terveysviranomaisen asunnontarkastus

Kiitos vastauksestasi. Terveystarkastaja ei tosiaankaan luvannut paperia minulle. Toinen asia, joka minua mietityttää on paperin hinta. Hän sanoi, että vaikka hän antaisikin minulle sen, niin se maksaisi. Kysyin, että kuinka paljon? Hän vastasi, että aika joka kestäisi paperin etsimisessä arkistoista voisi olla esim. puoli tuntia. Tämä tarkoittaa, että joutuisin maksamaan puolet hänen tuntipalkastaan. Tietysti kopiointimaksu vielä sen päälle. Minua ihmetyttää tämä arkistohöpinä. Luulisi, että nykyaikana kaikki on koneella napinpainalluksen päässä. Kuinka paljon teillä Helsingissä tällainen mahtaa maksaa?

Olisi kiva, jos tietäisi, että onko oikein joku lakipykälä, jossa kerrotaan näiden asioiden olevan julkisia. Hyvää kesää Sinulle ja kaikille muillekin palstan lukijoille!

aloittaja kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi. Terveystarkastaja ei tosiaankaan luvannut paperia minulle. Toinen asia, joka minua mietityttää on paperin hinta. Hän sanoi, että vaikka hän antaisikin minulle sen, niin se maksaisi. Kysyin, että kuinka paljon? Hän vastasi, että aika joka kestäisi paperin etsimisessä arkistoista voisi olla esim. puoli tuntia. Tämä tarkoittaa, että joutuisin maksamaan puolet hänen tuntipalkastaan. Tietysti kopiointimaksu vielä sen päälle. Minua ihmetyttää tämä arkistohöpinä. Luulisi, että nykyaikana kaikki on koneella napinpainalluksen päässä. Kuinka paljon teillä Helsingissä tällainen mahtaa maksaa?

Olisi kiva, jos tietäisi, että onko oikein joku lakipykälä, jossa kerrotaan näiden asioiden olevan julkisia. Hyvää kesää Sinulle ja kaikille muillekin palstan lukijoille!

Lue lisää

Aika omituiselta käyttäytymiseltä kuulostaa. ensin kielletään ja sitten luvataan, mut se maksaa. Toi rahahomma on jotain ihmeellistä pelottelua. Ei sillä tarkastajalla mitään "kekkosen" arkistoa ole. Jos vähän aikaa sitten tehdyn asunnontarkastuskertomuksen etsimiseen menee puolituntia niin se täyttä puppua ja varmaan yritys saada sinut luopumaan hankkeestasi.

Itse mapitan asunnontarkastuskertomukset samaan mappiin ja etsimiseen menee korkeintaan minuutti.
Mä en edes vie asunnontarkastukseen liittyviä papereita arkistoon vaan säilytän niitä mapissa työhuoneessa. Ja vaikka ne olisikin viety arkistoon niin ne on arkistoiva tietyn arkistosäännön mukaan jolloin ne myös kätevästi löytyy.

Tarkastuskertomukset ovat julkisia ja jos semmoinen on tehty sinun pitäisi se pyydettäessä saada. Jos tarkastaja kieltäytyy soita terveysvalvonnanjohtajalle.

ppoliisi kirjoitti:

Aika omituiselta käyttäytymiseltä kuulostaa. ensin kielletään ja sitten luvataan, mut se maksaa. Toi rahahomma on jotain ihmeellistä pelottelua. Ei sillä tarkastajalla mitään "kekkosen" arkistoa ole. Jos vähän aikaa sitten tehdyn asunnontarkastuskertomuksen etsimiseen menee puolituntia niin se täyttä puppua ja varmaan yritys saada sinut luopumaan hankkeestasi.

Itse mapitan asunnontarkastuskertomukset samaan mappiin ja etsimiseen menee korkeintaan minuutti.
Mä en edes vie asunnontarkastukseen liittyviä papereita arkistoon vaan säilytän niitä mapissa työhuoneessa. Ja vaikka ne olisikin viety arkistoon niin ne on arkistoiva tietyn arkistosäännön mukaan jolloin ne myös kätevästi löytyy.

Tarkastuskertomukset ovat julkisia ja jos semmoinen on tehty sinun pitäisi se pyydettäessä saada. Jos tarkastaja kieltäytyy soita terveysvalvonnanjohtajalle.

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi! Myös minun mielestä tämä rahajuttu on tosi outo? Eikö siinä ole mitään ohjeistusta, minkä verran tälläiset paperit maksaa jälkikäteen haettaessa? Jos minä sen paperin saan, voidaanko minulta ottaa maksuksi ihan mitä sattuu?

