllynpesu pikkupikkutoiletissa on kivaa, etenkin jos sattuu niin kuin meillä - lapsen vatsa löysällä.
Koneesta yleensä annetaan joku puuhapaketti lapselle, mutta 1-vuotiasta tuskin värityskirja kovin kauaa innostaa. Jaloittelu lentokoneessa onnistuu nippa nappa, vähän riippuen koneen koosta.
Etenkin nousut ottavat usein korviin, mitä voi esim. purkalla auttaa (jos lapsi on niin iso että osaa pureskella sitä nielaisematta). Muuten paineentasaus ei tahdo onnistua ja tuloksena on lohdutonta kipuitkua...
Oma lukunsa on sitten isot aikaerot... Se miten pieni lapsi asian ottaa riippuu täysin lapsen sisäisestä kellosta ja siitä onko hän rutiineista riippuvaista tyyppiä. Meidän perheessä yksi lapsista osaa kellontarkasti sanoa itse koska on nukkumaanmenoaika ja kärsii selvästi siitä jos iltapalarutiinit, nukkumaanmeno ei tapahdukaan hänen sisäisen kellonsa mukaisesti... Seurauksena on hirvittävän kiukkuinen lapsi eikä mikään onnistu. Toiset taas valvovat tarvittaessa pitkäänkin eikä ajan vaihdos (tunnilla parilla) aiheuta suunnatonta stressiä...
Itse en olisi koskaan lähtenyt vaippaikäisen kanssa noin pitkälle lennolle. Nyt ehkä koululaisten kanssa voisin asiaa harkita... Vastaa tosin puhuu se että autossakin (josta sentään voi nousta pois) alkaa viimeistään puolen tunnin sisällä mankuminen "koska ollaan perillä"....
Tuttavani matkustivat kaukomaille vuoden vanhan lapsensa kanssa.
Täytyy myöntää, että olin epäileväinen, mutta matkat olivat sujuneet mainiosti (lapsi oli nukkunut suurimman osan matkasta), samoin kuin elo paikan päälläkin.
Lapsi oli ollut sylissä, mutta vieressä istuva henkilö oli luovuttanut oman paikkansa lapselle ja siirtynyt muualle vapaana olevaan paikkaan. Harvinaista ajattelevaisuutta:)
Kyllähän se onnistuu. Itsestä se on paljolti kiinni. Kahden alle kaksivuotiaan kanssa viimeksi matkattiin. Siinä jo on tuskaa paikkojen kanssa, samalle rivillehän ei silloin sijoiteta edes ;)