Kerronpa huvikseni tarinani. Erotessamme olimme molemmat töissä. Kolme lasta, joista nuorimmainen isällä ja kaksi teiniä minulla. Lasten edunvalvoja suositteli meille sopimusta vain yhdesta lapsesta ja kaksi meni päikseen!!!!!Olin niin väsynyt etten tajunnut mitään. luotin edunvalvojaan. Vuoden päästä jäin työttömäksi. Mies ei suostunut elatusmaksujen tarkistukseen vaikka monta kertaa yritettiin edunvalvojan kautta. Kaksi vuotta olen elättänyt lapseni tuolla 120:lla kunnes vasta sain voimia asian käsittelyyn. Selvisi että hänen olisi pitänyt maksaa molemmista n. 300 kuussa minulle ja minulla elatuskyky 0, joten ei olisi tarvinnut maksaa hänelle (menivät päikseen). Kyllä miehetkin ovat siis nyhtäjiä, minä ajattelin vain että rauha säilyy. Nyt sitten alkaa sota, valitettavasti. kaikkeni olen tehnyt että lapset olisivat isälle menneet ja isäsuhde säilynyt, mutta hän on kaikkensa tehnyt että syyllinen olisinkin minä. Ihminen voi muuttua tosi ilkeäksi ja vielä lasten kustannuksella. Mutta nyt minun on lasten takia asia vietavä oikeuteen. Kait tälläkin silti joku tarkoitus oli, säilyi "rauha" ja jonkunlaiset välit kaksi vuotta, tulevaisuudesta en tiedä. Hän ajattelee vain rahaa, ei sitä mihin se on tarkoitettu, lasten elämiseen eli lasten elämää. Lisäksi oli lasten henkinen väkivalta ja manipulointi kuten että minä en olisi lasten äiti....
hyväksikäyttöä
voimaton.....
3368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hienoa! Hyvä! Tsemppiä, voimia ja jaksamista! Lasten puoliahan sinä tässä pidät, ja se on asia mistä kannattaa taistella!
Myös lapselle ja isälle tuossa tilanteessa.
Ei käy heitä kateeksi!
Eiköhän tässä tilanteessa pidä ajatella kaikkien hyvinvointia eikä vain isän ja yhden lapsen, joka on saanut osakseen enemmän kuin kaksi, joita isä on syrjinyt. Maksukykyähän hänellä on jos elatusmaksut olisi pitänyt tuollaiset olla. Niin, onhan se säälittävää kun ko. isäkin joutuu lapsistaan huolehtimaan. Hoh hoijaa.