Juttelin terveystarkastajan kanssa. Hän sanoi, että hän teki asunnossa aistihavainnollisen tarkastuksen. Ymmärsin hänen puheestaan, että ei ollut homeen hajua. Ilmeisesti sen tarkastuksen jälkeen asunto on mennyt tosi huonoon kuntoon. Minun ystäväni asuu siellä. Siellä oli kattolevyt ihan hapertuneet. Kaverini veti hapertuneita kattolevyja alas. Siellä oli toisesta kohtaa puu lahonnut, siellä oli valkoista rihmamaista lahottajasientä. Toisesta kohtaa oli vihreätä hometta. Vaikka pistin nenäni homeeseen nuuhkiakseni sitä, SE EI HAISSUT. Mihin terveystarkastajan aistin varainen tarkastus perustuu, koska kaikki homeet eivät haise? Rakanteet olivat rutikuivia, en tiedä perustuuko hajuttomuus siihen. Lahottajasienestähän sanotaan, että se tulee asivan viimeisenä. Kuinkahan pitkä tämä prosessi on ennen lahottajasientä?

Asunnossa puuttui melkein täysin ilmanvaihto. Yksi räppänä siellä oli ja senkin alapuolelle ilmestyi joskus homeenvärinen laikku. Terveystarkastaja kysyi, että oliko se kuiva. Eikö kuivalla homeella ole merkitystä terveyden kannalta? Tiedätkö mitä vaikutusta puutteelisella ilmanvaihdolla on terveyteen? Luin jostain, että puutteelisen ilmanvaihdon takia virukset siirtyvät helposti ihmisestä toiseen? Onkohan puutteelisella ilmanvaihdolla muuta merkitystä flunssaan sairastumisen kannalta? Kiitos, jos jaksat vastata. Hyvää kesää!

aloittaja kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi! Myös minun mielestä tämä rahajuttu on tosi outo? Eikö siinä ole mitään ohjeistusta, minkä verran tälläiset paperit maksaa jälkikäteen haettaessa? Jos minä sen paperin saan, voidaanko minulta ottaa maksuksi ihan mitä sattuu?

Juttelin terveystarkastajan kanssa. Hän sanoi, että hän teki asunnossa aistihavainnollisen tarkastuksen. Ymmärsin hänen puheestaan, että ei ollut homeen hajua. Ilmeisesti sen tarkastuksen jälkeen asunto on mennyt tosi huonoon kuntoon. Minun ystäväni asuu siellä. Siellä oli kattolevyt ihan hapertuneet. Kaverini veti hapertuneita kattolevyja alas. Siellä oli toisesta kohtaa puu lahonnut, siellä oli valkoista rihmamaista lahottajasientä. Toisesta kohtaa oli vihreätä hometta. Vaikka pistin nenäni homeeseen nuuhkiakseni sitä, SE EI HAISSUT. Mihin terveystarkastajan aistin varainen tarkastus perustuu, koska kaikki homeet eivät haise? Rakanteet olivat rutikuivia, en tiedä perustuuko hajuttomuus siihen. Lahottajasienestähän sanotaan, että se tulee asivan viimeisenä. Kuinkahan pitkä tämä prosessi on ennen lahottajasientä?

Asunnossa puuttui melkein täysin ilmanvaihto. Yksi räppänä siellä oli ja senkin alapuolelle ilmestyi joskus homeenvärinen laikku. Terveystarkastaja kysyi, että oliko se kuiva. Eikö kuivalla homeella ole merkitystä terveyden kannalta? Tiedätkö mitä vaikutusta puutteelisella ilmanvaihdolla on terveyteen? Luin jostain, että puutteelisen ilmanvaihdon takia virukset siirtyvät helposti ihmisestä toiseen? Onkohan puutteelisella ilmanvaihdolla muuta merkitystä flunssaan sairastumisen kannalta? Kiitos, jos jaksat vastata. Hyvää kesää!

Lue lisää

Kunnat saavat itse päättää maksuista, mutta ne eivät mun mielestä saa olla todellisia kustannuksia suurempia. Jos välttämättä halutaan periä maksua pöytäkirjan kopioinnista niin ei kai siitä voi veloittaa kun kopiointikulut ja käytetystä ajasta tuntiveloituksen mukaisen maksun. Meillä työtunnin hinta on 45 euroa.

Mun käsityksen mukaan aistinvaraisella tarkastamisella tarkoitetaan niitä havaintoja, joita voi tehdä ilman mittalaitteita. Eli näkö, haju, tunto.

Jos epäilee että vuokra-asunnon kunnossa on jotain vikaa on ensin syytä jutella isännöitsijän tai asunnon omistajan kanssa havaituista ongelmista. Jos löytyy selviä kosteusvaurioita ja levyjä jossa kasvaa reilusti näkyvää mikrobikasvustoa niin sitten vaan korjaamaan. Jos ei olekaan selvää aiheuttaako vaurio terveyshaittaa, niin silloin yhteys terveystarkastajaan, joka arvioi tilanteen. Onko terveyshaitta vai ei, vai tarvitseeko tehdä lisätutkimuksia? Usein on ettei löydy mitään selvää syytä ongelmiin eikä tarpeeksi perusteita vaatia lisätutkimuksia vaan silloin annetaan joitakin ohjeita ja neuvoja sisäilman laadun parantamiseksi. Nämä eivät välttämättä kuitenkaan poista ongelmaa.

Ilmanvaihdon merkitys etenkin herkällä ihmisellä on suuri. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa asunnossa syntyviä epäpuhtauksia. Asunnoissa on paljon ilmaa pilaavia tekijöitä esim. ihmiset, ruuanlaitto, lemmikit,kasvit jopa huonekalujen ja seinien emissiokin vaikuttavat. Monet toiminnot tuovat myös niiitä hmeitiöitä huoneilmaan. mm roskisten tyhjennys ja siivous, puiden poltto ja käsittely. Mitä huonompi ilmanvaihto sen huonommin nämä epäpuhtaudet asunnosta poistuu.

Toi ilmanvaihtoventtiilin alapuolella oleva laikku on voinnut syntyä jos ilmanvaihtoputket ovat huonosti eristetty ja kosteus on tiivistynyt putken ulkopinnalle ja valunut siitä sitten ales. Mä olen sitä mieltä, että kaikki kosteusvaurioituneet levyt sisäpinnoilla tulisi vaihtaa, koska päältä päin ei aina näe onko levy homeessa sisältä tai toiselta puolelta. Muutenkin kupristelevat levyt on ruman näköisiä ja jo senkin puolesta ne voi vaihtaa.

aloittaja kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi! Myös minun mielestä tämä rahajuttu on tosi outo? Eikö siinä ole mitään ohjeistusta, minkä verran tälläiset paperit maksaa jälkikäteen haettaessa? Jos minä sen paperin saan, voidaanko minulta ottaa maksuksi ihan mitä sattuu?

Juttelin terveystarkastajan kanssa. Hän sanoi, että hän teki asunnossa aistihavainnollisen tarkastuksen. Ymmärsin hänen puheestaan, että ei ollut homeen hajua. Ilmeisesti sen tarkastuksen jälkeen asunto on mennyt tosi huonoon kuntoon. Minun ystäväni asuu siellä. Siellä oli kattolevyt ihan hapertuneet. Kaverini veti hapertuneita kattolevyja alas. Siellä oli toisesta kohtaa puu lahonnut, siellä oli valkoista rihmamaista lahottajasientä. Toisesta kohtaa oli vihreätä hometta. Vaikka pistin nenäni homeeseen nuuhkiakseni sitä, SE EI HAISSUT. Mihin terveystarkastajan aistin varainen tarkastus perustuu, koska kaikki homeet eivät haise? Rakanteet olivat rutikuivia, en tiedä perustuuko hajuttomuus siihen. Lahottajasienestähän sanotaan, että se tulee asivan viimeisenä. Kuinkahan pitkä tämä prosessi on ennen lahottajasientä?

Asunnossa puuttui melkein täysin ilmanvaihto. Yksi räppänä siellä oli ja senkin alapuolelle ilmestyi joskus homeenvärinen laikku. Terveystarkastaja kysyi, että oliko se kuiva. Eikö kuivalla homeella ole merkitystä terveyden kannalta? Tiedätkö mitä vaikutusta puutteelisella ilmanvaihdolla on terveyteen? Luin jostain, että puutteelisen ilmanvaihdon takia virukset siirtyvät helposti ihmisestä toiseen? Onkohan puutteelisella ilmanvaihdolla muuta merkitystä flunssaan sairastumisen kannalta? Kiitos, jos jaksat vastata. Hyvää kesää!

Lue lisää

Julkisuuslaki edellyttää, että asiakirjat arkistoidaan niin, että ne ovat helposti löydettävissä ja saatavilla. Puoli tuntia alkaa olla jo siinä rajoilla, että saako yhden asiakirjan etsiminen kestää niin kauan. Ei kai kuntalaisen tarvitse maksaa siitä, että virkamiehet eivät ole osanneet arkistoida hyvän hallintotavan mukaisesti. Tietysti kunta voi yrittää laskuttaa mitä tahansa, mutta siitähän voi aina valittaa. Valitettavasti monissa pikkukunnissa toimitaan miten tahdotaan ja kuntalaiset saavat oikeutta vain valituskierteiden kautta.

Tässä on Helsingin hinnasto:

http://www.hel2.fi/paatoksenteko/kopiotjalunastukset.html

ppoliisi kirjoitti:

Kunnat saavat itse päättää maksuista, mutta ne eivät mun mielestä saa olla todellisia kustannuksia suurempia. Jos välttämättä halutaan periä maksua pöytäkirjan kopioinnista niin ei kai siitä voi veloittaa kun kopiointikulut ja käytetystä ajasta tuntiveloituksen mukaisen maksun. Meillä työtunnin hinta on 45 euroa.

Mun käsityksen mukaan aistinvaraisella tarkastamisella tarkoitetaan niitä havaintoja, joita voi tehdä ilman mittalaitteita. Eli näkö, haju, tunto.

Jos epäilee että vuokra-asunnon kunnossa on jotain vikaa on ensin syytä jutella isännöitsijän tai asunnon omistajan kanssa havaituista ongelmista. Jos löytyy selviä kosteusvaurioita ja levyjä jossa kasvaa reilusti näkyvää mikrobikasvustoa niin sitten vaan korjaamaan. Jos ei olekaan selvää aiheuttaako vaurio terveyshaittaa, niin silloin yhteys terveystarkastajaan, joka arvioi tilanteen. Onko terveyshaitta vai ei, vai tarvitseeko tehdä lisätutkimuksia? Usein on ettei löydy mitään selvää syytä ongelmiin eikä tarpeeksi perusteita vaatia lisätutkimuksia vaan silloin annetaan joitakin ohjeita ja neuvoja sisäilman laadun parantamiseksi. Nämä eivät välttämättä kuitenkaan poista ongelmaa.

Ilmanvaihdon merkitys etenkin herkällä ihmisellä on suuri. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa asunnossa syntyviä epäpuhtauksia. Asunnoissa on paljon ilmaa pilaavia tekijöitä esim. ihmiset, ruuanlaitto, lemmikit,kasvit jopa huonekalujen ja seinien emissiokin vaikuttavat. Monet toiminnot tuovat myös niiitä hmeitiöitä huoneilmaan. mm roskisten tyhjennys ja siivous, puiden poltto ja käsittely. Mitä huonompi ilmanvaihto sen huonommin nämä epäpuhtaudet asunnosta poistuu.

Toi ilmanvaihtoventtiilin alapuolella oleva laikku on voinnut syntyä jos ilmanvaihtoputket ovat huonosti eristetty ja kosteus on tiivistynyt putken ulkopinnalle ja valunut siitä sitten ales. Mä olen sitä mieltä, että kaikki kosteusvaurioituneet levyt sisäpinnoilla tulisi vaihtaa, koska päältä päin ei aina näe onko levy homeessa sisältä tai toiselta puolelta. Muutenkin kupristelevat levyt on ruman näköisiä ja jo senkin puolesta ne voi vaihtaa.

Lue lisää

Mä sain nyt sitten sen paperin asunnontarkastuksesta. Kaverini haki sen , hän asuu tällä hetkellä asunnossa. Terveystarkastaja oli käynyt asunnossa talvella, asunto oli tyhjillään, eli siellä ei ollut tuolloin vuokralaisia. Lämpötila oli ollut käynnin aikana 17,5 ja suhteellinen kosteus oli RH 26,6 %. Pystyykö tästä päättelemään mitään? Tarkoitan tällä sitä, etttä kun siellä ei asunut sillä hetkellä ketään, eli ei ollut ihmisiä, jotka olisivat tuottanut kosteutta. Jos on kosteita rakenteita tai homeongelmaa, niin lisääkö ne huoneilman kosteutta? Minkälaista aikaa talvi on homeongelmien synnyssä?

Tarkastaja oli kirjoittanut, että lattianrajassa oli värimuutosta. Omistajaa neuvottiin laittamaan siihen esim. Hypokloriittia, jos ei auta, niin sitten vaihtaa rakenteet. Eikö tämmöisessä tilanteessa tarvitsisi selvittää ongelman alku, eikä vain korjata vaurioita?

Tiedätkö sinä kuivista homeista. Olen ymmärtänyt, että märkänä ne erittää itiöitä ja kuivuessaan ne saattaa kiihdyttää itiöiden eritystä. Mutta entä kuivana? Eihän ne enään silloin eritä? Jos ne eivät kuivana eritä, niin ei kattovuodotkaan luulisi olevan kovin ongelmallisia, vai mitä? Kyllähän vuotokohta paikataan ja kun katto pääsee kuivumaan, niin onko siinä enään terveydellistä ongelmaa?

Kiitos, jos jaksat vastata! Hyvää kesänjatkoa!

ex vuokralainen kirjoitti:

Mä sain nyt sitten sen paperin asunnontarkastuksesta. Kaverini haki sen , hän asuu tällä hetkellä asunnossa. Terveystarkastaja oli käynyt asunnossa talvella, asunto oli tyhjillään, eli siellä ei ollut tuolloin vuokralaisia. Lämpötila oli ollut käynnin aikana 17,5 ja suhteellinen kosteus oli RH 26,6 %. Pystyykö tästä päättelemään mitään? Tarkoitan tällä sitä, etttä kun siellä ei asunut sillä hetkellä ketään, eli ei ollut ihmisiä, jotka olisivat tuottanut kosteutta. Jos on kosteita rakenteita tai homeongelmaa, niin lisääkö ne huoneilman kosteutta? Minkälaista aikaa talvi on homeongelmien synnyssä?

Tarkastaja oli kirjoittanut, että lattianrajassa oli värimuutosta. Omistajaa neuvottiin laittamaan siihen esim. Hypokloriittia, jos ei auta, niin sitten vaihtaa rakenteet. Eikö tämmöisessä tilanteessa tarvitsisi selvittää ongelman alku, eikä vain korjata vaurioita?

Tiedätkö sinä kuivista homeista. Olen ymmärtänyt, että märkänä ne erittää itiöitä ja kuivuessaan ne saattaa kiihdyttää itiöiden eritystä. Mutta entä kuivana? Eihän ne enään silloin eritä? Jos ne eivät kuivana eritä, niin ei kattovuodotkaan luulisi olevan kovin ongelmallisia, vai mitä? Kyllähän vuotokohta paikataan ja kun katto pääsee kuivumaan, niin onko siinä enään terveydellistä ongelmaa?

Kiitos, jos jaksat vastata! Hyvää kesänjatkoa!

Lue lisää

Mä en ainakaan pysty päättelemään huoneilman lämpötilasta ja kosteudesta paljon mitään. Huoneilman kosteuteuteen vaikuttaa paljon se minkälainen ilma on ulkona.

Jos huoneiston lämmöneritys on puutteellinen ja rakennuksen seinissä (sisäpinnoilla) on talvella kylmiä kohtia voi kosteus tiivistyä nähin ja aiheuttaa siten kosteusvaurioita. Tällöin kosteudella ja lämpötilalla on merkitystä. Eli mitä kosteampaa ja lämpimämpää on, sen helpomminn tiivistymistä tapahtuu.

Vaikka olemassa olevat kosteusvaurioit ja homevaurioit voivatkin nostaa huoneilman kosteuspitoisuutta niin muiden tekijöiden vaikutus huoneilman kosteuteen on mun mielestä niin suuri ettei tästä voi päätellä mitään.

Tohon lattiarajassa olevaan värimuutokseenkaan en osaa sanoa oikeastaan mitään. Se pitäisi ensin nähdä. Värimuutokset voivat johtua monesta eri syystä. Tärkeää on seurata onko pinnoite kostea värimuutoksen pinnalta ja laajeeneeko se.

Toi homeiden sielun elämä ei ole mulle hirveän tuttua. Levitääkseen ja kasvaakseen homeet tarvitsee kosteutta, kasvualustan ja sopivan lämpötilan.

Elikä jos on jatkuvasti kosteaa niin home leviää ja vauriot kasvaa jolloin myös terveyshaitan riski kasvaa. Homehtunut materiaali aiheuttaa ongelmia myös kuivana ollessaan. Oleellista on pääseekö itiöt huoneilmaan vai ei. Tämä on usein arvioitava tapauskohtaisesti ja asunnon ilmanvaihdolla on tässä myös merkitystä.
Jos esimerkiksi seinän lastulevy on turvonnut ja kuiva, niin silti lastulevyn toisella puolella voi olla homekasvustoa ja ne itiöt kyllä pääsee sieltä huoneilmaan. Tämän vuoksi turvonneet levyt sisäpinnoilla tulee vaihtaa.

ex vuokralainen kirjoitti:

Mä sain nyt sitten sen paperin asunnontarkastuksesta. Kaverini haki sen , hän asuu tällä hetkellä asunnossa. Terveystarkastaja oli käynyt asunnossa talvella, asunto oli tyhjillään, eli siellä ei ollut tuolloin vuokralaisia. Lämpötila oli ollut käynnin aikana 17,5 ja suhteellinen kosteus oli RH 26,6 %. Pystyykö tästä päättelemään mitään? Tarkoitan tällä sitä, etttä kun siellä ei asunut sillä hetkellä ketään, eli ei ollut ihmisiä, jotka olisivat tuottanut kosteutta. Jos on kosteita rakenteita tai homeongelmaa, niin lisääkö ne huoneilman kosteutta? Minkälaista aikaa talvi on homeongelmien synnyssä?

Tarkastaja oli kirjoittanut, että lattianrajassa oli värimuutosta. Omistajaa neuvottiin laittamaan siihen esim. Hypokloriittia, jos ei auta, niin sitten vaihtaa rakenteet. Eikö tämmöisessä tilanteessa tarvitsisi selvittää ongelman alku, eikä vain korjata vaurioita?

Tiedätkö sinä kuivista homeista. Olen ymmärtänyt, että märkänä ne erittää itiöitä ja kuivuessaan ne saattaa kiihdyttää itiöiden eritystä. Mutta entä kuivana? Eihän ne enään silloin eritä? Jos ne eivät kuivana eritä, niin ei kattovuodotkaan luulisi olevan kovin ongelmallisia, vai mitä? Kyllähän vuotokohta paikataan ja kun katto pääsee kuivumaan, niin onko siinä enään terveydellistä ongelmaa?

Kiitos, jos jaksat vastata! Hyvää kesänjatkoa!

Lue lisää

kuivanakin täynnä mikrobien allergeeneja, osasia ja itiöitä, jotka siirtyvät hengitysilmaan. Esim Stachybotrys atran kosteasta kasvustosta ei edes erity itiöitä, ellei sitä mekaanisesti hankaa. Kuivasta S. atra -kasvustosta niitä leviää itsestäänkin (esim. pienen tuulahduksen seurauksena).

Vakavin ongelma on mikrobien erittämät myrkyt, jotka jäävät jäljelle, vaikka kasvusto olisi kuivunut. Ne ovat periaatteissa ikuisia materiaaleihin syöpyneinä.

Neuvo käyttää hypokloriittia tiloissa, joissa epäillään homeongelmaa on harkitsematon. Jos joukossa on sädesieniä (esim. mykobakteereja), niin ne yltyvät vain kasvuun kloorin käytön yhteydessä.

ppoliisi kirjoitti:

Mä en ainakaan pysty päättelemään huoneilman lämpötilasta ja kosteudesta paljon mitään. Huoneilman kosteuteuteen vaikuttaa paljon se minkälainen ilma on ulkona.

Jos huoneiston lämmöneritys on puutteellinen ja rakennuksen seinissä (sisäpinnoilla) on talvella kylmiä kohtia voi kosteus tiivistyä nähin ja aiheuttaa siten kosteusvaurioita. Tällöin kosteudella ja lämpötilalla on merkitystä. Eli mitä kosteampaa ja lämpimämpää on, sen helpomminn tiivistymistä tapahtuu.

Vaikka olemassa olevat kosteusvaurioit ja homevaurioit voivatkin nostaa huoneilman kosteuspitoisuutta niin muiden tekijöiden vaikutus huoneilman kosteuteen on mun mielestä niin suuri ettei tästä voi päätellä mitään.

Tohon lattiarajassa olevaan värimuutokseenkaan en osaa sanoa oikeastaan mitään. Se pitäisi ensin nähdä. Värimuutokset voivat johtua monesta eri syystä. Tärkeää on seurata onko pinnoite kostea värimuutoksen pinnalta ja laajeeneeko se.

Toi homeiden sielun elämä ei ole mulle hirveän tuttua. Levitääkseen ja kasvaakseen homeet tarvitsee kosteutta, kasvualustan ja sopivan lämpötilan.

Elikä jos on jatkuvasti kosteaa niin home leviää ja vauriot kasvaa jolloin myös terveyshaitan riski kasvaa. Homehtunut materiaali aiheuttaa ongelmia myös kuivana ollessaan. Oleellista on pääseekö itiöt huoneilmaan vai ei. Tämä on usein arvioitava tapauskohtaisesti ja asunnon ilmanvaihdolla on tässä myös merkitystä.
Jos esimerkiksi seinän lastulevy on turvonnut ja kuiva, niin silti lastulevyn toisella puolella voi olla homekasvustoa ja ne itiöt kyllä pääsee sieltä huoneilmaan. Tämän vuoksi turvonneet levyt sisäpinnoilla tulee vaihtaa.

Lue lisää

Sanoit, että värimuutokseen voi olla monta syytä. Eikö se kuitenkin aina tarkoita, että kosteus on päässyt rakenteisiin. Sanoit, että on tärkeätä seurata onko värimuutos kostea vai kuiva. Tämä on just sellainen asia, mistä ihmiset puhuvat erilailla. Terveystarkastajan mukaan niistä leviää itiöitä kosteana ja kuivuessaan, mutta ei enään kuivana. Kuinkahan pitkä tämä prosessi on, että itiöiden erittyminen loppuu? Jos se on näin, niin ei sen perusteella kattovuodot niin haitallisia ole. Kyllähän ne jossakin vaiheessa aina kuivuu. Mites tämä asia mahtaa olla? Sanoit, että on tärkeätä seurata laajeneeko jälki. Tarkoitit sillä varmaan sitä, että jos se laajenee, niin silloin kosteutta tulee toistuvasti? Puhuit turvonneesta lastulevystä. Asunnossa lastulevy ei ollut turvonnut, siinä oli ainoastaan värimuutos ja kohta oli kuiva. Voiko tästä päätellä mitääm? En vaan vieläkään ymmärrä, miksi terveystarkastaja ei pyytänyt asunnon omistajaa selvittämään ongelman aiheuttajaa lattianrajassa. Jos levyt vaan vaihdetaan, niin luulisi saman ongelman olevan kuitenkin vielä olemassa. Onkohan se vanhoissa taloissa maasta nouseva kosteus, joka voi saada tällaista aikaan? Alkaakohan tällaisessa tilanteessa muovimatto halkeilemaan? Koittakaa kestää sekava viestini! Kiitos!

aloittaja kirjoitti:

Sanoit, että värimuutokseen voi olla monta syytä. Eikö se kuitenkin aina tarkoita, että kosteus on päässyt rakenteisiin. Sanoit, että on tärkeätä seurata onko värimuutos kostea vai kuiva. Tämä on just sellainen asia, mistä ihmiset puhuvat erilailla. Terveystarkastajan mukaan niistä leviää itiöitä kosteana ja kuivuessaan, mutta ei enään kuivana. Kuinkahan pitkä tämä prosessi on, että itiöiden erittyminen loppuu? Jos se on näin, niin ei sen perusteella kattovuodot niin haitallisia ole. Kyllähän ne jossakin vaiheessa aina kuivuu. Mites tämä asia mahtaa olla? Sanoit, että on tärkeätä seurata laajeneeko jälki. Tarkoitit sillä varmaan sitä, että jos se laajenee, niin silloin kosteutta tulee toistuvasti? Puhuit turvonneesta lastulevystä. Asunnossa lastulevy ei ollut turvonnut, siinä oli ainoastaan värimuutos ja kohta oli kuiva. Voiko tästä päätellä mitääm? En vaan vieläkään ymmärrä, miksi terveystarkastaja ei pyytänyt asunnon omistajaa selvittämään ongelman aiheuttajaa lattianrajassa. Jos levyt vaan vaihdetaan, niin luulisi saman ongelman olevan kuitenkin vielä olemassa. Onkohan se vanhoissa taloissa maasta nouseva kosteus, joka voi saada tällaista aikaan? Alkaakohan tällaisessa tilanteessa muovimatto halkeilemaan? Koittakaa kestää sekava viestini! Kiitos!

Lue lisää

Värimuutoksien syitä on yleensäkin vaikea arvioida. Näkemättä se on minulle mahdotonta. Väri muutoksen on voinut myös aiheuttaa muu kun kosteus.
Jos se on kosteuden aiheuttamaa, niin sittenkin on vielä useampi mahdollisuus mikä on voinut olla syynä että kosteutta on päässyt lattian rajaan. Esim. kukkien kasteluvesiä, patterien vesiä on päässyt muutama tippa valumaan vaihdettaessa seinää maalatessa, putkivuoto jne.

Jos värimuutoksessa on silmin havaittavaa homekasvustoa silloin sillä ei ole väliä onko se kostea vai kuiva, vaan se on korjattava. Minun tietojeni mukaan home voi olla terveydelle haitallista on se kuivaa tai kosteaa. Määrällä on enemmän merkitystä.

Värinmuutoksen seuraamisella on idea selvittää onko sen(värimuutoksen) aiheuttaja edelleen olemassa. Eli jos on kostea tai laajenee niin silloin on todennäköisesti kosteusvaurio jossain para-aikaa olemassa. Jos mitään muutoksia ei havaita on mahdollista että värimuutos on ihan haitaton.

Jos värimuutos on lastulevyssä ja se ei ole turvonnut on hyvin todennäköistä että kyseessä ei ole kosteusvaurio vaan värin muutoksen on aiheuttanut jokin muu tekijä. Lastulevy turpoaa kostuessaan.

Jos värimuutos on seinän lastulevyssä niin irrota lattialista levyn edestä ja katso on listan toinen puoli normaali ja onko värimuutosta listan alla.

En ole kuullut että kosteus halkaisisi muovimattoja. Vesikuplia saattaa kyllä tulla maton alle ja saumat voivat revetä.

ppoliisi kirjoitti:

Kunnat saavat itse päättää maksuista, mutta ne eivät mun mielestä saa olla todellisia kustannuksia suurempia. Jos välttämättä halutaan periä maksua pöytäkirjan kopioinnista niin ei kai siitä voi veloittaa kun kopiointikulut ja käytetystä ajasta tuntiveloituksen mukaisen maksun. Meillä työtunnin hinta on 45 euroa.

Mun käsityksen mukaan aistinvaraisella tarkastamisella tarkoitetaan niitä havaintoja, joita voi tehdä ilman mittalaitteita. Eli näkö, haju, tunto.

Jos epäilee että vuokra-asunnon kunnossa on jotain vikaa on ensin syytä jutella isännöitsijän tai asunnon omistajan kanssa havaituista ongelmista. Jos löytyy selviä kosteusvaurioita ja levyjä jossa kasvaa reilusti näkyvää mikrobikasvustoa niin sitten vaan korjaamaan. Jos ei olekaan selvää aiheuttaako vaurio terveyshaittaa, niin silloin yhteys terveystarkastajaan, joka arvioi tilanteen. Onko terveyshaitta vai ei, vai tarvitseeko tehdä lisätutkimuksia? Usein on ettei löydy mitään selvää syytä ongelmiin eikä tarpeeksi perusteita vaatia lisätutkimuksia vaan silloin annetaan joitakin ohjeita ja neuvoja sisäilman laadun parantamiseksi. Nämä eivät välttämättä kuitenkaan poista ongelmaa.

Ilmanvaihdon merkitys etenkin herkällä ihmisellä on suuri. Ilmanvaihdon tehtävä on poistaa asunnossa syntyviä epäpuhtauksia. Asunnoissa on paljon ilmaa pilaavia tekijöitä esim. ihmiset, ruuanlaitto, lemmikit,kasvit jopa huonekalujen ja seinien emissiokin vaikuttavat. Monet toiminnot tuovat myös niiitä hmeitiöitä huoneilmaan. mm roskisten tyhjennys ja siivous, puiden poltto ja käsittely. Mitä huonompi ilmanvaihto sen huonommin nämä epäpuhtaudet asunnosta poistuu.

Toi ilmanvaihtoventtiilin alapuolella oleva laikku on voinnut syntyä jos ilmanvaihtoputket ovat huonosti eristetty ja kosteus on tiivistynyt putken ulkopinnalle ja valunut siitä sitten ales. Mä olen sitä mieltä, että kaikki kosteusvaurioituneet levyt sisäpinnoilla tulisi vaihtaa, koska päältä päin ei aina näe onko levy homeessa sisältä tai toiselta puolelta. Muutenkin kupristelevat levyt on ruman näköisiä ja jo senkin puolesta ne voi vaihtaa.

Lue lisää

Kuonkas tässä tapauksessa, kun alapuolen naapuri grillaa seinät täyteen sen käryä niin ettei voi edes olla omalla parvekkeellaan hajuhaittojen vuoksi. Tuule-tukset vain pahentavat tilannetta tuoden samat käryt myös asunnon sisätiloihin. Haju on niin häiritsevä, ettei parvekkeensa ovea pysty pitämään auki edes ke-sällä talvesta puhumattakaan. Itse maalasin parvekkeeni uusiksi saadakseni hajuja pois , mutta se ei auttanut, koska menneen kesän grillikäryt ovat niin pahat ettei niistä pääse eroon millään. Voiko asiasta ottaa yhteyttä terveysviranomaisiin asian korjaamiseksi, kun ei osakkeen vuokrannutkaan tee asian korjaamiseksi mitään ja haitta kuitenkin on niin paha että asunto-osakeyhtiön hallitukselle tehdyn ilmoituksen mukaan joudumme muuttamaan pois 45 vuoden osakkeenomistuksemme jälkeen kun ei asialle tehdä mitään?